Ons Heemecht (tai aiemmin Ons Hémécht) on Luxemburgin kansallislaulu. Sen luxemburginkielinen nimi on suomeksi ”Kotimaamme”. Laulun on säveltänyt Jean Antoine Zinnen vuonna 1864 Michel Lentzin vuonna 1859 kirjoittamiin sanoihin. Laulusta tuli kansallislaulu vuonna 1895.
Sanat
Wou d'Uelzecht durech d'Wisen zéit, duerch d'Fielsen d'Sauer brécht. Wou d'Rief laanscht d'Musel dofteg bléit, den Himmel Wäin ons mécht. Dat ass onst Land, fir dat mir géif, heinidden alles won. Onst Heemechtsland, dat mir sou déif an onsen Hierzer dron, onst Heemechtsland, dat mir sou déif an onsen Hierzer dron.
An sengem donkle Bëscherkranz, Vum Fridde stëll bewaacht, Sou ouni Pronk an deire Glanz Gemittlech léif et laacht; Säi Vollek frou sech soe kann, An 't si keng eidel Dreem: Wéi wunnt et sech sou heemlech dran, wéi ass 't sou gutt doheem!
Gesank, Gesank vu Bierg an Dall Der Äerd, déi äis gedron; D'Léift huet en treie Widderhall a jidder Broscht gedon; Fir d'Heemecht ass keng Weis ze schéin; all Wuert, dat vun er klénkt, gräift äis an d'Séil wéi Himmelstéin an d'A wéi Feier blénkt.
O Du do uewen, deem seng Hand duerch d'Welt d'Natioune leet, behitt Du d'Lëtzebuerger Land vru friemem Joch a Leed! Du hues ons all als Kanner schonn de fräie Geescht jo ginn. Looss viru blénken d'Fräiheetssonn, déi mir sou laang gesinn! Looss viru blénken d'Fräiheetssonn, déi mir sou laang gesinn!
Virallinen kansallishymni koostuu säkeistöistä 1 ja 4.
Suorasanainen käännös suomeksi:
Missä Else virtaa niittyjen läpi, Sauer murtautuu halki kallioiden, missä viinirypäleet kukkivat tuoksuen Moselin varsilla, taivas antaa meille viinin: Se on maamme, jonka edestä uskaltaisimme täällä kaikkemme, kotimaamme, jota kannamme niin syvällä sydämessämme.
Pimeiden metsiensä siimeksessä, hiljaisen rauhan vaalimana, niin vailla koreutta ja kallista loistoa, se hymyää kotoisan vienosti. Sen kansa voi kutsua itseään onnelliseksi, eikä se ole pelkkä unelma: kuinka kodikasta onkaan asua täällä, kuinka ihanaa olla täällä kotonaan.
Laulu, laulu vuorilta ja laaksoista maalle, joka on meitä kantanut, rakkautesi saa kalliin vastauksen jokaisen rinnassa. Kotimaalle ei yksikään laulu ole liian kallis, jokainen sanakin siitä, valtaa sielun kuin ääni taivaasta ja silmämme loistavat liekkien lailla.
Oi, Sinä taivaassa, jonka käsi johtaa kansakuntia halki maailman, varjele Sinä Luxemburgin maata vieraan ikeestä ja piinasta. Olethan antanut meille kaikille lapsinasi vapaan hengen, anna sen vapauden auringon paistaa edelleen, jonka olemme jo nähneet niin pitkään.
Aiheesta muualla Ons Heemecht instrumentaaliversiona
Luokka:Kansallislaulut Luokka:Luxemburgin kansallissymbolit Luokka:Luxemburgin musiikki