Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kunta ei muutu yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus laske alle 6 prosentin. Kaksikielisissä kunnissa enemmistön kielenä voi olla suomi tai ruotsi.

Ahvenanmaan kaikki kunnat ovat kuitenkin yksikielisiä ja ruotsinkielisiä kielisuhteista riippumatta. Myös saamenkielisillä alueilla voivat kunnat olla kaksi- tai monikielisiä (kielinä suomi tai jokin saamen kieli). Saamelaiskieliin liittyvää kaksikielisyyttä ei ole säädetty kielilaissa, mutta saamelaiskielten asema on turvattu saamen kielilailla.

Vähemmistökielen osuuden on pudottava alle kuuden prosentin, että kunta muuttuisi yksikieliseksi. Kunta voi kuitenkin halutessaan pysyä kaksikielisenä vähemmistökielen osuuden pudotessa alle kuuden prosentin. Lohja on ainoa kunta, joka on käyttänyt tätä poikkeusmahdollisuutta. 3 000 hengen sääntö otettiin käyttöön, kun ruotsinkielisten osuus Turussa putosi alle kuuden prosentin (heitä on noin 9 800 henkeä, 5,4 %). Tällä hetkellä 3 000 hengen sääntö on voimassa myös Helsingissä (noin 36 300 henkeä, 5,7 %) ja Vantaalla (noin 5 700 henkeä, 2,7 %). Muualla kaksikielisyys määräytyy prosenttiosuuden mukaan.

Kuntien kielellinen asema 2023–2032 pienoiskuva|300px|oikea|

Valtioneuvosto säätää asetuksella kuntien kielellisen aseman aina kymmenvuotiskaudeksi kerrallaan. Seuraavassa on kuntien kielisuhteet 1. tammikuuta 2023 alkaneella jaksolla.

Uusimaa: Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Sipoo, Siuntio ja Vantaa. Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Inkoo ja Raasepori. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Kymenlaakso: Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Pyhtää. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Varsinais-Suomi: Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Turku. Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kemiönsaari ja Parainen. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Pohjanmaa: Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kaskinen ja Vaasa. Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Vöyri. Laihia on maakunnan ainoa suomenkielinen kunta. Keski-Pohjanmaa: Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Kokkola. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien kaikki kunnat ovat suomenkielisiä. Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Ahvenanmaan maakunnan kaikki kunnat ovat ruotsinkielisiä.

Kuntien kielellisen aseman muutokset 1933 https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1932-12-30/03 Helsingin maalaiskunnan, Kokkolan ja Ruotsinpyhtään kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi. Karuna ja Salo muuttuivat kaksikielisistä suomalaisenemmistöisistä kunnista yksikielisesti suomenkielisiksi kunniksi. Tenhola ja Uusikaarlepyy muuttuivat kaksikielisistä ruotsalaisenemmistöisistä kunnista yksikielisesti ruotsinkielisiksi kunniksi.

1943 https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1943-02-07/05 Karjaa ja Pernaja muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi. Lapinjärven kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi. Iniö muuttui kaksikielisestä ruotsalaisenemmistöisestä kunnasta yksikielisesti ruotsinkieliseksi kunnaksi. Tuusula muuttui kaksikielisestä suomalaisenemmistöisestä kunnasta yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

1953 https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1953-02-08/16 Korppoo, Mustasaari ja Sipoo muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi. Espoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi. Kerava ja Lohja muuttuivat kaksikielisistä suomalaisenemmistöisistä kunnista yksikielisesti suomenkielisiksi kunniksi.

1963 Hiittinen, Inkoo ja Tammisaaren maalaiskunta muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1962-12-29/10

1973 https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1973-12-30/3 Bromarv ja Uusikaarlepyy muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi. Kaarlelan, Kaskisten, Kauniaisten, Kirkkonummen, Pohjan ja Porvoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.

1977 Tenhola muuttui kuntaliitoksen myötä yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.

1983 https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1982-12-31/7 Kruunupyy ja Pietarsaaren maalaiskunta muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi. Hangon, Loviisan, Porvoon maalaiskunnan ja Siuntion kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.

1993 Iniö, Maalahti ja Västanfjärd muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003153988.html

1997 Lohja muuttui kuntaliitoksen myötä yksikielisesti suomenkielisestä kunnasta kaksikieliseksi niin, että enemmistön kieli on suomi.

2003 http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kielisuhde/001-2016/kuvaus.html Houtskari ja Maksamaa muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi. Lohja jäi seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi. Sipoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.

2013

Lohja jäi seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi.

2015 Korsnäs ja Luoto muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.

2016 Närpiö, Ahvenanmaan ulkopuolisen Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta, muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.

2023

Lohja jäi seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi. Korsnäs, Luoto ja Närpiö jäivät seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikielisiksi kunniksi enemmistön kielenään ruotsi.

Aakkosellinen luettelo kaksi- tai yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista Ruotsinkielisten suhteellinen osuus vuonna 2023 kunnittain ja ruotsinkielisten lukumäärältään suurimmat kunnat sisältäen myös Ahvenanmaan kunnat.

Kielikoodit R = yksikieliset ruotsinkieliset R/S = enemmistö ruotsinkielisiä S/R = enemmistö suomenkielisiä

Suomenkielinen nimiRuotsinkielinen nimiValtakieletRuotsinkielisiä (%)Ruotsinkielisiä (as.)Maakunta Brändö Brändö R 69,5303 Ahvenanmaa Eckerö Eckerö R 86,8818 Ahvenanmaa Espoo Esbo S/R 6,420 199 Uusimaa Finström Finström R 90,12 351 Ahvenanmaa Föglö Föglö R 84,2448 Ahvenanmaa Geta Geta R 83,5425 Ahvenanmaa Hammarland Hammarland R 89,91 479 Ahvenanmaa Hanko Hangö S/R 42,33 264 Uusimaa Helsinki Helsingfors S/R 5,536 844 Uusimaa Inkoo Ingå R/S 51,62 774 Uusimaa Jomala Jomala R 87,54 985 Ahvenanmaa Kaskinen Kaskö S/R 27,5 332 Pohjanmaa Kauniainen Grankulla S/R 30,43 124 Uusimaa Kemiönsaari Kimitoön R/S 66,24 281 Varsinais-Suomi Kirkkonummi Kyrkslätt S/R 14,86 099 Uusimaa Kokkola Karleby S/R 12,05 816 Keski-Pohjanmaa Korsnäs Korsnäs R/S 83,71 686 Pohjanmaa Kristiinankaupunki Kristinestad R/S 52,93 281 Pohjanmaa Kruunupyy Kronoby R/S 76,04 839 Pohjanmaa Kumlinge Kumlinge R 84,8246 Ahvenanmaa Kökar Kökar R 87,1196 Ahvenanmaa Lapinjärvi Lappträsk S/R 30,0735 Uusimaa Lemland Lemland R 91,31 941 Ahvenanmaa Lohja Lojo S/R 3,51 576 Uusimaa Loviisa Lovisa S/R 39,05 641 Uusimaa Lumparland Lumparland R 84,7310 Ahvenanmaa Luoto Larsmo R/S 91,55 347 Pohjanmaa Maalahti Malax R/S 84,84 625 Pohjanmaa Maarianhamina Mariehamn R 81,59 627 Ahvenanmaa Mustasaari Korsholm R/S 68,213 470 Pohjanmaa Myrskylä Mörskom S/R 9,3159 Uusimaa Närpiö Närpes R/S 74,07 120 Pohjanmaa Parainen Pargas R/S 54,18 114 Varsinais-Suomi Pedersören kunta Pedersöre R/S 88,49 924 Pohjanmaa Pietarsaari Jakobstad R/S 54,110 535 Pohjanmaa Porvoo Borgå S/R 27,814 281 Uusimaa Pyhtää Pyttis S/R 6,8343 Kymenlaakso Raasepori Raseborg R/S 63,617 311 Uusimaa Saltvik Saltvik R 90,51 621 Ahvenanmaa Sipoo Sibbo S/R 28,16 348 Uusimaa Siuntio Sjundeå S/R 26,31 618 Uusimaa Sottunga Sottunga R 93,0107 Ahvenanmaa Sund Sund R 88,0876 Ahvenanmaa Turku Åbo S/R 5,410 981 Varsinais-Suomi Uusikaarlepyy Nykarleby R/S 83,76 278 Pohjanmaa Vaasa Vasa S/R 23,2 16 017 Pohjanmaa Vantaa Vanda S/R 2,2 5 386 Uusimaa Vårdö Vårdö R 83,4393 Ahvenanmaa Vöyri Vörå R/S 80,95 091 Pohjanmaa

Suomen entiset ruotsinkieliset tai kaksikieliset kunnat Perässä on mainittu kunnan kielisuhteet lakkautushetkellä. Alaveteli (liitetty Kruunupyyhyn 1969): ruotsinkielinen Bergö (liitetty Maalahteen 1973): ruotsinkielinen Björköby (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen Bromarv (jaettu Hangon ja Tenholan kesken 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Degerby (liitetty Inkooseen 1946): ruotsinkielinen Dragsfjärd (yhdistetty Kemiön ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Haaga (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi Hiittinen (liitetty Dragsfjärdiin 1969): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Houtskari (yhdistetty Iniön, Korppoon, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Huopalahti (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi Iniö (yhdistetty Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Jepua (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Kaarlela (liitetty Kokkolaan 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi Karjaa (yhdistetty Pohjan ja Tammisaaren kanssa Raaseporiksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Karjaan maalaiskunta (liitetty Karjaaseen 1969): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Kemiö (yhdistetty Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Koivulahti (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen Korppoo (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Kulosaari (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Lapväärtti (liitetty Kristiinankaupunkiin 1973): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Liljendal (liitetty suomienemmistöiseen Loviisaan 2010): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Lohjan kunta (yhdistetty yksikielisesti suomenkielisen Lohjan kaupungin kanssa uudeksi, kaksikieliseksi Lohjan kaupungiksi 1997): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi Maksamaa (yhdistetty Vöyrin kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Munsala (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): ruotsinkielinen Nauvo (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Oravainen (yhdistetty Vöyri-Maksamaan kanssa Vöyriksi 2011): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Oulunkylä (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi Vanha Parainen (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi Paraisten maalaiskunta (liitetty Paraisiin 1967): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi