pienoiskuva|Järvenpään K-Citymarket K-Citymarket (aiemmin K-citymarket ja Citymarket, puhekielessä Cittari ja Sittari) on Keskon hypermarketketju. Ketjun ensimmäinen myymälä avattiin Lahden Paavolaan vuonna 1971. K-Citymarketeja oli 2010-luvun lopulla noin 80 noin 60:llä eri paikkakunnalla. K-Citymarketin valikoimiin kuuluu elintarvikkeita sekä pukeutumisen, vapaa-ajan, urheilun ja kodintuotteita. K-Citymarketeissa työskentelee yhteensä noin 6 000 ihmistä. Kaikissa K-Citymarketeissa elintarvikkeiden myynnistä vastaa yksityinen kauppias ja käyttötavarapuolesta Kesko Oyj. Ruokamyynnin yhteinen liikevaihto vuonna 2018 oli 1,1 miljardia ja käyttötavaroiden 581 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 yhteisliikevaihto oli 2,23 miljardia euroa, ja Citymarket-ketju oli näin liikevaihdoltaan maan kolmanneksi suurin vähittäiskauppaketju S-market- ja Prisma-ketjujen jälkeen.
Ketju toimi aiemmin omana yhtiönään K-citymarket Oy, kunnes se sulautettiin Keskoon vuonna 2017. Historiaa pienoiskuva|Suomen ensimmäisen K-Citymarketin (Paavola, Lahti) eteisessä on hylly täynnä muistoesineitä kaupan historiasta. pienoiskuva|Citymarket Porin Satakunnankadulla vuonna 1987. pienoiskuva|1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa Citymarketin logossa oli neljä K:ta. Kuva on Kotkasta. pienoiskuva|Helsingin Itäkeskuksen sittemmin purettu K-Citymarket vuonna 2010. Nykyisin tilalla on K-Citymarket Easton. pienoiskuva|Hedelmä- ja leipäosasto Järvenpään K-Citymarketissa, joka valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi.
Ensimmäinen Citymarket avattiin Lahden Paavolaan vuonna 1971. Nimi Citymarket saatiin tamperelaiselta City-Otra-tavaratalolta, joka oli osin Keskon omistama. City-Otrasta otettiin mallia myös Citymarketin käyttötavaravalikoimalle. Konseptina oli muualta Euroopasta otettu ”makaava tavaratalo”, jossa kaikki oli yhdessä kerroksessa. Kahden operaattorin malli, jossa Kesko huolehtii valtakunnallisesti käyttötavaroista ja yksityinen kauppias ruokaosastosta, oli Keskon itse kehittämä.
Tavarataloja rakennettiin 1970-luvulla yhteensä seitsemän (aakkosjärjestyksessä Helsinki, Kotka (sijaitsi ennen kuntaliitosta Karhulassa), Lahti, Oulu, Pori, Turku ja Vaasa), 1980-luvulla yhteensä yhdeksän (muun muassa Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Rovaniemi, Tampere) ja 1990-luvulla peräti viisitoista.
2010-luvun lopulla Citymarketeja oli yli 80, monissa keskisuurissakin kaupungeissa useampia.
Huipputuloisia kauppiaita Vuonna 1982 Turun Kupittaan Citymarket nousi liikevaihdoltaan Suomen suurimmaksi päivittäistavaramyymäläksi ohi Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon. Kupittaan kauppias Hannu Aaltonen on vuosikymmenien mittaan ansainnut kymmeniä miljoonia euroja ja on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista. Monet muutkin Citymarket-kauppiaat ovat perinteisesti olleet omien kotikuntiensa suurimpien veronmaksajien joukossa. Marko ja Minna Strandista tuli vuonna 2017 ensimmäiset kauppiaat, jotka vastaavat kahden Citymarketin, Tampereen Lielahden ja Ylöjärven ruokaosastoista.
1990-luku 1990-luvulla Kesko muodosti omista pienemmistä liikkeistään oman brändin mukaisia kauppaketjuja, kuten K-Market, K-Supermarket ja K-extra1990-luku - Kesko. Myös aikaisemman Citymarket-ketjun brändi uusittiin ja samalla nimen alkuun tuli K-kirjain, eli nimi muuttui K-Citymarketiksi vuonna 1996. Ensimmäisessä K-Citymarketin logossa oli neljä K-kirjainta valkoisen punataustaisen Citymarket-tekstin päällä. Moni ketjun myymälä myös uudistettiin vuoden 1996 tienoilla.
Keskon ostettua Tukon ja sen Anttila-tavaratalot vuonna 1996 Kesko ohitti S-ryhmän (Citysokos ja Prisma) Suomen suurimpana tavarataloyrityksenä. Citymarketit olivat kaupunkien laidoilla sijaitsevia automarketteja, Anttilat taas sijaitsivat valtaosin kaupunkien keskustoissa. Silti päällekkäisyyksiä oli etenkin niillä paikkakunnilla, joissa ketjujen myymälät sijaitsivat lähekkäin, kuten Vantaan Myyrmannissa ja Helsingin Itäkeskuksessa. Anttila-ketju Kodin1-sisustustavarataloineen tuli tiensä päähän 2010-luvun keskivaiheillaKesko myy Anttilan 4K INVESTILLE Kesko Oyj, pörssitiedote 16.3.2015, minkä jälkeen Citymarket-ketju on ollut Keskon ainoa tavarataloketju.
Citymarket menetti 1990-luvun lopulla asemansa maan suurimpana hypermarketketjuna S-ryhmän Prismoille, joiden markkinaosuus päivittäistavaroissa nousi vuosina 1993–1999 yhdeksän prosenttiyksikköä.
2000-luku Vuosituhannen vaihteessa Kesko uudisti hallintoaan niin, että kaupallisen toiminnan päätäntävalta siirrettiin K-kauppiasliiton ketjujohtokunnilta Keskon ketjuyksiköihin. Kauppiaat tekivät Keskon kanssa ketjusopimuksen, jonka mukaan heiltä perittiin ketjumaksu. Jotkut Citymarket-kauppiaat vastustivat uudistuksia, mutta ne toteutettiin silti. 2000-vuosikymmenen keskivaiheilla markkinointiviestinnässä alettiin korostaa kauppiaiden roolia.
2000-luvun alkupuolella ketjun myymälöitä oli Suomen lisäksi myös Baltian maissa, joiden ensimmäinen myymälä avattiin Latvian pääkaupunkiin Riikaan vuonna 2001. Vuoden 2002 lopulla Virossa toimi neljä Citymarketia ja Latviassa kaksi. Vuonna 2004 Virossa toimi kuusi Citymarketia, ja Ruokakesko oli siellä ruokakaupan markkinajohtaja. Samana vuonna Kesko ja ICA perustivat yhdessä Rimi Baltic -yrityksen, minkä jälkeen kaikki Baltiassa toimineet Citymarketit ja ICA-myymälät muutettiin Rimi Baltic -myymälöiksi. Kesko myi osuutensa Rimi Baltic -yhtiöstä ICA:lle vuonna 2006.
2010-luku Kesko remontoi vuosina 2016–2018 kaikki Citymarketit. Yhdenmukaisuuden sijasta kukin myymälä räätälöitiin jossain määrin paikallisen markkinatilanteen ja asiakaskunnan mukaisiksi. Syynä oli muun muassa K-ryhmän S-ryhmää heikompi menestys 2010-luvun päivittäistavarakilpailussa.
Järvenpään Citymarket valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi.
2020-luku K-Citymarket Vantaa Tammisto valittiin IGD:n kuukauden kaupaksi syyskuussa vuonna 2021 ja K-Citymarket Turku Länsikeskus valittiin IGD:n kuukauden kaupaksi marraskuussa vuonna 2023.
Kesko avasi uuden K-Citymarketin käyttötavaroiden verkkokaupan vuonna 2023.
K-Citymarket-myymälät
Myymälät on ryhmitelty maakunnittain ja kunnittain. Myymälöiden virallisiin nimiin sisältyy aina myös kuntien nimet (esim. "Espoo Sello"), mutta tässä on esitetty selkeämmin vain itse paikkojen nimet.https://www.k-ruoka.fi/k-citymarket?kaikki-kaupat&kauppahaku=K-Citymarket
Uusimaa Espoo Iso Omena 2001–, siihen asti Länsikeskuksessa Sello 2002– Espoontori K-Citymarket Kulinaari (rakenteilla)https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8959849 Helsinki Easton 2017–, aiemmin nimellä K-Citymarket Itäkeskus 1977–2017) Kalasatama Redi (suunnitteilla) Malmi 2003– Ruoholahti 2002– Vuosaari 2006–< Hyvinkää Järvenpää 1991– Kerava Kirkkonummi 2009– Lohja 2002– Mäntsälä Nurmijärvi (Klaukkala) Porvoo Keskusta Länsiranta (rakenteilla) Tuusula (Hyrylä) (suunnitteilla) Vantaa Jumbo 1999– Kivistö 2026– Koivukylä 2009– Myyrmäki 1994– Tammisto 2011– Vihti (Nummela) 2002–
Kanta-Häme Forssa 2001– Hämeenlinna Hämeensaari Tiiriö 1996– Riihimäki
Päijät-Häme Heinola Lahti Paavola 1971–, uusi rakennus Luhdan korttelissa 2025– Karisma Laune
Kymenlaakso Kotka 1976– Kouvola: Veturi, Kuusankoski 2012–, aiemmin Tommolankatu 1989–2012
Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta 2001–
Varsinais-Suomi Kaarina (Ravattula) Loimaa Salo Turku Kupittaa 1972– Länsikeskus 1990– Skanssi 2009–
Satakunta Kankaanpää Pori Mikkola Puuvilla 2014– Rauma
Pirkanmaa Ideapark Lempäälä 2025– Nokia Pirkkala Sastamala 2017– Tampere Lielahti Linnainmaa Turtola 1980– Valkeakoski 2012– Ylöjärvi
Keski-Suomi Jyväskylä Keljo 1994– Palokka Seppälä Jämsä Äänekoski
Etelä-Pohjanmaa Kauhajoki Seinäjoki Ideapark 2019–, sitä ennen Jouppi 1993– Päivölä 2012–
Keski-Pohjanmaa Kokkola
Pohjanmaa Pietarsaari 1995– Vaasa Keskusta 1979– Kivihaka 2002–
Etelä-Savo Mikkeli (Tuppurala) 1994– Pieksämäki Savonlinna
Pohjois-Savo Iisalmi Kuopio Kolmisoppi 1995–, aiemmin Euromarket) Päiväranta 2008– Haapaniemi 2026– Varkaus
Pohjois-Karjala Joensuu Keskusta 1981– Pilkko 1999– Lieksa
Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo 2001– Oulu Kaakkuri 2004– Raksila 1976– Rusko 2008– Raahe 2005– Ylivieska
Kainuu Kajaani
Lappi Kemi Keminmaa 2002– Rovaniemi, Saarenkylä 1994– Tornio 2008–
Entisiä K-Citymarketeja Espoo Länsikeskus, Olari: 1990–2001, siirtyi 2001 Isoon Omenaan. Paikalla toimi Minimani vuosina 2005–2011, Tarjoustalo vuosina 2011–2014 sekä Golf Balance vuosina 2011–2023). Nykyisin paikalla toimivat Tokmanni, Lidl ja RE/MAX-kiinteistövälitystoimisto. Porin keskusta: 1979, muutettu K-Supermarketiksi 2010 Riihimäki: Foorumi, Keskuskatu 15, vuoteen 1999 asti. Foorumi purettiin 2026. Seinäjoki, Jouppi: korvattu K-Citymarket Ideapark -myymälällä.
Tulevia K-Citymarket-myymälöitä
2026 Ylivieska: uusi kauppakeskus Taanilaan 2027 Helsinki Redi Porvoo: keskustan Citymarket muuttaa Länsirantaan Oulu Ritaharju 2028 Espoo, Espoontori: K-Supermarket muutetaan K-Citymarketiksi vuonna 2028 Myöhemmin Vantaa Tikkuri: Kesko rakentaa Tikkurin uudelleen 2030-luvun taitteessa
Galleria
Logot
Katso myös K-Supermarket K-Market
Lähteet
21. K-Citymarket Riihimäen Nykyinen Nimi. https://www.k-ruoka.fi/kauppa/k-citymarket-riihimaki
Aiheesta muualla K-Citymarket.fi
Luokka:Ruokakesko Luokka:Suomalaiset hypermarketit