Kattilajärvi () on Uudellamaalla Espoossa pääosin Nuuksion, mutta pohjoisosastaan Velskolan, kaupunginosassa sijaitseva järvi.

Maantietoa Kattilajärvi on 950 metriä pitkä, 750 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 34 hehtaaria. Se sijaitsee metsäisellä kallioylängöllä mäkisen maaston painaumassa. Monet rannat ovat alavaa ja soistunutta metsämaata, mutta paikoin mäet kohoavat 28–37 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Korkeiden mäkien alla ovat rantaan laskevat rinteet jyrkkiä. Näin on varsinkin itä- ja länsirannoilla. Järven rantaviiva on melko selkeänmuotoinen, mutta etelärannasta työntyy esille 300 metriä pitkä Kattilaniemi, joka jakaa järven kahdeksi järvialtaaksi. Niemen kärjen edustalla on vettä noin kaksi metriä. Järven kolmella ilmansuunnalla on saman kokoluokan järviä: pohjoisessa on Vääräjärvi, lännessä Urja ja idässä Velskolan Pitkäjärvi. Näiden vedenpinnat ovat samalla tasolla, mutta Pitkäjärven vedenpinta on kymmenen metriä alempana.

Järvessä ei ole saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 1,58 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 4,6 metriä. Sillä on länsiosassa yhtenäinen syvännealue, jonka syvin kohta sijaitsee sen keskiosassa. Siinä on 9,4 metriä syvää. Järven itäosassa on 6,7 metriä syvää.

Kattilajärven rantaviivan pituus on 3,6 kilometriä. Rannassa sijaitsevia vapaa-ajan asuntoja sijaitsee vain itäpään lahtimaisessa laajentumassa, jossa niitä on kolme, ja Kattilaniemen kannaksen länsipuolella. Lisäksi on muutama rakennus Kallioniemen leirikeskuksessa järven ainoalla niemellä. Niille tulee tiet Nuuksion kylältä.

Luonto- ja virkistysarvoja Noin kolme neljäsosa järven ranta-alueista ja vähintään puolet sen vesialueista kuuluvat valtiolle. Valtion maiden suojelualueet sisältyvät Natura 2000-hankkeen Nuuksion kansallispuistoon (FI0100040, 56,43 km²). Järven etelärannassa sijaitsee Kattilajärven tulipaikka, jonka yhteydessä on Espoon yleinen uimaranta. Nuotiojärvellä voi yöpyä ja vettä saa kaivosta. Suuremmalla ryhmällä liikuttaessa on Kattilaniemen leirikeskus hyvä vaihtoehto. Se sijaitsee järven Kattilaniemessä.

Järven vesikasvillisuus on vähäistä. Järven rantoja kiertää kapea kasvillisuusvyöhyke, jossa kasvaa lähinnä järviruokoa. Ulpukkaa, lummetta ja siimapalpakkoa esiintyy paikoittain. Vesikasvikartoituksessa on tavattu lisäksi vaaleanuottaruohoa, tummanuottaruohoa, nuottaruohoa, ruskoärviää ja lännenvesihernettä.

Kattilajärven itärannalta löytyy kallion laen sivussa halkaisijaltaan 70 senttimetrinen hiidenkirnu, jolla on syvyyttä 20–70 senttimetriä. Lippukalliolla Kilpilammen eteläpuolella sijaitsee luolamainen kalliolippa, jonka seinästä ja katosta erottuu hieno diabaasijuonne. Lippukalliolla on myös Espoon komeampia jyrkänteitä ja sen alla on huomattava lohkareikko.

Vedenlaatu Kattilajärven käyttökelpoisuusluokitus on vuoden 2008 vedenlaatututkimukseen mennessä ollut erinomainen vuosina 1984–1986, 1989–1992, 1994–1997 ja 2000–2003. Järven vesi olikin vuonna 2008 hyvin kirkasta ja lievästi humuksista. Veden sameus vaihteli välillä 0,5–1,1 FNU ja näkösyvyys välillä 3,5–4,9 metriä elokuussa vuosina 2001–2007. Vedenväri vaihteli välillä 10–30 mg Pt/l. Järven veden happamuustaso oli pH 5,5–6,0 eli alhainen ja veden alkaliteetti eli puskurikyky happamoitumista vastaan oli maaliskuussa vuosina 2001–2007 0,03–0,06 mmol/l. Veden hygieeninen taso on ollut hyvä, sillä kolibakteereja ja fekaalisten streptokokkien määrä on ollut vähäinen. Veden ravinnetasot ovat hyviä. Järvi luokitellaan karuksi, sillä kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleen 4–7 mikrogrammaa litrassa vettä. Kattilajärvi on lähes kymmenmetrinen ja se lämpötilakerrostuu kesäisin pysyvästi. Loppukesällä päällysvesi on alle 5 metrin syvyydessä ollut hyvä, mutta pohjanläheisen vesikerroksen happitaso on ollut heikohko. Se on ollut vuosina 2005–2007 2–3 milligrammaa litrassa vettä. Talvisin on järven happitasot pysytelleet hyvinä kaikissa syvyyksissä.

Vesistösuhteet Kattilajärvi sijaitsee Vantaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 21) Lepsämänjoen valuma-alueella (21.04), jonka Lakistonjoen valuma-alueeseen (21.044) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on 1,97 neliökilometriä . Siihen laskee lounaasta Hauklampi, jonka valuma-alueella sijaitsee pieni Häränsilmä. Kattilajärven valuma-alueella on lisäksi pieni Kilpilampi. Kattilajärvi laskee 370 metriä pitkää laskuojaa myöten Vääräjärveen. Vesistöreitti jatkuu Vääräjärven jälkeen Myllyjärveen, jonka laskuoja yhtyy Raasillanojaan ja joka muuttuu alajuoksulla Lakistonjoeksi. Kattilajärven vedenpinnan korkeus on 62,4 metriä (N2000, ennen se oli 61,9 m (N60)) ja Vääräjärvellä 61,4 metriä mpy. Laskuojalle kertyy pudotusta noin yksi metriä.

Historiaa Vuonna 1919 julkaistussa Helsingin seudun taloudellisessa kartassa on järven karttanimesi merkitty ”Kattojärvi” ja vuoden 1936 talouskartassa ”Katteljärvi”. Molemmissa kartoissa järvi on autio eikä sinne tule tietä. Vasta vuoden 1958 peruskartassa on nimenä ”Kattilajärvi”. Tähän karttaan on järven kaakkoiskulmaan piirretty Erä-Mattilan maille ranta-asumus, jonne tulee Erä-Mattilasta polku. Itäpuolella sijaitsevaa pikkulampea kutsutaan tässä ”Lippulammeksi”, vaikka se on nykyään ”Kilpilampi”. Vaikka järvi on muuten autio vuonna 1961, alkaa siellä tapahtua vuoteen 1972 karttaan mennessä. Järvelle on rakennettu Nuuksiosta alkavan tien jatkoksi loppuosuus Kattilajärvelle asti. Niemelle on rakennettu viisi mökkiä ja niemen lähelle vielä kaksi lisää. Erä-Mattilan mökin lähelle on rakennettu yksi uusi lisää. Lippulammen nimi on uusissa kartoissa ”Kilpilampi”. Niemen viidestä mökistä on kolme purettu vuoden 1984 karttaan mennessä. Niemen viereen on tullut yksi mökki lisää. Erä-Mattilaan on tehty tieyhteys Nuuksiontielle. Järvelle tulee sähköt vastaa 1990-luvulla ja niemelle on tarkoitus rakentaa uusi talo lisää. Etelärannoilta puretaan kaksi mökkiä pois, mutta niemelle tulee vielä yksi rakennus lisää.

Kattilajärven nimi on ilmeisesti tullut itärannassa sijaitsevasta hiidenkirnusta - eli paikallisesti ”kattilasta”. Järven nimi on esiintynyt suomenkielisillä muodossa ”Kattiljärvi” ja ”Katteljärvi”. 1900-luvulla yleistyi ”Kattilajärvi”. Ruotsinkielisillä on ollut käytössä nimiä ”Kattiljärvi”, ”Katteljärv” ja ”Kattilträsk”. Kilpilammen nimi ”kilpi” voisi hämäläismurteiden mukaisesti tarkoittaa lummetta tai lumpeenlehteä ja siten myös ulpukanlehteä.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Lepsämänjoen valuma-alue Luokka:Nuuksio Luokka:Velskola