Pohja

thumb|350px|Hangon ja Raaseporin kuntajako 1960-luvulla. Pohjasta tuli vuonna 2009 osa tuolloin perustettua Raaseporia (vihreällä). pienoiskuva|Pyhän Maarian kirkko Pohjassa 1400-luvulta Pohja () on Suomen entinen kunta ja vanha uusmaalainen kirkkopitäjä, joka nykyään on osa Raaseporin kaupunkia Uudenmaan maakunnassa. Kuntaliitoksen aikaan kunnassa asui ihmistä, ja sen pinta-ala oli  km², josta  km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli asukasta/km². Vuoden 2009 alussa Pohjan kunta ja Karjaan ja Tammisaaren kaupungit lakkautettiin ja muodostettiin uusi Raaseporin kaupunki.Valtioneuvoston päätös 22.11.2007

Pohjan kunta oli kaksikielinen; 59 prosenttia sen asukkaista puhui suomea ja 37 prosenttia ruotsia.

Pohjan naapurikunnat olivat Karjaa, Karjalohja, Kisko ja Tammisaari. Vuoteen 1993 saakka naapurikuntiin kuului Tammisaareen liitetty Tenhola.

Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. 1610-luvun puolivälin jälkeen Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kannusti aatelisia ja porvareita vuokraamaan kruunun tehtaita ja perustamaan uusia tuotantolaitoksia. Suomen rikkain suurkauppias Jakob Wolle sai erioikeuden perustaa Antskogin ruukin vuonna 1630. Uusi ruukki valmistui vuonna 1632. Antskogin ruukki oli omistusjärjestelyiltään poikkeuksellinen, koska se ei ollut Ruotsin kruunun omaisuutta, vaan yksityisomaisuutta. Ruotsalainen Carl Billsten sai Ruotsin kuningatar Kristiinalta erioikeuden perustaa Billnäsin ruukin vuonna 1641. Ruotsin kuningatar Kristiina antoi kauppias Peter Thorwöstenille erioikeuden perustaa Fiskarsin ruukin vuonna 1649.

Pohjan merkittävin yksityinen työnantaja on Fiskars Group.

Nähtävyyksistä tärkeimpiä ovat ruukit ja kirkonkylän noin vuonna 1470 rakennettu harmaakivikirkko. Entisen kunnan alueella on myös kolme täysimittaista golfkenttää: Ruukkigolf sekä Nordcenter, jossa kaksi kenttää. Lisäksi alueella on kaksi ratsastuskeskusta: Påminne-laskettelukeskus sekä urheiluopisto Kisakeskus.

Kylässä toimiva sopimuspalokunta Pojo FBK on järjestänyt uudenvuodenilotulituksen vuodenvaihteen 1992–93 jälkeen joka vuosi, paitsi kun paloasema oli remontissa vuonna 2010. Toinen poikkeus oli vuoden 2020-21 vaihde, jolloin tapahtumaa ei järjestetty koronapandemian takia. Tapahtumalla on vuosittain yli 130 sponsoria ja budjetti on noin 10 000€.

Historia

Kalliomaalaukset Vuonna 2017 löydettiin Lammasjärven kalliomaalaukset. Maalaukset ovat Suomen eteläisimmät ja läntisimmät. Myös Pikku Kullaanjärveltä ja Määrjärveltä on löytynyt samoihin aikoihin kalliomaalauksia. Määrjärven ehdotettu kalliomaalaus ei ole vielä todennettu arkeologien toimesta. Lammasjärven kalliomaalauksesta erottuu hirvi ja kämmenen jälki jotka ovat punamullalla maalattuja. Pikku Kullaanjärven maalauksessa näkyy ihminen ja hirvi. Maalaukset sijaitsevat yli 40 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin osa Suomen kalliomaalauksista on ajoitettu 7000–3000 vuotta sitten tehdyiksi.

Kylät Pohjan kylät kirkonkirjojen mukaan ovat: Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Gästerby, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Manibacka, Munckbacka, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Pohjan kirkonkylä (Kyrkoby), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Skryttskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Stålbacka, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Åminne (JoensuuDoria.fi, s. 12 Viitattu 10.6.2011), Åminnefors (Joensuunkoski).

Koulutus Pohjassa on kolme koulua, jotka ovat suomenkieliset Fiskarin koulu ja Pohjan kirkonkylänkoulu sekä ruotsinkielinen Pojo kyrkoby skolahttp://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1060. Klinkbackan koulu suljettiin 2020. Kisakeskus Kullaanjärven rannalla kouluttaa mm. liikuntaa ja valmennusta. pienoiskuva|Pohjan kirkonkylän koulu, vuodelta 1954

Kulttuuri Murre Pohjan alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Pohjan ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän länsi-uusimaalaisiin murteisiin.

