Kittilä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Kittilän naapurikunnat ovat Enontekiö, Inari, Kolari, Muonio, Rovaniemi ja Sodankylä. Levin matkailukeskus sijaitsee Kittilässä, Sirkan kylässä.
Vuonna 2023 Kittilä kuului Suomen elinvoimaisimpien kuntien joukkoon. Vuonna 2025 se oli Manner-Suomen lähes 300 kunnan joukossa kolmanneksi elinvoimaisin Espoon ja Helsingin jälkeen.
Historia Muinaishistoria Varhaisimmat asukkaat Kittilän alueella tiedetään pronssi- ja kivikauden raja-ajalta, 3 500–3 000 vuoden takaa. Löydetyt esineet viittaavat etelästä tulleeseen asutukseen ja suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin, mutta eräät Lapin alueelta löydetyt luurangot antavat aiheen olettaa, etteivät he olleet saamelaisia.
Entisaikaan kuljettaessa yleisin ja helpoin tie kesäisin oli vesitie. Talvisin Lapissa on ajettu myös poroilla ja luonteenomaisin lappalaisten ajoneuvo on ollut ahkio eli pulkka. Myös rekiä ja kelkkoja on käytetty. Talvitiet merkittiin pilkoilla ja risuilla, tikoilla. Lyötteiden, kuoppien tasoittamiseen kuului myös talviteiden kunnossapito. Sirkan kylän ensimmäinen uudisasukas tuli Vienasta Tširkkakemijoen varrelta. Sirkan kylän nimi juontuu kuitenkin Sirkka-järvestä, joka on Itä-Hämeessä yleinen vesistön nimi ja tarkoittaa vedenkertymää.
Kittilän Taatsin seidalta on löytynyt hauenluita, joita on uhrattu 1000–1100-luvuilla.
1700–1899 Matkailijoita Lapissa oli käynyt silloin tällöin jo vanhoinakin aikoina, jopa 1700-luvulla. Kittilään ja Pallakselle retkeiltiin jo 1800-luvulla. Sirkan kylässä oli 1860-luvulla kievari Juho Sirkan talossa. Myöhemmin kievari oli Pihkalassa ja Kuusikossa. Vuonna 1866 perustettiin kievarit Rauhalaan ja Rovaseen (Pöntsö). Pöntsön kievari oli erittäin kuuluisa ja suosittu. Kittilän ja Rovaniemen välille avattiin tielinja vuonna 1858. Vuonna 1889 soratie oli valmis ja 24. syyskuuta pidettiin ”kruunun tien syyni” jolloin tie annettiin kunnan haltuun.
Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirjassa no 1 vuodelta 1895 kirjoitettiin Kittilästä: ”Ja jos ei halua tunkeutua syvemmälle sydänmaihin, niin tarjoaa jo Kittilän kirkonkylän seutu osapuilleen kuvan Lapista. Kylän lähellä on mahtava Levitunturi, jonka huipulta näkee laajat maisemat.”Uusille aloille Suomen matkailijat, Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja 1/1895 s. 87
1900–1999 Auto tuli Kittilään ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Postiauton alkaessa liikennöidä Kittilässä kerran viikossa vuonna 1923 alkoi Kittilässä linja-autoliikenne.
oikea|pienoiskuva|Levi on suosittu hiihtokeskus Kittilässä. Kittilän luoteisosassa sijaitsevasta Pallastunturista tuli matkailukohde tunturihiihtoharrastuksen vilkastuessa 1930-luvulla. Suomen matkailijayhdistyksellä (myöhemmin Suomen Matkailuliitto) oli aluksi vaatimaton maja Pallasjärven rannalla, kunnes vuonna 1938 valmistui yhdistyksen rakennuttama funkistyylinen matkailuhotelli. Hotelli tuhoutui saksalaisten räjäyttämänä Lapin sodassa lokakuussa 1944, ja vuonna 1948 vihittiin uusi, sodanjälkeistä rakennustyyliä edustanut hotelli. Matkat hotellille tapahtuivat porojen vetäminä Muoniosta vuoteen 1956, jolloin rakennettiin autotie hotellille saakka. Samana vuonna viitoitettiin polku Pallakselta Enontekiön Hettaan.Hannu Tarmio, Pentti Papunen, Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 358. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1970.
Kittilän vuonna 1831 valmistunut kirkko on yksi kylän harvoista rakennuksista, jotka säilyivät saksalaisten tuhopoltolta Lapin sodassa 1944–1945.
Vuonna 1986 Kittilän kirkonkylän ja Pokan välistä tietä kunnostettiin. Kallioleikkauksen räjäytyksen yhteydessä löydettiin karkeaa kultaa sisältävä kivi. Geologinen tutkimuslaitos alkoi tutkia mahdollista esiintymää. Kauppa- ja teollisuusministeriö myi valtauksen ruotsalaiselle Riddarhyttan Resources Ab:lle vuonna 1998 ja se jatkoi alueen tutkimista. Kittilän lentoasema rakennettiin 1980-luvulla. Finnair aloitti säännöllisen lentoliikenteen Kittilään helmikuussa 1987 ja päivittäisen liikenteen helmikuussa 1990.
Vuonna 1999 Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymä perusti Kittilän kirkonkylään Levi-instituutin, jossa koulutettiin ihmisiä matkailukeskusten tarpeisiin.
2000–
Agnico Eagle Mines kiinnostui Kittilän kultaesiintymästä keväällä 2002 ja alkoi ostaa Riddaryhyttanin osakkeita.
Vuonna 2003 valtioneuvosto muutti kuntajakoa niin, että Pallastunturin alueella alueita siirtyi Kittilän kunnasta Muonioon.
Vuoteen 2005 mennessä kultaesiintymä oli siirtynyt täysin Agnico Eagle Minesin omistukseen.
Kultakaivoksen kannattavuusselvitys valmistui kesäkuussa 2006, minkä jälkeen käynnistetiin kaivoksen rakennustyöt. Kaupallinen tuotanto kaivoksella alkoi keväällä 2009.
Vuonna 2016 kunnassa oli yli 6000 asukasta ja Lapin pienin työttömyysprosentti.
Vuonna 2023 muuttovoittoisen kunnan ylijäämä oli yli 11 miljoonaa euroa.
Syksyllä 2025 keskustan valtuustoryhmä esitti, että Pallastunturi tulisi liittää takaisin kuntaan.
Maantiede Luonto Kittilän suurin vesistö on pohjoisluoteesta eteläkaakkoon virtaava, Kemijoen suurin sivujoki Ounasjoki, joka jakaa kunnan kahteen suunnilleen yhtä suureen puoliskoon. Ounasjoen Kittilän alueella oleva osuus on noin 150 kilometriä pitkä ja keskimäärin 100–200 metriä leveä. Jokeen yhtyvistä sivujoista huomattavimpia ovat sen itäpuolelta laskevat Tepastojoki, Loukinen ja Kuortanojoki. Kittilän koilliskulmalla ovat Kemijokeen Sodankylässä laskevan Kitisen latvapurot. Järviä Kittilässä on vähän, sen sijaan suolampia on runsaasti. Suurin järvi, lähellä Tepsan kylää sijaitseva Kelontekemäjärvi, laskee Sodankylän puolelle Kitiseen. Luoteiskulmalla sijaitsevien Jerisjärven ja Ylläsjärven vedet laskevat Muonion puolelle Muonionjokeen.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 351. Porvoo-Helsinki: WSOY; 1970.
pienoiskuva|Aakenustunturi. Kittilässäon kymmenen tunturia: Aakenustunturi, Korsatunturi, Kumputunturi, Kätkätunturi, pohjoinen Kätkätunturi, Lainiotunturi, Levitunturi, Puljutunturi, Pyhätunturi ja läntinen Pyhätunturi. Kumputunturi kuuluu ympäristöineen Natura-alueeseen. Kumputunturin rinne- ja alusmaiden metsistä yli puolet on yli 200-vuotiasta männikköä. Aakenus kuuluu Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon. Sen huippu on kvartsiittia. Tunturin kallioinen yläosa on rapautunut rakkakivikoksi ja louhikoiksi.
Ilmasto Kittilän Pokassa on mitattu Suomen kylmin lämpötila −51,5 °C 28. tammikuuta 1999. Ilmatieteen laitoksen tilastoima lämpöennätys on +32,4 °C, joka mitattiin heinäkuussa 2018 Pakatin sääasemalla Kittilän kirkonkylässä.
Kittilässä oli suuri, vahinkorajan ylittänyt kevättulva Ounasjoessa vuonna 2005. Vesi nousi niin korkealle, että Kittilän itäpuolella sijaitsevan Ounasjoen ylittävä silta jouduttiin sulkemaan. Tulva aiheutti suuria vahinkoja. Tulva saartoi myös monta taloa, joten osa Kittilän Rantatien asukkaista ei ilman venettä päässyt pois asunnoistaan muutamaan päivään. Kittilässä oli tavanomaista suurempi, vahinkorajalla käynyt tulva myös keväällä 2012. 2020-luvulla kunta on rakennuttanut tulvavalleja kirkonkylässä Ounasjoen varteen.
Aluerakenne Kylät Alakylä, Hanhimaa, Helppi, Hormakumpu, Jauhojärvi, Jeesiöjärvi, Kallo, Kaukonen, Kelontekemä, Kiistala, Kinisjärvi, Kirjanselkämaa, Kittilän kirkonkylä, Kokkovaara, Kotakumpu, Kuivasalmi, Kurkkio, Kuusajoki, Köngäs, Lehmilehto, Lintula, Lompolo, Lonnakko, Maunujärvi, Molkojärvi, Nilivaara, Pakatti, Pitkäkumpu, Pokka, Pulju, Pöntsö, Raattama, Rauduskylä, Rauhala, Rouravaara, Siitonen, Sirkka, Sätkenä, Tepasto, Tepsa, Veittivuoma, Vesmajärvi, Veitservasa, Vittakumpu ja Vuoma.
Taajamat Vuoden 2022 lopussa Kittilässä oli 6 637 asukasta, joista 3 395 asui taajamissa, 2 562 haja-asutusalueilla ja 680:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kittilän taajama-aste oli 57,0 %. Kittilän taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2022) 1 Kittilän kirkonkylä 2 229 2 Sirkka 556 3 Rova 363 4 Kaukonen 247
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Kunnan asukasluku laski lähes yhtäjaksoisesti 30 vuotta. Vuonna 1972 asukkaita oli 7 004, vuonna 2002 enää 5 797. Seuraavana vuonna asukasluku alkoi kasvaa ja vuonna 2022 asukkaita oli 6 637. Kittilän kunnanjohtaja kertoi vuonna 2024, että asukasmäärää olivat kasvattaneet 10-15 edellisen vuoden aikana sekä matkailu että kaivostoiminta. Vuonna 2022 kaivoksella työskenteli 466 (omaa) työntekijää.
Väestö on ikääntynyt. Kittiläläisten keski-ikä oli 34,5 vuonna 1980. Vuonna 2000 keski-ikä oli 41,0. Vuonna 2022 keski-ikä oli 44,1, samaan aikaan kun koko Suomessa väestön keski-ikä oli 43,7 ja Lapissa 45,8.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Kunnallishallinnon ongelmia
Kittilän kunnan hallintoa on vuodesta 2014 alkaen häirinnyt monipolvinen päätöksentekokriisi. Kriisin aikana kunnanjohtaja Anna Mäkelä erotettiin laittomasti. Kriisiin liittyvistä virkarikoksista syytetty virkaatekevä kunnanjohtaja Timo Kurula vetäytyi vapaalle vuoden 2017 loppuun asti. Tilanteen ratkaisemiseksi asetettiin selvitysryhmä, jota johti Antti Rantakokko.
Kittilän kuntapäättäjiä vastaan nostettiin syksyllä 2017 rikossyytteitä. Syytteessä oli 28 luottamushenkilöä. Kittilän kuntapäättäjiä epäiltiin hiihtohissin hankintaan sekä kunnanjohtajan erottamiseen liittyvistä rikoksista. Maaliskuussa 2023 Korkein oikeus tuomitsi kahdeksan kuntapäättäjää rangaistukseen virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Talous ja elinkeinot pienoiskuva|Suurikuusikon kaivoksen avolouhos. Kittilässä sijaitsee yksi Euroopan suurimmista kultakaivoksista. Suurikuusikon kaivoksen omistaa kanadalainen kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines. Vuonna 2016 kaivoksella oli 400 omaa työntekijää ja 300 urakoitsijaa. Vuonna 2025 kaivos työllisti yhteensä noin tuhat henkilöä. Kaivoksen myötä kuntaan on tullut myös muita yrityksiä, kuten metalli- ja konepajoja, rakennusyrityksiä, ja majoitus-, ravintola- ja muita palveluita tarjoavia yrityksiä. Aiemmin Kittilässä toimi myös Pahtavuoman kuparikaivos ja Saattoporan kaivos. Kuolavaara-Keulakkopään tuulivoimapuisto sijaitsee osittain Kittilässä.
Vuonna 2023 Kittilän matkailutulot asukasta kohden olivat lähes 31 000 euroa. Kunnan kaikkien alojen liikevaihdosta matkailun osuus oli 24 prosenttia.
Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|Kittilän lentoasema. pienoiskuva|right|Kittilän kirkonkylä, yleiskuva kantatielle 79, luoteeseen kohti Muoniota. Kittilän lentoasema palvelee matkailua ja ilmavoimia. Vuonna 2019 lentoaseman kautta kulki 363 161 matkustajaa.https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Matkustajat%20lentoasemittain-fi_23.pdf Vuonna 2025 asemalla oli kesäaikaan kolme kansainvälistä reittiä, muun muassa Zürichiin. Asemalta pääsee myös Frankfurtiin ympäri vuoden.
Kunnan läpi kulkevat kantatiet 79 ja 80, seututiet 955 ja 956 ja Yhdystie 9572. Kitinen, Suomen neljänneksi suurin joki, kulkee Kittilän, Sodankylän ja Pelkosenniemen alueilla.
Palvelut ja koulutus Kunta on maksanut vuodesta 2025 lähtien 1000 euron vauvarahaa.
Kittilässä on kuusi perusopetusta antavaa koulua. Kirkonkylässä on Lukkarin koulu (luokat 1–6) ja yläkoulu. Alakouluja toimii myös Alakylässä, Kaukosessa ja Sirkassa. Kittilän lukio alkoi toimia 1940-luvun lopulla. Lumilajeja opetetaan Levi Snow Sport Academyssa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUlla on Kittilässä yksikkö, joka tarjoaa koulutusta matkailuun, rakennusalalle, ravintola-alalle, liiketoimintaan, luontoalalle ja sosiaali- ja terveysalalle.
Kittilä kuuluu Lapin hyvinvointialue Laphaan. Kunnassa toimii terveysasema ja hammashoitola.
Kulttuuri Nähtävyyksiä pienoiskuva|Neitokainen vuonna 2023 Levin hiihtokeskus sijaitsee 20 kilometrin päässä Kittilän keskustassa Sirkan kylässä.