Koruheloahven (Anthias anthias), aiemmin koruahven,Koruheloahven – Anthias anthias laji.fi Suomen lajitietokeskus 2025 on heloahventen heimon (Anthiidae) subtrooppisissa merivesissä elävä kalalaji. Se on sukunsa Anthias tyyppilaji.
Koko ja ulkonäkö vasen|pienoiskuva|F. G. Levraultin piirros koruheloahvenesta. Koruheloahvenen tavallinen pituus on 15 senttimetriä ja maksimipituus 27 senttimetriä. Sen ruumis on suhteellisen korkea ja sivusuunnassa litteä. Suu on suuri ja vino, alaleuka on yläleukaa hieman suurempi. Selkäevä on kaksiosainen, ja sen ensimmäisessä osassa on piikkejä, kun taas jälkimmäisessä, suuremmassa ja muodoltaan purjemaisessa osassa on pehmeitä ruotoja. Selkäevän etuosan kolmas piikki on erikoisen suuri, jopa kolminkertaisesti muita piikkejä suurempi. Vatsaevät ovat myös hyvin suuria ja muodoltaan teräviä.
Levinneisyys ja elinympäristö Koruheloahventa tavataan Välimeressä sekä Atlantin itäosissa Portugalista ja Azoreista etelään Namibian pohjoisosiin asti. Tietyillä alueilla, kuten Välimeren Espanjan-osissa, populaatiot ovat lievästi heikentyneet, mutta kokonaisuudessaan Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee koruahvenen Euroopan alueella elinvoimaiseksi lajiksi. Koruheloahven elää tavallisesti 15–300 metrin syvyydessä kallio- ja sorapohjilla sekä vedenalaisissa luolissa.
Ravinto ja elintavat Koruheloahvenen ravintoa ovat äyriäiset ja pienet kalat. Se on yöeläin. Lisääntyminen tapahtuu heinä-syyskuussa. Koruahvenilla koiras on parven johtaja. Jos hallitseva koiras kuolee, parven vanhin naaras pystyy vaihtamaan sukupuoltaan ja tulee näin uudeksi johtajaksi.
Käyttö ja kalastus Koruheloahvenen kaupallinen merkitys on vähäistä, vaikka sitä markkinoidaankin yleisenä joissakin Välimeren maissa, kuten Marokossa. Lajia saadaan sivusaaliina kaupallisessa kalastuksessa, urheilukalastuksessa ja katkarapukalastuksessa.
Lähteet
Luokka:Heloahvenet