Mustolan koulu oli Lappeenrannassa Saimaan kanavan itäpuolella valtatie 6:n eteläpuolella Mustolan sulun läheisyydessä vuosina 1896–2017 toiminut noin 100 oppilaan kuusiluokkainen koulu. Se oli Lappeenrannan vanhimpia kouluja ja ehti toimia 120 vuotta. Koulu yhdistettiin 2,5 kilometrin päähän valmistuneeseen Pontuksen kouluun vuonna 2017.
Koulun perustaminen ja laajeneminen Mustolan koulu aloitti 120 vuotta kestäneen toimintansa Lappeen pitäjän järjestyksessä toisena kansakouluna.Kinnunen, Mauri: Kansanopetusta Lappeenrannassa 150 vuotta. Lappeenrannan kaupunki, 2017, s. 80Bertus, Paula & Korhonen, Ilkka: Mustolan koulu 1896-1996. Historiaa ja nykypäivää. [Lappeenrannan kaupunki], 1996, s. 4
Lappeen pitäjään kuuluvan Mustolan kansakoulun perustava kokous kokoontui Hanskin talossa Pelkolassa 26. heinäkuuta 1896. Kouluhankkeen alkuunpanijoina olivat Saimaan kanavan toimihenkilöt, talolliset eli maanviljelijät ja muut valistuneet seudun asukkaat. Kokous valitsi koululle johtokunnan, johon kuuluivat koulun perustamista aktiivisesti yhdessä sahan isännöitsijän J. M. Åhmanin kanssaMurto, T. G.: Lappeen pitäjän historia 2. Vuodesta 1784 nykypäiviin. Lappeenranta : Lappeen kunta, 1929, s. 280 ajaneen kanavainsinööri Oskar Schultzin lisäksi kanavan kasööri Julius Poppius, rakennusmestari D. A. Larick, sulkuvartija Sakari Kinnunen ja maanviljelijät Elias Sunimento ja E. Hanski.
Koulu perustettiin yksityisillä varoilla, jotka koottiin lahjoituksilla, järjestämällä keräyksiä, pitämällä arpajaisia ja kansanjuhlia mm. Lauritsalan Suolavuorella sekä ottamalla lainaa Koulun rahoitusta varten perustettu ompeluseura keräsi varoja velkojen maksuun vielä koulun valmistuttuakin.
Hirsiseen koulurakennukseen, jonka piirustukset Oskar Schultz teki ottaen suunnitelmassaan mallia Stenbäckin laatimista koulujen mallipiirustuksista vuodelta 1892 , kuului 90 neliön opetussali, käsityösali, kaksi huonetta, keittiö ja eteinenBertus & Korhonen, s. 5 Pohjakaavaltaan T-mallinen puolitoistakerroksinen rakennus edusti kertaustyylejä.
Maanomistaja maanviljelijä Taavetti Muukkonen Hartikkalasta (nykyinen Hakali)Riska, Leena: Lauritsalan kauppalan historia. [Lappeenrannan kaupunki], 1996, s. 250, vuokrasi koulua varten 1, 65 hehtaarin tontin ja heinäkuun 5. päivänä pidetyssä urakkahuutokaupassa rakentajaksi otettiin Nieminen-niminen työmies 2300 mk:n tarjouksellaan.
Lauritsalan sahan lauta- ja hirsilahjoitusten, koulupiirin asukkaiden antamien rakennustarvikkeiden ja talkooavun turvin 8000 markkaa maksanut koulu valmistui parissa kuukaudessa. Se vihittiin käyttöön 18. lokakuuta 1896. Aloittaessaan toimintansa heti vihkiäisiä seuraavana päivänä se oli kolmas kansakoulu Lappeenrannan seudulla Lappeen kunnan Taikinamäen kansakoulun ja Lappeenrannan kaupunkikansakoulun lisäksi.Kinnunen, s. 26
Koska yksiopettajaiseksi aiottuun kouluun ilmoittautui heti alussa 85 oppilasta, ensimmäiseksi opettajaksi valitun antrealaisen Tyyne Rouhiaisen lisäksi apuopettajaksi palkattiin Julius Poppiuksen tytär Gerda Poppius. Veistonopettajaksi valittiin Lappeenrannan käsityökoulussa pätevöitynyt/opiskellut Aleksander Hanski.
