Tavajärvi oli kylä Kuusamossa toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutettuun Sallan–Kuusamon alueeseen kuuluneessa Kuusamon itäosassa. Yhdessä siitä pohjoiseen sijainneen Paanajärven kanssa se oli toinen Kuusamon luovutetun alueen suurimmista kylistä.Koutaniemi 2018: 73–75.
Kylä sijaitsi sille nimensä antaneen, sokkeloisen Tavajärven ranoilla. Järven ympäristö kylässä oli Kuusamon ylängölle luonteenomaista vaaramaata.Koutaniemi 2018: 75.
1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle kylässä toimi ortodoksinen, vanhauskoinen Tavajärven luostari.Johdatus Kuusamon historiaan : Ortodoksiset erakkomunkit Tavajärvellä Leif Rantala : Fredrik Nylander, varhainen oululainen Kuolan-kävijä, Lapin tutkimusseuran vuosikirja XLVII - XLVIII 2007-2008, Rovaniemi 2009
Kuusamon Tavajärvellä löysivät elokuun alussa 1936 Nivalan talon lapset paimenessa ollessaan hopea-aarrekätkön kallioisesta maastosta, mättäältä sammalen alta. Löytöpaikka sijaitsi yhdeksän kilometrin päässä Venäjän rajalta, Ukonyaaran liepeillä, Ukonlahden rannalla. Aarteeseen kuului kuusi kaularengasta, neljä rannerengasta, kaksi levyä ketjuineen, muutamia hevosenkengän muotoisia solkia, yksi suuri levy ja eräitä pikkuesineitä yhteispainoltaan 1,4 kiloa. Aarre oli peräisin 1100-1200-luvuilta ja kyseessä saattoi olla uhripaikka tai sitten kauppiaiden kätkö. Esineet toimitettiin Kansallismuseoon. Arvokkaan hopea-aarteen löysivät lapset Kuusamossa karjamatkallaan. mutta pelästyivät tekoaan ja kätkivät osan aarretta läheisen lahden pohjaan. Vedestä se kuitenkin pelastettiin jo saatiin lopulta poliisivoiman avulla Kansallismuseoon. Kysymyksessä on joko vanha uhripaikka tai turkiskauppiaitten kätkö, Aamulehti, 19.9.1936, nro 254, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 19.9.2026
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Louhen piiri Luokka:Luovutettujen alueiden kylät Luokka:Sallan–Kuusamon alue