200px|pienoiskuva|Tämä uhrikivenä tunnettu kuppikivi on eräs Hartolan kiinteistä muinaisjäännöksistä. 200px|pienoiskuva|Hartolan kirkko (Josef Stenbäck, 1913).
Hartola () on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, tarkemmin Itä-Hämeessä. Hartolan naapurikuntia ovat Heinola, Joutsa, Luhanka, Mäntyharju ja Sysmä. Lähimmät kaupungit ovat Heinola, Lahti, Jyväskylä ja Mikkeli. Hartola kuului aiemmin Mikkelin lääniin naapureidensa Sysmän ja Heinolan ohella.
Kunnassa asuu ihmistä () ja sen pinta-ala on neliökilometriä josta neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Hartola on väkiluvultaan Päijät-Hämeen maakunnan pienin kunta.
Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. elokuuta 1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Gustav Adolfs on edelleen kunnan virallinen ruotsinkielinen nimi.
Hartolassa järjestetään joka syyskuun ensimmäinen lauantai Suomen suurimmat yksipäiväiset maalaismarkkinat, joihin osallistuu satoja kauppiaita ja kymmeniätuhansia markkinakävijöitä. Hartolassa järjestettiin loma-asuntomessut kesällä 2004. Hartola on tunnettu myös kirjailija Maila Talvion (1871–1951) synnyinpaikkana.
Historia Hartolan nimi mainitaan ensimmäisen kerran paavi Bonifacius IX:n bullassa vuonna 1398.Hartolan alkuperä on Koskipää-nimisessä Sysmän kappelissa, joka oli olemassa viimeistään vuonna 1540. Kappelin nimeksi tuli Hartola vuonna 1739. Hartolasta tuli itsenäinen seurakunta 1784. Hartolasta on eronnut Joutsa ja Leivonmäki.
Maantiede Hartolassa on kaikkiaan 112 järveä, joista suurimmat ovat Jääsjärvi, Rautavesi ja Salajärvi sekä pinta-alan, syvyyden että rantaviivan pituuden mukaan arvioituina - vain näiden kolmen järven keskimnäinen järjestys vaihtelee.
Natura-kohteita, joka sijaitsevat osittain tai kokonaan Hartolan alueella, ovat saariston ja lehtoalueen muodostama Onkisalon ja Herjaanselän alue, Viitamäen, Vaanilan, Uuhiniemen ja Leppäkosken vanhat metsät, kaskeamisen ja metsäpalojen seurauksena syntynyt Kotisalon lehto, kallioisten mäkien ja niiden välisten murroslaaksojen muodostama Juustinmäki ja hyvin luonnontilainen Hartolan Isosuo.
Aluerakenne Kylät Hartolan maarekisterikylät ovat: Hara, Hartola, Joutsa, Joutsjärvi, Kalho, Kirkkola, Kuivajärvi, Kälkyttä, Lepsala, Pohjola, Putkijärvi, Ruskeala, Vastamäki, Vehmaa ja Ylimäinen. https://seurakunnat.genealogia.fi/post/hartola
Numero Maarekisterikylä Kylän osia 81-401 Hartola Koitti, Murakka, Nokka ja Jääsjärvi-järvi 81-402 Hara 81-403 81-404 Kalho 81-405 Kirkkola Siltasuo 81-406 Kuivajärvi 81-407 81-408 Lepsala 81-409 Pohjola Kumu 81-410 Putkijärvi Vuorenkylä 81-411 Ruskeala 81-412 Vastamäki 81-413 81-414 81-415
Hangastaipale sijaitsee Hartolan luoteispuolella. Koitti on postinumeroalue ja kylä Hartolan kaakkoispuolella. Kuivajärvi sijaitsee Koitin ja Salajärven kylien välissä, Hartolan kunnan kaakkoisosassa. Murakka sijaitsee Hartolan keskustan kaakkoispuolella. Kylän lähistöltä on hyvä yhteys kirkasvetiseen Jääsjärveen jonka lähialueella on useita kesäasuntoja. Nokka sijaitsee Hartolan koillisosassa. Putkijärvi on kylä jonka pohjoispuolella, Vuorenkylässä sijaitsee hiihtokeskus Purnuvuori. Siltasuo sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Hartolan keskustasta luoteeseen. Vuorenkylä on Päijät-Hämeen pohjoisin kylä. Kumun kylä sijaitsee Pohjolan kylästä itään, tai Koitista etelään. Kalhonkylä on tunnettu kartanoiden kulttuurimaisemista. Kalhon tunnetuin kirjailijavieras on Mika Waltari, joka haki luomisrauhaa kylän rauhasta. Sinuhe egyptiläinen syntyi Näsin mökissä.
Taajamat Vuoden 2024 lopussa Hartolan 2 482 asukkaasta 1 297 asui Hartolan ainoassa taajamassa, Hartolan kirkonkylässä. 1 139 asui haja-asutusalueilla ja 46:n asuinpaikka ei ollut tiedossa.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1860 lähtien.
Ikä- ja sukupuolijakauma Hartolan 2 401 asukkaasta oli vuoden 2025 lopulla alle 15-vuotiaita 219, 15–64-vuotiaita 1 084 ja 65 vuotta täyttäneitä 1 098. Kunnassa on muuta maata suurempi osuus 65 vuotta täyttäneitä ja pienempi osuus muita ikäryhmiä. Kunnassa erityisesti noin 50–80-vuotiaiden ikäryhmien osuudet väestöstä ovat muuta maata korkeampia. Hartolan asukkaiden keski-ikä on 56,8 vuotta, kun koko maassa se on 44,1 vuotta.
Hartolan asukkaista 1 208 oli miehiä ja 1 193 naisia vuoden 2025 lopussa.
Väestöennuste Hartolan väkiluvun ennustetaan laskevan 2 064 asukkaaseen vuoteen 2045 mennessä, kun väkiluku oli vuoden 2024 lopussa 2 491.
Hartolassa syntyy keskimäärin hieman yli kymmenen lasta vuodessa, kun kuolleita vuodessa on keskimäärin noin 50. Hartolassa luonnollinen väestönkehitys ei ole ollut positiivista minään vuonna vuoden 1992 jälkeen. Nettomuutto Hartolaan on ollut positiivinen viimeksi vuonna 2010, ja nettomuutto yhteensä vuosina 2010–2024 oli Hartolassa -432. Luonnollisen väestönkehityksen ennustetaan pysyvän kunnassa noin -40:n tasolla, mutta nettomuuton ennustetaan kasvavan ollen 31 vuonna 2045.
Hallinto ja politiikka Hartolan kunnanjohtaja joulukuusta 2021 lähtien on Jarkko Seppälä. Kunnanvaltuusto valitsi hänet tehtäväänsä syyskuussa 2021. Seppälän edeltäjä oli Merja Olenius, joka toimi kunnanjohtajana syyskuusta 2012 vuoteen 2021.
Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kuusi on keskustan ja viisi kokoomuksen hallussa kaudella 2025–2029. Valtuuston puheenjohtajana toimii Sanna-Kaisa Tervala. Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tero Mäyrä.
Talous ja elinkeinot Hartolassa on kunnan arvion mukaan noin 300 yritystä ja noin 1 100 työpaikkaa. Kunnan elinkeinoelämään kuuluu muun muassa puunjalostusta, muuta teollisuutta, kauppaa, palveluja sekä maa- ja metsätaloutta.
Hartolan merkittäviin teollisiin työnantajiin kuulunut, viimeksi Lehto Groupin omistama taloelementtitehdas lopetti toimintansa vuonna 2024. Tehtaan sulkeminen vähensi paikkakunnan teollisia työpaikkoja.
Kunnan yritysneuvonta tuotetaan yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kanssa.
Liikenne ja infrastruktuuri Hartola sijaitsee valtatien 4 ja Eurooppatie E75:n varrella. Hartolasta johtavat seututie 413 Sysmään ja seututie 423 Pertunmaan suuntaan. Valtatietä 4 kulkee pitkämatkaista linja-autoliikennettä Lahden ja Jyväskylän suuntiin.
Palvelut ja koulutus Hartolan kunnassa on kaksi oppilaitosta. Hartolan yhtenäiskoulu tarjoaa opetusta alakoululaisille ja yläkoululaisille (luokat 1–9). Kansalaisopiston kursseja sekä lukio-opetusta Hartolassa tarjoaa Itä-Hämeen opisto.
Kulttuuri Nähtävyydet Itä-Hämeen museo Taidesalonki Talvio, Hartolan kunnan järjestämä kuvataiteenkesänäyttely, joka tunnettiin aikaisemmin Maila Talvio -salonkina.
Ruokakulttuuri Hartolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla Kustavuksen paisti, suolakala, röpörieska ja ohrapippo, talkkunavelli, sahti ja kotikalja.
Uskonto Vuosina 1784–2018 Hartolassa toimi Hartolan seurakunta. Vuoden 2019 alusta Hartola ja Sysmä muodostivat yhteisen Tainionvirran seurakunnan.
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Hartolassa toimii Hartolan helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hartolan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta Hartola kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen, joka on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Liikunta ja urheilu Hartolan Voima, hartolalainen yleisurheilu-, hiihto- ja voimailuseura
Katso myös Luettelo Hartolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Hartolan kunnan kotisivut Tilastokeskus – Hartolan avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit