Lepa Svetozara Radić (serbiaksi Лепа Светозара Радић, 19. joulukuuta 1925 Gašnica – 8. helmikuuta 1943 Bosanska Krupa) oli jugoslavialainen partisaani, joka jäi toisen maailmansodan aikana saksalaisten vangiksi ja teloitettiin 17-vuotiaana.
Gradiškan kaupungin lähistöllä sijaitsevassa Gašnican kylässä syntynyt Radić aloitti kansakoulun jälkeen opinnot Bosanska Krupan käsityökoulussa. Hän oli mukana kommunistisen nuorisoliikkeen SKOJ:n toiminnassa ja liittyi Jugoslavian kommunistisen puolueen jäseneksi vuonna 1941. Natsi-Saksan miehitettyä Jugoslavian huhtikuussa 1941 Radić osallistui miehityksen vastaisen kansannousun valmisteluihin muun muassa aseita kätkemällä. Marraskuussa 1941 Radić perheineen joutui saksalaisia tukeneen äärioikeistolaisen Ustaša-järjestön pidättämäksi. Vastarintataistelijoiden avustuksella hän onnistui joulukuussa pakenemaan sisarensa Daran kanssa, jonka jälkeen Radić liittyi partisaanien taistelujoukkoihin.
Helmikuussa 1943 Radić oli kuljettamassa Neretvan taistelua paennutta pakolaisjoukkoa suojaan, kun hänen yksikkönsä joutui taisteluun saksalaisten 7. SS-vapaaehtoisvuoristodivisioona Prinz Eugenin osastoa vastaan. Radić jäi saksalaisten vangiksi ja kuljetettiin Bosanska Krupaan, jossa häntä kuulusteltiin ja tuomittiin muutamaa päivää myöhemmin kuolemaan. Radić teloitettiin hirttämällä 8. helmikuuta. Vielä ennen tuomion täytäntöönpanoa saksalaiset tarjoutuivat säästämään hänen henkensä, mikäli Radić paljastaisi taistelutoveriensa nimiä. Radić kieltäytyi, ja kertoi sen sijaan heidän paljastavan itse itsensä kostaessaan hänen kuolemansa saksalaisille.
Joulukuussa 1951 Radićille myönnettiin postuumisti Jugoslavian kansan sankarin kunniamerkki ansioistaan akselivaltojen vastaisessa taistelussa toisen maailmansodan aikana.
Aiheesta muualla
Lähteet
Luokka:Toisen maailmansodan vastarintaliikkeiden henkilöt Luokka:Teloitetut Luokka:Vuonna 1925 syntyneet Luokka:Vuonna 1943 kuolleet Luokka:Jugoslavialaiset henkilöt