Oppilasmäärän kasvaessa koululle rakennettiin D. A. Larickin piirtämä puolitoistakerroksinen, hirsinen, tyyliltään vanhempaa rakennusta myötäilevä lisärakennus, joka käsitti yhden ison luokkahuoneen ja kahden huoneen asunnon toiselle opettajalle.Kinnunen, s. 81Bertus & Korhonen, s. 6 Rakennuksen erityispiirteenä on kookas vinoneliöikkunoin varustettu umpikuisti ja päätyyn penkereeseen sijoitettu maakellari. Koulupiiriläiset velvoitettiin lahjoittamaan hirsiä tai osallistumaan rahallisesti kustannuksiin, ja niin lisärakennus valmistui vuonna 1903. Lainat, joita jouduttiin ottamaan, kunta kuitenkin tällä kertaa maksoi vuonna 1899 voimaan tulleen koulupiirijaon ohjesäännön nojalla. Molemmat koulurakennukset olivat ajan tavan mukaan puulämmitteisiä; alkuperäisten 8 muuratun uunin tilalle asennettiin 1940-luvulla pönttöuunit. Öljylamput korvattiin sähkövaloilla vuonna 1928.
Piharakennus ulkokäymälöitä ja varastoja varten rakennettiin vuonna 1914 ja uusi sauna 1940-luvulla Bertus & Korhonen, s. 18 pienoiskuva|Mustolan koulurakennukset Yrjö Häyhän ollessa koulun johtajana ja oppilasmäärän noustua sadan vaiheilleBertus & Korhonen, s. 23 koulun alapihalle rakennettiin uusi koulurakennus, joka valmistui vuonna 1962.Kinnunen, s. 165 Valkealla mineriitillä päällystettyyn yksikerroksiseen rakennukseen tuli kaksi uutta luokkatilaa opettajainhuone, varasto, keskuslämmityshuone ja opettajan asunto. Samalla myös vanhempiin rakennuksiin asennettiin keskuslämmitys ja vesijohdot. Oppilaiden wc:t sijoitettiin niin ikään lämpimiin sisätiloihin. Opettajien muutettua muualle asumaan opettajanasunnosta remontoitiin koulun ruokala vuonna 1980.
Hallinto ja talous Muutaman ensimmäisen vuoden aikana koulun talous oli johtokunnan aktiivisuuden varassa. Kunnalta saadut vähäiset avustukset olivat kovan työn takana, ja niitä täydentämään jouduttiin hankkimaan enemmän tai vähemmän vapaaehtoisia lahjoituksia ja työsuorituksia asukkailtaBertus & Korhonen, s. 7-8. Vuoden 1898 piirijakoasetuksessa eli niin kutsutussa kouluvelvollisuuslaissaNurmi, Veli: Kansakoulusta peruskouluun. WSOY, 1989, s. 12 Mustolasta muodostettiin yksi Lappeen kunnan 14 koulupiiristä. Asetuksen ja siihen liittyvän ohjesäännön mukaan kunta alkoi säännöllisesti tukea koulun ylläpitoa, rakennus- ja korjaustöitä sekä opettajien palkkausta vuotuis- ja lisäavustuksin.Kinnunen, s. 87 Vuonna 1919 Mustolan koulupiiri järjesteltiin uudelleen.Kinnunen, s. 102 Vuonna 1932 Mustolasta tuli osa tuolloin perustettua Lauritsalan kauppalaa ja Mustolan kansakoulusta 42 prosenttia siirtyi Lauritsalan omistukseen.Kinnunen, s. 131-132
Maaseudun kansakoulujen tapaan.Nurmi, s. 22Syväoja, Hannu: Kansakoulu – suomalaisten kasvattaja. Perussivistystä koko kansalle 1866-1977. PS-kustannus, 2004, s. 84 Mustolan koululla oli oma luottamusmiehistä koostuva johtokunta Vuoden 1967 kuntaliitoksessa, jossa Lappee Lappeenranta ja Lauritsala yhdistyivät, Mustolan kansakoulukin siirtyi kaupungin yhteisen kansakoulujohtokunnan alaisuuteen, joka toimi peruskoulun tuloon saakka.Kinnunen, s. 197-198 Johtokunnan pitkäaikaisimpina puheenjohtajina toimivat hovinhoitaja (Lauritsalan hovi) Caleb Rasander (1897–1904), johtokunnassa alusta lähtien vaikuttanut rakennusmestari D. A. Larick (1915–1920), kasööri A. Salenius (1920–1925), maanviljelijä A. Nevalainen (1926–1932), K. Kauhanen (1939–1944), Hugo Pöljö (1946–1955) ja Arvi Luukka (1979–1975)Bertus & Korhonen, s. 7
Vuoden 1923 järjestysmuotoasetuksen mukaan kunnanvaltuusto valitsi kunkin koulun johtokuntaan lähinnä oppilaiden vanhemmista kuusi koulun parasta harrastavaa henkilöä, joiden toimiaika kesti kolme vuotta kerrallaan. Seitsemäntenä jäsenenä maaseudun kansakoulujen johtokuntaan kuului johtajaopettaja, jolla ei ollut äänivaltaa, mutta puhevaltansa johdosta suuri merkitys. Mustolassa johtajaopettaja toimi, kuten yleensä oli tapana, johtokunnan sihteerinä, ensimmäisenä heistä Anna Rasanen vuodesta 1903 alkaen.
Johtokunnan vastuulla olivat opettajien ja muun henkilöstön valinta ja palkkaus, koulun talous, rakentaminen- ja remontit sekä sille kuuluvat kurinpitoasiat. Sen tehtävänä oli myös valvoa oppivelvollisuutta ja laatia toimintakertomukset niin kunnalle kuin ylimmälle kouluhallinnolle, jonka edustajina toimivat kansakouluntarkastat.Syväoja, s. 82, 85 Kouluhallituksen edellyttämiä opetuksen, opetusvälineistön, tilojen ja opetusmenetelmien tarkastuksia Mustolassa vuosien varrella tiedetään tehneen kansakoulutarkastajien A. L. Biskop, T. G. Murto, S. K. Närvä, Mikko Suhonen, Matti Linnaluoto, Väinö Knuutinen ja Markku Hulkko.Bertus & Korhonen, s. 8
Oppivelvollisuuslaki, joka säädettiin vuonna 1921 edellytti kaksivuotista alakansakoulua nelivuotisen yläkansakoulun lisäksiKinnunen, s. 118Bertus & Korhonen, s. 12, Mustolaan alakansakoulu perustettiin vuonna 1928 , jolloin kaikki koulupiirin lapset pääsivät kansakouluun.Kinnunen, s. 191 Vuoden 1958 kansakoululaissa ala- ja yläkansakoulu sulautettiin kuusiluokkaiseksi varsinaiseksi kansakouluksi.
Lappeenrannassa siirryttiin peruskouluun 1. elokuuta 1975.Kinnunen, s. 206 Koulujärjestelmän muutoksessa johtokunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin kouluneuvosto.
Mustolan koulu kuului Pontuksen koulun alaisuuteen jo pari vuotta ennen sulkemistaan.
Oppilaat Parina ensimmäisenä vuosikymmenenä ennen Lauritsalan, Lempiälän, Partalan ja Muukonniemen koulujen perustamista Mustolan kouluun tuli oppilailta pitkienkin matkojen päästä. Koulumatkat, jotka useilla oppilailla venyivät kolmesta yli viiteen kilometriin, eivät vielä pitkään aikaan kuuluneet yhteiskunnan tuen piiriin, vaan ne taitettiin pääasiassa kävellen ja hiihtäen.Bertus & Korhonen, s. 17 Varattomille oppilaille kunta kuitenkin myönsi vaatetus- ja kenkäavustusta jo lukuvuodesta 1907–1908 lähtien. Oppilaiden ikähaitari saattoi alkuvuosina vaihdella 8-vuotiaista lähes aikuisiinBertus & Korhonen, s. 9.
