Huizhoun pumppuvoimalaitos on Huizhoun lähellä Guangdongissa Kiinassa sijaitseva pumppuvoimalaitos. Koska vesi liikutellaan kallioon louhituissa tunneleissa, se on myös tunnelivoimalaitos.
Ylä- ja ala-allas Voimalaitos varastoi sähköä kahden varastoaltaan avulla. Yläallas sijaitsee 25 kilometrin etäisyydellä Boluon kunnasta ja ala-allas 12 kilometriä Boluosta. Voimalaitoksella on varastoaltaanaan kahden padon taakse jäävä yläallas. Sen pääpato on 56,1 metriä korkea ja 156 metriä pitkä betoninen gravitaatiopato ja se tukkii laskujoen luontaisen lasku-uoman laaksossa. Yläaltaan toinen pato on matalampi ja sillä reunustetaan ne alueet, jotka jäävät veden alle varastoaltaan alapuolella. Se on 14 metriä korkea ja 133,3 metriä pitkä. Ala-allas on muodostettu 61,2 metriä korkealla ja 420 metriä pitkällä betonisella gravitaatiopadolla.
Pumppuvoimalaitos Voimalaitoksen tuotantotilat on sijoitettu 420 metriä syvälle kallioon louhittuun kammioon, jonka mitat ovat 152 × 21,5 × 49,4 kuutiometriä. Yläpadolta tulee tuotantotiloihin tulovesitunneli, joka aiheuttaa vedelle 630 metrin putouskorkeuden. Tuotantotiloista jatkaa eteenpäin poistovesitunneli, joka aukeaa ala-altaaseen veden alla.
Laitoksella on 8 pumpputurbiinia, jolla voidaan sekä pumppata vettä varastoaltaiseen että tuottaa varastoaltaasta otetusta vedestä sähköenergiaa. Pumpputurbiinien kapasiteetti on 306 megawattia (MW) ja koko voimalaitoksen kapasiteetti on 2 448 MW. Laitoksen yläaltaaseen pumpataan vettä energiamäärällä, joka on 6 003 gigawattituntia (GWh) ja sillä tuotetaan sähköenergiaa vuodessa 4 562 GWh. Varastoinnin hyötysuhde on silloin noin 75 %.
Voimalalle on annettu tehtäväksi toimia Etelä-Kiinan sähköverkossa tukevana voimalaitoksena. Sen tulee auttaa muita vesivoimalaitoksia tuotannon tasaamisessa ostamalla niiltä sähköä pienen kysynnän aikana ja tuottaa sähköä suuren kysynnän aikana. Tällöin se ainoastaan siirtää tuotetun energian kulutusta muutamilla tunneilla vuorokauden aikana. Sen tulee antaa lisäsähköä ylättävien kuormitusten aikana. Kolmanneksi se auttaa säilyttämään vaihtovirtaverkon taajuuden tietyissä rajoissa.
Historiaa Pumppuvoimalaitos kytkettiin sähköverkkoon vuosien 2007 ja 2008 vaihteessa, kun ensimmäinen pumpputurbiini käynnistettiin. Seuraavat seitsemän pumpputurbiinia käynnistyivät yksitellen kesäkuuhun 2011 mennessä, jolloin koko voimalaitos valmistui.
Katso myös Luettelo pumppuvoimalaitoksista
Huomioita
Lähteet
Luokka:Pumppuvoimalaitokset Luokka:Kiinan padot Luokka:Gravitaatiopadot Luokka:Kiinan vesivoimalaitokset Luokka:Guangdong