Sievi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa Keski-Pohjanmaan maakunnan rajalla, Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Sievin naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Kannus, Lestijärvi, Nivala, Reisjärvi, Toholampi ja Ylivieska.
Sievi on tunnettu alhaisesta työttömyysasteesta. Kuntalehden vuoden 2015 tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan Sievi on Suomen toiseksi teollistunein kunta Pyhännän jälkeen: 45,6 prosenttia sieviläisistä saa elantonsa teollisuudesta. Suomen Keksijäin Keskusliitto Keke valitsi Sievin vuonna 1998 Suomen luovimmaksi kunnaksi.
Historia Sievin alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja muun muassa Korhosen, Vahtolan, Ojalan ja Huhtalan seudulta. Rautakaudelta on löydetty muun muassa pronssisolki. Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Aluksi asutus keskittyi nykyisen Asemakylän ja Vanhankirkon tuntumaan, mutta levisi 1600- ja 1700-luvulla pitkin jokivartta itään.
Kirkollisesti seutu kuului Kalajokeen. Sievin kappeliseurakunta perustettiin 1645, mutta ensimmäinen kirkko valmistui vasta 1654. Kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Vanhallakirkolla, mutta neljäs kirkko rakennettiin Haikolan Pekanmäelle 1862. Vuonna 1862 Sievi erosi Kalajoesta itsenäiseksi Evijärvi-nimiseksi seurakunnaksi. Nimi Sievi otettiin käyttöön vasta myöhemmin.
Seinäjoen–Oulun radan valmistuminen 1886 vilkastutti huomattavasti Sievin elämää. Asemakylä ja Kukon kylä kehittyivät vireiksi puutavaran lastaus- ja sahakeskuksiksi. Vuonna 1920 kunnassa oli jo lähes 5 500 asukasta. Kunnan talouselämän nopea kehitys pysähtyi 1920-luvun alussa kahteen tulipaloon. Kukon kylän saha paloi 1929 ja 1937 puolestaan paloivat rautatieaseman ympärille nousseet varastorakennukset. Toisen maailmansodan jälkeen väestönkehitys kääntyi kuitenkin tappiolliseksi voimakkaan poismuuton vuoksi. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 kunnassa oli 4 601 asukasta. Vuonna 2011 asukkaita oli jo 5 292.
Maantiede Luonto pienoiskuva|Sievin luontoa Vääräjoen varrella. Sievin maisemakuvaa hallitsevat Vääräjoen laakso ja sitä ympäröivät loivapiirteiset metsä ja suomaat.
Kallioperä on pääasiassa kiilleliusketta ja erilaisia dioriitteja. Yleisin maalaji on moreeni, joka on paikoin erittäin lohkareista. Sievissä on lukuisia harjualueita, mutta runsas soranotto on rikkonut pahasti kunnalle aikoinaan nimen antaneita sora- ja hiekkakankaita. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista. Alavinta on kunnan luoteisosissa, missä maanpinta on 75–90 metrin korkeudella. Täältä maasto nousee verkalleen kohti kaakkoa saavuttaen 150 metrin tason. Korkein kohouma on Huuhankallio.
Sievin halki kaakosta luoteeseen virtaa Kalajoen läntinen sivuhaara Vääräjoki. Suuria järviä ei ole, mutta pikkujärviä ja lampia on useita. Näistä huomattavimpia ovat Iso-Juurikka ja Saarijärvi. Osa alueella sijainneista järvistä on kuivatettu kasvamaan alun perin luonnonheinää, kuten Jyrinkijärvi, Kortetjärvi, Sievinmäenjärvi ja suurin Evijärvi. Jyrinkijärvi ja Sievinmäenjärvi on tosin vesitetty uudelleen.http://www.kirjastovirma.fi/sievi/historiaa/elinkeinot Noin puolet kunnan pinta-alasta on suota. Pääosa soista on mäntyä kasvavia rämeitä, joista suurin osa on ojitettu metsänkasvun edistämiseksi. Pesännevan alue on muodostettu soidensuojelualueiksi.
Aluerakenne Kylät Asemakylä eli Korhoskylä Huhtala Jokikylä Jyrinki Kiiskilä Karjula Kallio Kirkonkylä eli Haikolankylä Koivuoja Kukonkylä Järvikylä Leppälä/Lahdenperä Saukonperä Sievinkylä (Vanhakirkko, Markkula, Sievinmäki)
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Sievissä oli 5 035 asukasta, joista 2 458 asui taajamissa, 2 536 haja-asutusalueilla ja 41:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sievin taajama-aste on 49,2 %. Sievin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Sievin kirkonkylä 1 806 2 Jyrinki 330 3 Järvikylä 322
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Korhoskylä lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Talous ja elinkeinot
Talousalueena Sievi kuuluu Ylivieskan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 38 106 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 38. suurin.
Sievissä oli vuonna 2022 yhteensä 2 132 työpaikkaa ja kunnassa asui 1 792 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 62,2 prosenttia. Sievin työpaikkojen suhde on jalostusvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 32,7 prosenttia, jalostuksen 54,4 prosenttia ja alkutuotannon 12,0 prosenttia.
Sievin työpaikkaomavaraisuus on 119,0 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,7 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,1 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Sievissä on 164,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Yritykset Suurimpia sieviläisiä yrityksiä: Sievin Jalkine on vuonna 1951 perustettu työ- ja turvajalkineita valmistava yritys, joka työllistää yli 600 työntekijää. Ojala Group (perustettu 1963) on mekaniikan, kokoonpanojen sekä järjestelmäkokonaisuuksien sopimusvalmistaja.http://www.ojalagroup.com/fi/yritys/ Teho-Filter on 1963 perustettu suodatinvalmistaja.http://www.tehofilter.fi/fi/ Sorvi-Pojat on erikoistunut puun sorvaukseen rakennus- ja huonekaluteollisuudelle ja on perustettu vuonna 1970.http://www.sorvipojat.fi/fi/yritys Scanfil on Sievi Capitalin omistama tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja, joka työllistää Sievissä noin 200 työntekijää. Yritys on perustettu 1976.http://www.scanfil.fi/fin Celermec on perustettu 1997 ja valmistaa alihankintana ohutlevymekaniikkaa- ja koneistusta. Yritys työllistää 60 työntekijää.http://www.celermec.fi/?sivu=yritysesittely Sievissä perustettu Sievitalo valmistaa muuttovalmiita taloja ja talopaketteja.
Palvelut ja koulutus Keskusta Sievin keskustassa on kirjasto, kirpputori, POP-pankki, säästöpankki, kunnantalo, K-Market, kukkakauppa sekä asiamiesposti, S-market, kenkäkauppa, verhoomo, pari kampaamoa ja Pizzeria Ronai, Linlyn Thairuoka ja grilli.
Koulut Sievissä on tällä hetkellä kolme kyläkoulua ja kirkonkylän keskuskoulu. Sievissä on myös suljettu kyläkouluja, alun perin kouluja on ollut yhteensä kuusitoista. Lisäksi Sievissä toimii sadan oppilaan lukio.
Toiminnassa olevat koulut: Jyringin Koulu Kiiskilän koulu Korhosen (Asemakylän) koulu Lauri Haikolan (Kirkonkylän koulu) koulu Jussinpekan koulu (yläaste)
Suljetut koulut: Järvikylän koulu Leppälä koulu Kukonkylän koulu Vanhankirkon koulu Jokikylän koulu Kallion koulu koivuojan koulu Karjulan koulu Ahonpää koulu Kangasoja koulu Saukon koulu Huhtalan koulu Sievistä sommaan näkköön -kirja
Kulttuuri Sievin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla mutti.
Tapahtumat Sievissä on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Sievissä vuosina 1976 ja 2008. Herännäisten herättäjäjuhlat on järjestetty Sievissä kolme kertaa: 1912, 1973 sekä 2002.
Matkailu pienoiskuva|pysty|Sievin kirkko Sievissä toimii Maansydänjärven matkailualue sekä Urjanlinnan tanssipaviljonki ravintoloineen. Urjanlinnaan mahtuu lähes 2 000 ihmistä. Maansydänjärven matkailualue ja Urjanlinna sijaitsevat metsän keskellä, Sievin keskustasta noin 30 kilometriä Reisjärven suuntaan.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sievissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Sievin seurakunta
Lestadiolainen herätysliike saavutti Sievin vuonna 1868 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 100 jäsentä, mikä oli noin 2,2 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Sievi kuuluu vanhoillislestadiolaisen haaran yhtenäiseen kannatusalueeseen, jonka piirissä toimivat Asemanseudun rauhanyhdistys, Kiiskilän rauhanyhdistys sekä Sievin rauhanyhdistys.
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Sievissä toimii Sievin helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sievin alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.
Liikunta ja urheilu Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Sievissä 1900-luvun alussa. Ensimmäiset urheiluseurat olivat vuonna 1904 perustettu Sievin Lyly sekä vuonna 1915 perustettu Sievin Kiri. Lisäksi Sievissä toimi 1910-luvulle mennessä myös Kiiskinkylän Urheilseura. Sievi kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kokkolan piirikuntaan.
Nykyisin Sievissä toimii neljä urheiluseuraa. Yleisseurana toimii vuonna 1945 perustettu Sievin Sisu. Tämän lisäksi Sievissä toimivat Pohjanmaan Puntti-Paronit, Sievin Kennelkerho sekä Team Skiers.
FC YPA:n futsal-joukkue Sievi Futsal ja tämä seuraaja Sievi FS pelasi miesten pääsarjatasolla Futsal-liigassa 2009–2021. Joukkue pelasi kotiottelunsa Sievin monitoimihallissa.
Kirjallisuutta Mennyttä ja nykyistä Sieviä (1977) Sievi – Sievissä on itua (1990) Sievistä sommaan näkköön (1993) Sievinkylä (1998) Sievi – Sanoin ja kuvin ennen ja nyt (2009) Rahapuun alla – sieviläistä pankkitoimintaa vuodesta 1904 (2015) Sievi 1867–2017 – 150 vuoden matka teollistuneeksi maaseuduksi (2017)
Katso myös Luettelo Sievin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Sievin kunnan kotisivut Tilastokeskus – Sievin avainluvut Sievin kylien kotisivut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit