Tämä on epätäydellinen luettelo Suomenlinnan rakennuksista. Suomenlinnan monet rakennukset ja rakennelmat kuuluvat Helsingin vanhimpien joukkoon. Suomenlinnan 80 hehtaarin maa-alue käsittää noin 200 rakennusta kahdeksalla saarella, jotka ovat etelästä lueteltuina: Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, yksi Pormestarinluodoista ja Lonna.
Saaret
Kustaanmiekka
Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde AMUimarannan vaja A 1 150px A 1, 1883 Vuonna 1883 valmistuneessa vajassa varastoitiin aluksi köysiä, sittemmin myös ammuksia. Suomenlinnan rakennusten historia s. 12 30px|link=:d:Q131784123Kustaanmiekan suuri ruutikellari 150px A 2, 1778 Vuosina 1776–1778 rakennettu ruutikellari nr. 3 on rakenteeltaan lähes identtinen Susisaaren suuren ruutikellarin kanssa. https://www.suomenlinna.fi/kokous-ja-juhlatilat/kokoustilat/ruutikellari-max-60/ Suomenlinnan rakennusten historia s. 13, 70 30px|link=:d:Q131656384Kurikomppania 150px A 3, 1881 Pjotr Petrovitš Benard Rakennus on suunniteltu tykistölaboratorioksi, ja se rakennettiin vuosina 1880–1881. Kurikomppania rakennuksesta tuli vuonna 1927, kun Suomenlinnan paikalliskomppanian yhteyteen muodostettiin kurikomppania, johon siirrettiin muiden osastojen sotilaskuriin sopeutumattomat asevelvolliset. Vuodesta 1972 kurikomppania on toiminut asuinrakennuksena. 30px|link=:d:Q131766800Vaja A 4 150px A 4, Vajasta purettiin lähellä Kurikomppaniaa oleva osa ja loppuosa kunnostettiin sen varastoksi vuonna 1992.Suomenlinnan rakennusten historia s. 15 30px|link=:d: Q131720379Bastioni Carpelan 150px A 5a, 1748–1750 Bastionin rakentamisessa hyödynnettiin luonnon kallioseinämiä.Suomenlinnan rakennusten historia s. 16 30px|link=:Commons:Category:Bastion Carpelan 30px|link=:d:Q131469442Kurtiini Carpelan-Gyllenborg 150px A 5b, 1748–1750, 1769-1777, 1803-1804 Bastionit Carpelanin ja Gyllenborgin yhdistävä kurtiinimuuri rakennettiin samanaikaisesti niiden kanssa 1748-1750. Ampumatasanteelle rakennettiin tiilinen upseerirakennus vuosina 1769-1771.Suomenlinnan rakennusten historia s. 16-17 30px|link=:d:Q131470141Bastioni Gyllenborg 150px A 5c, 1748–1750 Bastioni Gyllenborg sijaitsee Kustaanmiekassa.Suomenlinnan rakennusten historia s. 18 30px|link=:d:Q131470272Kurtiini Gyllenborg-Zander 150px A 5d, 1748-1750 Kurtiini on kallioseinän päälle vuosina 1748-1750 rakennettu puolustusmuuri. Tykkiaukot muurattiin umpeen yhtä lukuun ottamatta ilmeisesti jo 1760-luvulla. Suomenlinnan rakennusten historia s. 19 30px|link=:d:Q131470386Kaponieeri Coyet 150px A 6 1750–1752 Kaponieeri Coyet sijaitsee Kustaanmiekassa.Suomenlinnan rakennusten historia s. 21 30px|link=:Commons:Category:Caponier Coyet 30px|link=:d:Q131657034Bastioni Zander 150px A 7a, 1748–1750 Bastioni Zander on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Vuonna 1750 valmistuneen Bastionin muurit muodostuvat pääosin pystysuoriksi louhituista kallionseinämistä, joiden päälle on rakennettu 14 tykkiaukolla varustettu matala rintamuuri.Suomenlinnan rakennusten historia s. 22 30px|link=:d:Q131531593Bastioni Lantinghausen 150px A 7b, 1748–1750 Vuosina 1748-1750 rakennetun bastioni Lantinghausenin kärki yhdistyy Kuninkaanporttiin.Suomenlinnan rakennusten historia s. 23 30px|link=:d:Q131785468Traverssi Bethun 150px A 8, 1752–1755 Rakennettiin tenalji Bethunin muurintaitteeseen vuonna 1754. Venäläisellä kaudella traverssi oli peltikattoinen. Suomenlinnan rakennusten historia s. 24 30px|link=:d:Q131539425Yleisö-WC 150px A 9, 1953 Lasse Björk Rakennettiin venäläisen varuskunnan aikaiseen valliin 1953 ravintola Walhallan kunnostuksen yhteydessä. Suomenlinnan rakennusten historia s. 25 30px|link=:d:Q131785684Kaponieeri Delwig (Ravintola Walhalla) 150px A 10a, 1750–1752 Kaponieeri Delwig on viisisivuinen tiilikasematti, jonka pomminkestävät holvit kaareutuvat ulkoseinien ja keskipilarin varassa. Ravintola Walhalla rakennettiin kaponieeriin vuosina 1949–1951. Rakennuksen sisäosat ovat säilyneet miltei alkuperäisinä. 30px|link=:Commons:Category:Caponier Delwig 30px|link=:d:Q131720485Kapioneeri Boije (Ravintola Walhalla) 150px A 10b, 1755–1756 Suomenlinnan rakennusten historia s. 27 30px|link=:d:Q131720593 Kontregardi Hoppe (Ravintola Walhalla) 150px A 10c, 1751–1756, 1980–1983 muutostyöt ja rekonstruointi Aulis Blomstedt ja Severi Blomstedt Kontregardi Hoppe puettiin perustuksiaan myöten ja peitettiin maalla vuonna 1877, koska se oli huonokuntoinen ja sortunut. Vuosina 1980–1983 jäännökset kaivettiin esiin ja Hoppe rakennettiin uudelleen ruotsalaisaikaisten piirustusten mukaan, mikä on ainoa täysmittainen rekonstruointi Suomenlinnassa. Muutostyöt 1948-50 suunnitteli arkkitehtitoimisto Aulis Blomstedt ja vuosien 1980-83 rekonstruoinnin edellisen lisäksi arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt. Suomenlinnan rakennusten historia s. 28 30px|link=:d:Q131539641Tenalji Kyhlenbeck 150px A 11, 1749–1756 Rakennustyöt alkoivat linnoitusluiskasta 1749 ja vuoteen 1754 mennessä muurattiin ainoastaan tenaljin sivumuurit. Kasemattoitu osa rakennettiin valmiiksi 1754-56. Venäläisellä kaudella etuseinä muurattiin uudelleen muotoonhakatulla graniitilla 1852. Suomenlinnan rakennusten historia s. 29 30px|link=:Commons:Category:Tenaille Kyhlenbeck 30px|link=:d:Q131539591Kuninkaanportti 150px A 12, 1754 Kuninkaanportti on Suomenlinnan alkuperäinen pääsisäänkäynti. Se rakennettiin vuonna 1753–1754 paikalle, jolle silloinen Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik kiinnitti laivansa tullessaan tarkkailemaan linnoituksen rakennustöitä.Suomenlinnan rakennusten historia s. 3030px|link=:Commons:Category:Kuninkaanportti30px|link=:d:Q5495335 Kustaanmiekan rantavarustus 150px A 13, 1750–1753 Suomenlinnan rakennusten historia s. 31 30px|link=:d:Q131720575Patteri 1, ruutikellari A 14 150px A 14, 1866 Kivinen ruutikellari korvasi kolme vuotta aikaisemmin rakennetun puisen kellarin vuonna 1866. 1880-luvulla peltikatto korvattiin maapeitteellä. Suomenlinnan rakennusten historia s. 33 30px|link=:d:Q131720737Patteri 1, ruutikellari A 15 150px A 15, 1878 Kivinen ruutikellari korvasi kolme vuotta aikaisemmin rakennetun puisen kellarin vuonna 1878. 1880-luvulla peltikatto korvattiin maapeitteellä. Vuonna 1881 kellaria laajennettiin ja rakennettiin yhdyskäytävä kellariin A 14. 30px|link=:d:Q131815827Patteri 2, ruutikellari A 16 150px A 16, 1870-luvun alku 1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi. Suomenlinnan rakennusten historia s. 34 30px|link=:d:Q131818469Patteri 2, ruutikellari A 17 A 17, 1870-luvun alku 1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi. 30px|link=:d:Q131985538Patteri 2, ruutikellari A 18 150px A 18, 1866 Rakennettiin vuoteen 1866 mennessä peltikattoisena ja yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. 30px|link=:d:Q131819088Patteri 2, ruutikellari A 19 150px A 19, Yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. 30px|link=:d:Q131985620Patteri 2, ruutikellari A 20 150px A 20, 1866 Rakennettiin vuoteen 1866 mennessä peltikattoisena ja yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. 30px|link=:d:Q131985661Patteri 2, ruutikellari A 21 A 21, 1870-luvun alku 1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi. 30px|link=:d:Q131985754Patteri 2, ruutikellari A 22 150px A 22, 1866 Yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. Vuoden 1895 jälkeen tykkiasema muutettiin vuoden 1877 mallin 11" tykeille sopivaksi. 30px|link=:d:Q131985808Patteri 3, ruutikellari A 23 150px A 23, 1866 Rakennettiin kivisenä 1866 ja peitettiin maalla 1880-luvulla. Suomenlinnan rakennusten historia s. 35 30px|link=:d:Q131985941Patteri 3, ruutikellari A 24 150px A 24, Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä ja peitettiin maalla 1878. 30px|link=:d:Q132133618Patteri 4, ruutikellari A 25 A 25, 1873 Vuonna 1873 rakennettiin kivinen tykinperusta ja siihen liittyvä suojakäytävä. 30px|link=:d:Q131739677Patteri 4, ruutikellari A 26 150px A 26, Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä ja peitettiin maalla 1878. 30px|link=:d:Q132131680Patteri 4, ruutikellari A 27 A 27, 1873 Vuonna 1873 rakennettiin kivinen tykinperusta ja siihen liittyvä suojakäytävä. 30px|link=:d:Q132133723Patteri 4, ruutikellari A 28 150px A 28, Patterin 4 tykit ovat rihlattuja 9" tykkejä 1870-luvulta. 30px|link=:d:Q132133761Patteri 4, ruutikellari A 29 A 29, Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä. 30px|link=:d:Q132134247Patteri 4, ruutikellari A 30 150px A 30, 30px|link=:d:Q132005164Patteri 4, ruutikellari A 31 150px A 31, 1876 Ruutikellari rakennettiin vuonna 1876 patteri 4:n käyttöruutikellariksi. Suomenlinnan rakennusten historia s. 36 30px|link=:d:Q132134664Patteri 2, ruutikellari A 33 150px A 33, 1876 Ruutikellari rakennettiin vuonna 1876 patteri 2:n käyttöruutikellariksi ja peitettiin maalla samana vuonna. Suomenlinnan rakennusten historia s. 37 30px|link=:d:Q132134706
Susisaari