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoma Fiskarsin ruukki on vetänyt puoleensa luovien alojen ihmisiä ja 1990-luvulla siellä perustettiin Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskuntahttps://onoma.fi/meista/. Vuonna 2023 osuuskunnalla oli 140 jäsentä. Se on järjestänyt useita näyttelyitä Fiskarin ruukin lisäksi myös ulkomailla, muun muassa Lontoossa, Pariisissa ja Tokiossahttps://onoma.fi/nayttelyt/. Se pyörittää myös ruukissa olevaa Onoma Shopia, jossa myydään jäsenten tuotteita. Lisäksi ruukissa on taiteilijaresidenssi. Onoma on järjestänyt yhdessä Luovi Designin kanssa Fiskars Village Design Biennalea vuodesta 2019.

Ruoka- ja juomakulttuuri Fiskarsin ruukista on tullut aktiivinen ruokakulttuurin ja käsityön keskus. Siellä on kaksi ympärivuotista ravintolaa ja kaksi kahvilaa sekä kesällä kausitarjontaa. Sinne on kerääntynyt ruokatuottajia, kuten Brukett, joka valmistaa olutta, viiniä, siideriä, giniä ja viskiä. Fiskarsissa Slow Food Västnyland -yhdistys on järjestänyt Slow Food Festival -ruokamarkkinoita vuodesta 2010 joka syksy lokakuussa. Festivaali kerää paikallisia ruokatuottajia ja asiakkaita yhteen paikallisesti tuotetun ruuan parissahttps://slowfoodvastnyland.org/fi/slow-food-festival/. Pohjan Gurut ry on vuodesta 2009 järjestänyt Maan Maut -ruokatorin, joka saattaa ruokatuottajia ja kuluttajia yhteenhttps://www.ts.fi/ruoka/1283490580.

Liikunta Pohjassa on kaksi korkeatasoista golfrataa, Ruukkigolf ja Nordcenter Golf and Country Club. Påminne on Suomen eteläisin laskettelukeskus ja siellä voi kesällä ajaa mäkiautoilla ja alamäkipyörillä. Fiskars Village Trail Center tarjoaa maastopyöräilyn polkuverkoston Fiskarsin ruukissa. Siellä järjestetään myös vuosittain Suomen suurin pyöräilyalan messu- ja demotapahtuma Bike Expo. Kisakeskuksessa voi harrastaa ja liikkua ja talvella se on suosittu talviuintipaikka. Påminnen halli toimii salibandyjoukkue FCB Raseborg Knightsin kotihallina.

Ulkoilu Gumnäsiin Pohjan kyläyhdistys on rakentanut 3,8 kilometriä pitkän ulkoilureitin. Vuonna 2021 yhdistys rakensi kaksi frisbeegolfrataa: Gumnäs 18 väylällä ja Gumnäs mini 6 väylällähttps://www.facebook.com/GumnasFrisbeegolf/. pienoiskuva|Pohjan VPK

Nähtävyyksiä

Pohjan pyhän Maarian harmaakivikirkko 1400-luvulta Entiset rautaruukit Antskog, Billnäs, Fiskars ja Åminnefors Tomasbölen paperimyllynhttps://www.inkoo.info/l/tomasbolen-paperimylly/ muistokivi Kasbergetin pronssikautinen hauta Fleminginkivi Skarpkullan museohttps://pojo.hembygd.fi/pa_svenska/

Tapahtumat

Slow Food Festival Fiskarsin antiikkipäivät Maan Maut Onoman kesänäyttelyt Fiskars Village Art & Design Biennale Bike Expo

Tunnettuja pohjalaisia Erik Eriksson, urheilija Maarit Feldt-Ranta (1968–2019), kansanedustaja (SDP) Bertel Gardberg, muotoilija ja hopeaseppä Albert Lindsay von Julin, vuorineuvos Emil Linsay von Julin, ruukinpatruuna Helene von Julin, C. G. E. Mannerheimin äiti Johan Albert Edvard von Julin, yritysjohtaja I.A. von Julin Sophie von Julin Hilkka Hiilos, professori Yrjö Kivivirta, mäkihyppääjä Rolf Kullberg, Suomen pankin pankinjohtaja Alf Lindblad, urheilija Olavi Lindén, muotoilija Ernst Linder sotilas Sture Lindholm, historioitsija ja opettaja Peter Lindroos, oopperalaulaja Caj-Gunnar Lindström, kansallistaloustieteilijä Laura Madigan, sirkusartisti Carl Jacob Malmberg, valokuvaaja William Olsen, urheilija ja opettaja Manne Runsten, maalari Heidi Schauman, taloustieteilijä Reijo Ståhlberg, kuulantyöntäjä Albert Winter, urheilija Jakob Wolle, ruukinpatruuna

Lähteet

Aiheesta muualla

Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry Billnäsin ruukki Fiskarsin ruukki Antskogin ruukki Fiskars Village Trail Center Pohjan esite

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit