Elokapina on suomalainen ympäristöliike, joka käyttää suoraa toimintaa tavoitteidensa ajamiseksi. Siihen lukeutuu eri tason kansalaistottelemattomuutta, kuten liikenteen häirintää, mediatempauksia ja sabotaaseja. Liikkeen tavoitteena on taistella kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä vastaan ja pysäyttää kuudes massasukupuuttoaalto. Liike pyrkii omien sanojensa mukaan kiinnittämään ihmisten huomion ilmastonmuutokseen näkyvillä protesteilla.
Elokapina kertoo olevansa itsenäinen osa Extinction Rebellion -kansalaisliikettä. Liikkeillä on yhteiset arvot ja toimintaperiaatteet sekä kolme tärkeintä vaatimusta. Elokapina tekee päätöksensä itsenäisesti, määrittelee itse omat toimintatapansa ja edustaa lähtökohtaisesti ainoastaan omia kantojaan.
Liikkeen symbolina on maapalloa kuvastava ympyrä, jonka sisällä on tiimalasi.
Liikkeen aatteet Vaatimukset Elokapina esittää nettisivuillaan kolme tavoitettaan:
Hallituksen tulee julistaa ilmastohätätila ja kertoa globaalin ilmastokriisin ja ekologisen kriisin vakavuudesta. Hallituksen tulee pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, nollata nettohiilidioksidipäästöt vuoteen 2025 mennessä. Asettaa kansallinen kansalaisista satunnaisesti muodostettu elin valvomaan tarvittavien muutoksien toteuttamista.
Liikkeen kolmas vaatimus koskee ”ilmaston ja ekologisen oikeudenmukaisuuden kansalaiskokouksen” perustamista (The Citizens’ Assembly on Climate and Ecological Justice). Tämä elin osallistaisi tavallisia kansalaisia päätöksentekoon ilmastokysymyksissä. Kokousta valvottaisiin riippumattomasti. Jäsenet valittaisiin satunnaisotannalla kuvastaen väestön koostumusta. Kokous saisi kuulla neuvoja asiantuntijoilta ja ympäristökriisin uhreilta. Asioista keskusteltaisiin avoimesti ammattimaisten fasilitaattorien opastuksella ennen päätöksentekoa. Kokous ohjaisi hallituksen päätöksentekoa. Kansalaisfoorumeja ilmastokysymyksistä on järjestetty Ranskassa ja Britanniassa vuosina 2019 ja 2020.
Liikkeen suomenkielisten sivujen mukaan parlamentaarinen demokratia on epäonnistunut elonkehän hätätilaan vastaamisessa, eivätkä poliitikot kykene tarttumaan pitkän aikavälin ongelmiin. Kansalaisfoorumi tarjoaa tien ulos edustuksellisen demokratian umpikujasta. Tämä ”laajentaisi demokratiaa” ja kansalaisfoorumi olisi tutkijoiden informoima.
Liike ei sano, mitä keinoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen olisi. Keinoista päättäisi myöhemmin liikkeen vaatimusten mukaan perustettava kansalaisfoorumi, joka ratkaisisi asian asiantuntijoiden avulla.
Yhdysvalloissa liikkeen vaatimukset menevät pitemmälle. Se vaatii siellä lisäksi korvauksia mustille, Amerikan alkuperäisväestölle, värillisille ja köyhille yhteisöille vuosien ”ympäristöepäoikeudenmukaisuudesta”.
Periaatteet Elokapinan verkkosivuilla on lueteltu kymmenen periaatetta:
Meillä on yhteinen näkemys muutoksesta – Luomme maailman, jossa tulevatkin sukupolvet voivat elää. Asetamme tehtäväksemme välttämättömän – Mobilisoimme 3,5 prosenttia väestöstä, jotta yhteiskuntajärjestelmän muutos on mahdollinen Tarvitsemme uudistuvan kulttuurin – Luomme toimintakulttuurin, joka on terve, joustava ja muokattavissa. Haastamme avoimesti sekä itsemme että nykyisen toksisen systeemin – Poistumme mukavuusalueiltamme ryhtyäksemme muutosta edellyttävään toimintaan. Arvostamme reflektointia ja oppimista – Toteutamme syklistä toimintatapaa: toiminta, oppiminen, tulevan toiminnan suunnittelu. Opimme niin muista liikkeistä ja konteksteista kuin omista kokemuksistamme. Toivotamme tervetulleiksi jokaisen omana itsenään – Työskentelemme aktiivisesti turvallisten ja esteettömämpien tilojen luomiseksi. Puramme aktiivisesti valtaa – Puramme hierarkioita mahdollistaaksemme tasa-arvoisen osallistumisen. Vältämme syyllistämistä ja häpeään saattamista – Elämme toksisessa järjestelmässä, mutta kukaan yksilö yksin ei ole syypää siihen. Olemme väkivallaton verkosto – Käytämme väkivallatonta strategiaa ja taktiikoita tehokkaimpina keinoina muutokseen. Toimintamme perustuu autonomiaan ja hajauttamiseen – Luomme kollektiivisesti rakenteet, jotka tarvitsemme vallan haastamiseen.
Historia
Suomen Elokapina perustettiin marraskuussa 2018. Se hankkii jäseniä muun muassa ”Sukupuuttopuhe”-esityksellä, jossa kerrotaan ryhmän näkemyksistä ilmastonmuutokseen ja tilanteen vaatimista toimista. Vuonna 2020 liikkeen jäsenmäärä oli useita satoja ja sen sähköpostilistalla oli 700 ihmistä. Elokapinan toimijat ovat käyneet kouluissa kertomassa ryhmästään filosofian ja elämänkatsomuksen tunneilla. Ryhmän tavoitteena on saada toimintaan mukaan suuret määrät ihmisiä.
Suomen Elokapinan tavoitteina on, että Suomen hallitus julistaisi ilmastohätätilan ja tekisi välittömiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Liike vaatii myös läpinäkyvää tiedottamista ilmastonmuutoksen seurauksista hallituksilta ja Suomen tulevan hiilineutraaliksi jo vuonna 2025. Ryhmä on järjestänyt mielenosoituksia, pitänyt puheita ja tehnyt performansseja. Sen keskustelupalstalla on myös mietitty lentokoneen lähdön estämistä. Liikkeen kulttuurialan toimijoiden ilmastohätätilajulistuksen allekirjoitti 2 500 luovan alan ammattilaista.
Liike järjestää toimintaan osallistujille väkivallattoman suoran toiminnan koulutuksen, jossa on tietoa muun muassa Suomen laista ja kansalaistottelemattomuuden seurauksista. Osallistujille opetetaan myös provosoivien tilanteiden kohtaamisen harjoittelua. Liikkeen jäsenet sopivat toiminnasta netissä ja kokouksissa. Liikkeen paikallisryhmät ovat autonomisia ja toimivat itsenäisesti.
Elokapina vastustaa yksityisomaisuuden tuhoamista ja väkivaltaa. Julkisen omaisuuden sotkemista väkivallattomassa mielenilmauksessa liikkeen aktiivi Anton Keskinen pitää teoriassa mahdollisena.
Elokapinaa Suomessa tukee Elonvaalijat-niminen elokuussa 2019 rekisteröity yhdistys, joka hallinnoi henkilörekisterejä ja mahdollistaa rahankeruun. Poliisi epäilee taustayhdistystä rahankeräysrikoksesta.
Koneen säätiö myönsi Suomen Elokapinalle yhteensä 200 000 euron tuen vuonna 2023 osana säätiön ”Metsän puolella” -rahoitusohjelmaa.
Elokapinan lakkauttamista vaativa kansalaisaloite keräsi nopeasti yli 100 000 allekirjoitusta ja se on etenemässä eduskunnan käsiteltäväksi. Esimerkiksi perussuomalaiset ministerit Lulu Ranne ja Leena Meri ovat halunneet selvittää Elokapinan lakkauttamista. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen lakkauttamista voi vaatia syyttäjä tai poliisi. Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston mukaan marraskuussa 2024 lakkauttamiskanteelle ei ollut mitään edellytyksiä. Poliisihallituksen mukaan silläkään ei ollut tammikuussa 2025 perusteita vaatia liikkeen lakkauttamista. Keskusrikospoliisin mukaan Elokapinan mielenosoitusten ”haittavaikutukset eivät ole selvästi ylittäneet kokoontumisvapauden suojaa nauttivien mielenosoitusten aiheuttamia haittoja”.
Mielenosoituksia
Mielenosoitusmarssit ja performanssit
Vuoden 2019 hallitusneuvotteluiden aikana 25 Elokapinan jäsentä esitti kuolevansa Eduskuntatalon portaille. Liikkeen jäsenet estivät kulun Metsä Groupin pääovista vuonna 2019. Ryhmä vastusti sellutehtaan rakentamista Kemiin. Elokapina osoitti tammikuussa 2020 mieltään Fortumin tytäryhtiö Uniperin uuden hiilivoimalan avaamista vastaan.
Lokakuun 2020 kadunsulun jälkeen liike osoitti Helsingissä mieltä performanssilla, jossa marssijat pukeutuivat verenpunaisiin asuihin ja kutsuivat itseään Veriprikaatiksi. Myös Oulussa oli tapahtuman jälkeen mielenosoituskulkue, joka ei halunnut aiheuttaa häiriötä ja kulki jalankulku- ja pyöräväylillä.
Maaliskuun alussa 2021 Elokapinan jäsenet vaativat medialta kattavampaa uutisointia ilmastokriisistä useissa mielenosoituksissa eri mediatalojen edessä. Sanomatalon sisätiloissa mielenosoittajat kaatoivat päälleen verta muistuttavaa nestettä, mutta tilaisuuden raportoitiin edenneen rauhallisissa tunnelmissa. Poliisi kirjasi rikosilmoituksen vahingonteosta, kun mielenosoituksen järjestäjät eivät saaneet mopattua kaikkea tekoverta pois.
Valtioneuvoston linnan sisäänkäynnin tukkiminen 8. lokakuuta 2021 Elokapina osoitti mieltään Valtioneuvoston linnan portailla tukkien sisäänkäynnin. Osa lukittautui paikkaan. Paikka nauttii erityistä julkisrauhan suojaa, minkä pitäisi turvata valtion päätöksentekokyky. Poliisin mukaan sisällä olleiden henkilöiden liikkumisen kontrollointia voidaan pitää väkivallan uhkana. Poliisin mukaan tällaista toimintaa ei voi kuvailla mielenosoitukseksi.{ Aluksi poliisi sanoi, että valtiojohto saatettiin ulos vaihtoehtoista reittiä, mutta myönsi sitten tämän epätarkaksi: osa oli normaalistikin poistunut samaa reittiä. Ainakin kahden oven kohdalla Elokapinan mielenosoitus esti kulun. Alustavat rikosnimikkeet olivat kokouksen estäminen, niskoittelu poliisia vastaan ja törkeä julkisrauhan rikkominen.
Nälkälakko Elokuussa 2020 kolme liikkeen toimijaa ryhtyi syömälakkoon Eduskuntatalon edessä Kansalaistorilla. He vaativat Suomen hallitusta vähentämään hiilipäästöjä. Kaksi aktiivia oli syömättä 12 päivää. Lakkoa tukivat muun muassa kansanedustajat Anna Kontula ja Mai Kivelä. Ministeri Krista Mikkonen vieraili lakkoilijoiden luona keskustelemassa.
Liikenteen pysäyttämiset Risteilijä Queen Elizabethin lähdön estäminen Syyskuussa 2019 liike yritti estää loistoristeilijä M/S Queen Elizabethin lähdön Helsingin Länsisatamasta. Poliisi otti yhdeksän henkilöä kiinni epäiltynä liikenteen häiritsemisestä ja niskoittelusta. Poliisi ja Rajavartiolaitos poimivat aktivistit vedestä. Laivan lähtö viivästyi 45 minuuttia. Seitsemän osallistujista sai 20 päiväsakkoa niskoittelusta poliisia vastaan. Kolmen muun osalta asia raukesi, koska heitä ei tavoitettu määräajassa.
Kadun sulkeminen liikenteeltä Vuoden 2019 huhtikuussa Elokapina järjesti mielenilmauksen, jossa se pysäytti viideksi minuutiksi liikenteen Kaivokadulla Helsingissä. Syyskuussa se sulki Helsingin Esplanadin saadakseen huomiota viestilleen ilmastonmuutokselle.
Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun mielenosoitus 2020 pienoiskuva|300x300px|Kaasusumutteen tahroja mielenosoittajan t-paidassa 3. lokakuuta 2020 Lokakuussa 2020 liike järjesti Helsingissä Hätäjarru-nimisen mielenosoituksen, jonka tarkoituksena oli liikkeen mukaan kiinnittää huomio Suomen kasvihuonepäästöihin. Liike oli ilmoittanut järjestävänsä 150 henkilön kulkueen, mutta sen sijaan mielenosoittajat sulkivat autoliikenteen Unioninkadulla ja Kaisaniemenkadulla. Osa mielenosoittajista kytkeytyi toisiinsa metalliketjuilla. Poliisi kantoi osan mielenosoittajista tien sivuun ja kehotti poistumaan paikalta. Osa osallistujista siirtyi tällöin osoittamaan mieltään Kaisaniemen puistoon, mutta osa palasi takaisin kadulle. Poliisi käytti kymmeneen maassa istuvaan mielenosoittajaan kaasusumutetta murtaakseen mielenosoittajien vastarinnan. Poliisi otti mielenilmauksessa 51 henkilöä kiinni, mutta vapautti heidät kaikki myöhemmin samana päivänä. Kiinniotetuista kolme oli alaikäisiä.
Poliisin toiminnasta tehtiin 15 kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta oikeusasiamies ei tutki asiaa vielä rikosprosessin ollessa kesken. Kaasusumutetta saaneet tekivät rikosilmoituksen.
Helsingin poliisi teki tapahtumista selvityksen Poliisihallitukselle. Poliisihallitus selvitti asiaa sisäministeriölle. Poliisihallituksen mukaan sumutetta voitiin käyttää ensimmäisenä voimakeinona, kun neuvoja, kehotuksia ja käskyjä oli annettu tuntien ajan ja myöskään kantaminen ei enää tuottanut toivottua tulosta.
Valtakunnansyyttäjän toimisto aloitti poliisin toiminnasta esitutkinnan. Epäiltyinä rikosnimikkeinä ovat virkavelvollisuuden rikkominen ja pahoinpitely. Kesäkuussa 2022 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti seitsemää poliisia vastaan syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta, 16:een ihmiseen kohdistuneista pahoinpitelyistä sekä yllytyksestä näihin rikoksiin. Rappen mukaan kadulla istuneet mielenosoittajat eivät aiheuttaneet välitöntä vaaraa, joten voimankäyttö ei ollut puolustettavissa, vaan poliisi ylitti toimivaltuutensa.