Mustolan koulun oppilaiden määrä pysyi vakaana koko sen toiminnan ajan lukuun ottamatta sota-aikaa, jolloin Saimaan kanavan liikenne oli lähes pysähdyksissä.Bertus & Korhonen, s. 25. Uuden Saimaan kanavauoman rakentaminen ja kanavaliikenteen lisääntyminen 1960-luvulta lähtien ja myöhemmin Mustolan sataman perustaminen lisäsivät asutusta ja toivat kouluun lisää oppilaita.Kinnunen, s. 169 Niinpä moniin oppilaspulasta kärsineisiin kouluihin kohdistunut keskustelu lakkautuksesta ei koskenut Mustolaa.Kinnunen, s. 232 Koulun täyttäessä 100 vuotta vuonna 1996 oppilaita oli 107.
Viimeisenä lukuvuonna 2016/2017 koulussa oli 96 oppilasta, jotka tulivat hekin verraten laajalta alueelta; Mustolan lisäksi Mälkiältä, Saikkolasta, Mentulasta, Rasalasta, Lasolasta sekä Nuijamaan suunnasta.
+Mustolan koulun oppilasmäärät vuosina 1896–193118961900190319041918192219231924192519261927192819291930193185*96*119**102**108**1299383888377110989591 Kinnunen s. 128, * Bertus s. 5, ** Bertus s. 8 +Mustolan koulun oppilasmäärät vuosina 1934–1948, 1955, 1967–19741934193719391942194519481955196719691970197119721973197471*69*60*57*47*29*65*12312212395828288 *Riska s. 250, **Kinnunen s. 169, Kinnunen s. 202 +Mustolan koulun oppilasmäärät lukuvuosina 1983–1992, 1996, 20171983/841984/851985/861986/871987/881988/891989/901990/911991/9219962016/177474767683839499100107*96* Kinnunen s. 202, * Kinnunen s. 232, ** Koulunkäynti 120-vuotiaassa Mustolan koulussa loppui suvivirteen ja jatkuu syksyllä Pontuksen koulussa. Etelä Saimaa 3. kesäkuuta 2017
Oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia edisti yhteiskunnan tukimuotojen lisääntyminen ja muuttuminen lakisääteisiksi.Syväoja, s. 106 Mustolassa vähävaraisille oppilaille tarjottiin vuodesta 1932 alkaen lämmin keittoateria. Vuonna 1943 säädetyn lain taattua maksuttoman kouluaterian kaikille oppilaille Mustolaankin perustettiin oma koulukeittola.Bertus & Korhonen, s. 16 Koululääkärin ja kouluhoitajan tekemät terveystarkastukset ja -neuvonta alkoivat Mustolan koulussa 1930-luvun alussa; hammaslääkärin tarkastukset ja hoito puolestaan vakiintuivat vuodesta 1949 alkaen.
Opettajat ja muu henkilökunta
Mustolan koulu perustettiin yksiopettajaiseksi, mutta jo sen aloittaessa suuri oppilasmäärä pakotti/vaati palkkaamaan apuopettajan. Heidän lisäkseen koulussa toimi erillinen poikien veiston tuntiopettaja ellei opettajanvirkaa täytetty miesopettajalla, joka otti hoitaakseen poiken käsityönopetuksen Kolmannen opettajanviran tarve vaihteli oppilasmäärien mukaan kunnes 1950-luvun puolivälistä saakka koulu toimi pysyvästi kolmiopettajaisena. Vuonna 1966 koulussa toimi jo viisi opettajaaRiska, s. 251 ja vuodesta 1992 lähtien opettajia oli jälleen vähintään viisi.