Armenian apostolinen kirkko (, Hay Aṙak'elakan Yekeghetsi) eli Armenian ortodoksinen kirkko eli gregoriaaninen kirkko on yksi niin sanotuista orientaaliortodoksisista kirkoista. Armenian lisäksi kirkko on levinnyt armenialaisten siirtolaisten mukana muualle Lähi-itään ja sittemmin diasporaan kaikille mantereille, ja sillä on hiippakuntia näillä alueilla.
Historia Armeniasta tuli kuningas Tiridates III:n johdolla ensimmäinen kristitty valtio 300-luvun alussa. Armenialaisen legendan mukaan kristinusko tuli Armeniaan apostolien Taddeuksen ja Bartolomeuksen levittämänä ensimmäisellä vuosisadalla. Kirkon nimessä oleva osa "apostolinen" on viittaus Taddeukseen ja Bartolomeukseen. Armenian apostolisen kirkon synnyinvuotena pidetään vuotta 301, ja siten Armenia on maailman vanhin kristitty valtio, vanhempi kuin antiikin Rooma.
Kirkon varsinaisena perustajana pidetään Pyhää Gregorios Valontuojaa (k. 325). Kirkosta tuli 300-luvulla valtionkirkko, ja omakielisen Raamatun se sai seuraavalla vuosisadalla.Facta2001, 1. osa, palsta 673 Kirkosta tuli seuraavina vuosisatoina merkittävä instituutio armenialaisten kulttuurissa. Vuonna 506 Armenian apostolinen kirkko päätti irtisanoutua Khalkedonin kirkolliskokouksen päätöksistä. Tämän seurauksena siitä tuli orientaaliortodoksinen kirkko.
Georgian ortodoksinen kirkko irtaantui Armenian apostolisesta kirkosta 600-luvulla liittyen ortodoksiseen kirkkoon. Armenian apostolinen kirkko säilytti ehtoollisyhteyden muihin orientaaliortodoksisiin kirkkoihin.
Osmanien valtakunnassa Armenian kirkko tunnustettiin vuonna 1461 itsenäiseksi kirkoksi, jolle valtio nimitti patriarkat Istanbuliin ja Jerusalemiin. Se vastasi myös muiden kristittyjen kuin ortodoksien asioista valtakunnassa. Suurissa kaupungeissa syntyi 1800-luvulla vauras armenialainen kaupallinen eliitti, jolla oli kirkossa vaikutusvaltainen asema.Lapidus 2022, s. 353–354
Vuonna 2015 kirkko kanonisoi kaikki armenialaisten kansanmurhassa kuolleet armenialaiset. Se kuinka monta henkilöä tarkalleen kanonisoitiin, ei ole selvillä, mutta luvuksi mainitaan toisinaan 1,5 miljoonaa.
Nykytilanne ja asema Maailmanlaajuisesti apostolisella kirkolla arvioidaan olevan noin yhdeksän miljoonaa jäsentä.
Armenian perustuslain mukaan apostolinen kirkko on valtionkirkko, jonka asema perustuu sen rooliin kansallisen kulttuurin ja kansallisidentiteetin rakentajana. Toisaalta perustuslaki takaa myös uskonnonvapauden. Apostolinen kirkko on vapautettu kiinteistö- ja arvonlisäverosta.
Kirkon ja valtion välit ovat rakoilleet, sen jälkeen kun edistysmielistä politiikkaa ajava Nikol Pašinjan nousi pääministeriksi. Närää on aiheuttanut muun muassa se, että apostolisen kirkon historia lakkautettiin omana pakollisena oppiaineenaan Armenian kouluissa. Tämän jälkeen myös katolikos Kerekin II:n ja pääministeri Pašinjanin henkilökohtaiset välit ovat tulehtuneet entisestään. Tästä huolimatta Pašinjan on luvannut säilyttää maininnan apostolisesta kirkosta, mikäli hän saa mandaatin uudistaa Armenian perustuslain.
Piirteitä Kirkon messukäytännöllä on yhteyksiä enemmän läntiseen kirkkoon kuin ortodoksiseen kirkkoon. Kirkkomusiikkina on armenialainen laulumusiikki.
Kirkko noudattaa läntistä gregoriaanista kalenteria mutta viettää Kristuksen syntymäjuhlaa poikkeuksellisesti loppiaisena 6. tammikuuta.
Organisaatio ja hallinto Armenian apostolista kirkkoa johtaa Armenian Vagharšapatista käsin koko Armenian korkein patriarkka ja katolikos Karekin II, joka on toiminut virassa vuodesta 1999 lähtien. Katolikoksen valitsee kirkolliskokous ja nimitys virkaan on elinikäinen. Aktiivisessa käytössä olevia kirkkoja on noin 300.
Etšmiadzinin pääkatolikaatin lisäksi kirkolla on toinen katolikaatti, Kilikian katolikaatti, jonka katolikoksen istuin on Libanonin Anteliaksessa. Sillä on autonominen asema Armenian kirkon sisällä, ja sen alaisuuteen kuuluu osa diasporassa olevia hiippakuntia Lähi-idässä, Kreikassa ja Amerikoissa. Niiden lisäksi kirkolla on kaksi erillistä alueellista patriarkaattia: Jerusalemin armenialainen patriarkaatti ja Konstantinopolin armenialainen patriarkaatti Turkissa.
Kirkon johtajat valitaan demokraattisesti, ja jäsenet päättävät äänestämällä, ketkä papit saavat jatkaa tehtävissään. Papit saavat avioitua ennen vihkimystä. Leskeksi jäänyt pappi voi mennä uusiin naimisiin tai antaa selibaattilupauksen. Kirkon virkoja on kolme: VirkaKeskeinen tehtäväTunnuksiaPuhutteluMuutaDiakoni Avustaa pappia esim. jumalanpalveluksessa Voi toimia opetustehtävissä papin luvalla Orari vasemmalla olkapäällä"rakas"PappiNaimisissa Toimittaa sakramentteja Johtaa seurakuntaa Selibaattilupauksen antanut pappi saa vihkimyksen yhteydessä hupun Ansioitunut pappi voi katolikoksen luvalla kantaa piispanristiä ja kaapua"isä"Elää lähtökohtaisesti perheensä kanssa Naimaton Toimii opetustehtävissä tai lähetystyössä Voi toimia seurakuntapastoria erikoistapauksissa"kunnioitettu isä"Elää lähtökohtaisesti luostarissa munkkinaPiispa Johtaa hiippakuntaa Vihkii pappeja ja munkkeja virkaansa Siunaa uusia kirkkorakennuksia Piispansauva ja -sormus nimityksen yhteydessä Ansioitunut piispa voi saada tittelin "arkkipiispa""teidän korkea-arvoisuutenne"Valitaan vain selibaatissa elävien pappien keskuudesta
Galleria
Lähteet
Aiheesta muualla
Armenian ortodoksinen kirkko / Ortodoksi.net The Armenian Church: Mother See of Holy Etchmiadzin Kotisivu
* Luokka:Kristinusko Libanonissa Luokka:Kristinusko Turkissa Luokka:Ortodoksisuus Yhdysvalloissa