pienoiskuva|300px|Koronaviruksen testausteltta Avestan sairaalan pihalla Ruotsissa. pienoiskuva|300px|Kenttäsairaala Göteborgissa. pienoiskuva|300px|Valtionepidemiologi Anders Tegnell oli Ruotsin vapaamielisen koronastrategian isä. pienoiskuva|300px|Epidemian kehitys Ruotsissa. pienoiskuva|300px|Kuolleisuus ikäryhmittäin. pienoiskuva|300px|Tehohoitoon joutuneet ikäryhmittäin.
Koronaviruspandemia Ruotsissa oli osa maailmanlaajuista koronaviruksen levittäytymistä. Ruotsissa oli todettu 5. maaliskuuta 2021 mennessä 675 292 koronavirustartuntaa. Tautiin oli kuollut 12 964 ruotsalaista. Sairastuneista 7 264 oli joutunut teho-osastolle.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaalla ja kuningatar Silvialla todettiin tartunta 3. tammikuuta 2021. Kuningaspari oli saanut kolme rokotetta koronaan. Pääministeri Magdalena Anderssonilla korona todettiin 14. tammikuuta 2022.
Ruotsin strategia Ruotsi valitsi alussa koronaviruskriisin torjunnassa strategian, jolla se pyrki luomaan väestöön laumasuojan hidastamalla taudin leviämistä. Ruotsi ja sen hallitus tyytyivät keväällä 2020 enemmän ohjeistamaan kansalaisia kuin määräämään monia sulkuja. Ruotsin hallitus luotti kansanterveysvirastoon ja teki omat päätöksensä sen suositusten pohjalta. Toki esimerkiksi 50 hengen kokoontumiset kiellettiin ja tehohoitopaikkojen määrä lisättiin 500:sta tuhanteen.
Strategian varjopuolena oli suuri kuolleisuus. Myös tautien määrä ensimmäisessä aallossa oli suuri.
Etuna oli se, ettei taloutta ja yhteiskuntaa häiritty raskailla ja kalliilla sulkutoimilla. Vasta-ainetutkimukset osoittivat laumasuojan olleen toukokuussa 2020 kaukana. Strategian arvostelu yltyi maan sisällä toukokuun lopussa. Ruotsin talous oli vaikeuksissa, vaikka yhteiskunta pidettiinkin melko auki.
Alkusyksyllä koronatilanne näytti helpottavan ja tukevan ajatusta strategian onnistumisesta. Lokakuussa tartuntojen määrä nousi kuitenkin yli kesän tason. Kuolemien määrä pysyi melko vähäisenä. Marraskuussa sairaaloiden kuorma nousi. Ruotsi tiukensi kokoontumiset kahdeksaan henkeen marraskuussa 2020.
Ensimmäinen aalto 24. tammikuuta 2020 havaittiin ensimmäinen covid-19-tapaus Ruotsissa. Sairastunut nainen eristettiin, eikä hän tiettävästi levittänyt sairautta eteenpäin. 6. maaliskuuta ilmestyivät näkyviin ensimmäiset maan sisäiset tartunnat. Ruotsin kansanterveysvirasto piti tämän jälkeen taudin leviämistä isona riskinä. 12. maaliskuuta Ruotsi lopetti tartuntojen jäljittämisen, ja siirtyi epidemian vastaisiin toimiin.
Valtionepidemiologi Anders Tegnell uskoi, että Ruotsiin tuli tartuntoja myös ulkomaalaistaustaisen väestön mukana, sillä Ruotsissa todettiin, että esimerkiksi somalialaiset ja syyrialaiset sairastivat tautia ruotsalaisia useammin.
11. maaliskuuta ilmoitettiin ensimmäinen kuolema, kun iäkäs mies kuoli sairauteen Karoliinisessa sairaalassa Tukholmassa. Tautia oli maaliskuussa eniten Tukholman seudulla. Päivittäisten kuolleiden määrä kasvoi nopeasti maaliskuun puolivälistä huhtikuun ensimmäiselle viikolle. Epidemia saavutti tasanteen 13.–14. huhtikuuta, jolloin tautiin kuoli 83–115 ihmistä päivässä.
Maaliskuun 22. päivästä huhtikuun loppuun Ruotsissa joutui jopa 30–49 ihmistä päivässä tehohoitoon. Yli 50 hengen kokoontumiset kiellettiin 27. maaliskuuta. 28. maaliskuuta oli kuollut yli sata ihmistä epidemian alusta lukien koronavirukseen.
Epidemia heikkeni hyvin hitaasti touko–kesäkuussa. Toukokuun puolivälissä virukseen kuoli jopa yli sata ihmistä vuorokaudessa. Epidemian sammumisen merkkejä ei kesäkuun alussa näkynyt.
13. maaliskuuta –7. huhtikuuta 2020 kerätyn aineiston mukaan lähes kolmannes tautiin sairastuneista ruotsinsuomalaisista kuoli siihen. Yhteensä tämä on noin 60 henkeä. Luvuissa ovat mukana vain Suomessa syntyneet, eivät toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset.
12. huhtikuuta oli tehohoidossa 500 potilasta, mikä merkitsi sitä että kaikki tehohoitopaikat olivat täynnä.
Göteborgin kenttäsairaalaan ei otettu enää uusia potilaita huhtikuun puolesta välistä, koska henkilökunta valitti huonosta työympäristöstä ja potilasturvallisuudesta. Sairaala purettiin kokonaan syksyllä. Kenttäsairaalassa tapahtui hoitovirheitä. Henkilökunta ei osannut käyttää vanhoja hengityskoneita, telttaan saattoi sataa sisään ja dieselillä toimiva aggregaatti piti liian kovaa melua. Ainakin yksi potilas kuoli, koska ei ollut hengityskoneeseen sopiva letkua. Telttasairaalassa oli tungosta, potilaat lähempänä toisiaan kuin sairaalassa yleensä. Ei ollut edes juoksevaa vettä ja viemäröintiä.
Koronaviruksen takia koko maassa sairaalassa oli kevään aallossa enimmillään yhtä aikaa noin 2300.
Tautia oli keväällä 2020 Ruotsissa eniten Tukholman, Länsi-Götanmaan ja Itä-Götanmaan alueilla. Tukholman alueella oli joutunut sairaalaan noin 430 henkeä 100 000 henkeä kohden. Alueella oli kuollut yhteensä 2 137 henkeä virukseen, ja yhteensä 812 henkeä oli joutunut tehohoitoon 6. kesäkuuta 2020 mennessä.
Epidemian ensimmäinen aalto näytti olevan hiipumassa kesä–heinäkuussa 2020. 30. heinäkuuta Ruotsissa oli 79 782 tartuntaa ja 5 730 kuollut viruksen vuoksi. Teho-osastolla oli enää 43.https://www.worldometers.info/coronavirus/country/sweden/ Tilanne 30.7.2020 Teho-osastolle oli joutunut koko ensimmäisen aallon aikana siihen mennessä 2 511.
Syyskuussa Ruotsi ei enää ollut Euroopan johtavia maita koronavirustartuntojen ja -kuolemien suhteen. Kun muualla Euroopassa tapausmäärät nousivat, Ruotsissa ne laskivat. 5. syyskuuta 2020 edeltäneen viikon aikana oli Ruotsissa kuollut koronavirukseen neljä ja 885 saanut tartunnan. Miljoonaa ihmistä kohti oli viikossa 12 tapausta, kun Tanskassa niitä oli 18 ja Norjassa 14.
Toinen aalto Koronatartuntojen määrä kasvoi Ruotsissa rajusti lokakuussa 2020. Sairaaloihin joutui enemmän ihmisiä, muttei kuitenkaan niin paljon kuin keväällä ja kesällä. Hoivakotien tartunnat kasvoivat lokakuussa melko nopeasti. Ruotsin alueet määräsivät tiukkoja rajoituksia.
29. lokakuuta ilmeni noin 3 000 tartuntaa päivässä.
Ruotsi laajensi kireimpiä suosituksia 2. lokakuuta uusille alueille. Tehohoidossa oli 77.
4. marraskuuta tehohoitopaikkoja oli vapaana 26 prosenttia. 529:stä hengityskoneellisesta paikasta oli käytössä 391, ja näistä koronapotilaita 85. Tukholmassa oli sairaalahoidossa 6. marraskuuta 273 henkilöä, kun viikkoa aiemmin oli ollut 148. Sairaalassa ei-tehohoidossa oli koko maassa 661 potilasta. Uusi aalto oli noussut rajusti, koska ihmiset eivät noudattaneet suosituksia niin hyvin kuin keväällä. Perjantaina 8. marraskuuta tautiin kuoli 20 henkeä. Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin mukaan tilanne oli erittäin vakava, ja kuolemien määrä tulisi kasvamaan. Kuolleita oli tuona päivänä 6 022.
11. marraskuuta positiivisten osuus Tukholmassa testatuista oli yli 20 prosenttia. 19. marraskuuta koronaan kuoli päivässä noin 20. Tartuntoja oli yli 4 000. 23. marraskuuta oli Ruotsin sairaaloissa 1 627 koronapotilasta. Näiden ja tehohoitopotilaiden määrä kasvoi vauhdilla. Tehohoidossa oli 176 ihmistä.
29. marraskuuta mennessä Tukholmassa oli Euroopan mitassa kuollut toiseksi eniten koronapotilaita Madridin jälkeen Tukholmassa kuoli 113 asukasta 100 000 asukasta kohden. Tämä on 1/885 osa väestöstä.
8. joulukuuta 2020 Tukholman tehohoitopaikoista 99 prosenttia oli täynnä. Koronaviruspotilaita hoidettiin 89:ssä Ruotsin pääkaupunkiseudun 160:sta tehohoitopaikasta. Seuraavanakin viikonloppuna Tukholman seudun tehohoitopaikat olivat täynnä. Hoidossa oli 164 henkilöä, ja paikkoja oli 162. Yksi lastenhoito-osasto ajettiin alas, koska henkilökuntaa tarvittiin koronaviruspotilaiden hoitoon.
30. joulukuuta 2020 tehohoidossa oli 339 henkilöä. Koko pandemian aikana tehohoitoon oli joutunut 4 055. Kuolleita oli 8 727, koronatapauksia 437 379. Noihin aikoihin joutui noin 1500 ihmistä viikossa sairaalaan ja noin 150 teho-osastolle.https://www.folkhalsomyndigheten.se/globalassets/statistik-uppfoljning/smittsamma-sjukdomar/veckorapporter-covid-19/2020/covid-19-veckorapport-vecka-51-final.pdf
Kolmas aalto Koronaviruksen uusi aalto nousi Ruotsissa kevättalvella 2021 loppuvuoden 2020 aallon jatkoksi. Kuolleisuus oli kuitenkin tällä kertaa huomattavasti vähäisempää.
Uusi strategia
Alussa Ruotsin strategiaa arvostelivat alussa niin tutkijat kuin maallikot. Ruotsi tavoitteli alussa laumasuojaa, jossa ajatuksena oli, että suuri osa Ruotsin väestöstä saa joka tapauksessa koronaviruksen lyhyen ajan sisällä. Epidemiaan tietysti kuolisi ja sairastuisi moni, mutta aikaa myöten laumasuoja alkaisi jarruttaa taudin leviämistä. Ruotsin epidemiologit väittivät että oireettomia viruksen kantajia on paljon, eikä taudin vaarallisuus infektiota kohden olisi niin suuri kuin mitä ajateltiin.
Valtionepidemiologi Anders Tegnell valitsi kolmesta vaihtoehdosta (tukahduttaminen, jäljitys ja eristys, laumasuoja) viimeisen. Entinen kansanterveysviraston johtaja Peet Tüll varoitti sen johtavan tuhansiin kuolemiin ja piti laumasuojastrategiaa järjettömänä.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa yritettiin alussa laumasuojastrategialla, minkä Tegnell ilmeisesti kopioi Ruotsiin. Yhdistynyt kuningaskunta luopui laumasuojasta, kun Imperial Collegen raportti kertoi koronaviruksen olevan paljon influenssaa tappavampi ja sairastuttavampi.https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-College-COVID19-NPI-modelling-16-03-2020.pdf
Ruotsalaiset epidemiologit väittivät, että melko suuri osa tukholmalaisista olisi saanut koronaviruksen, jolloin väestöön syntynyt immuniteetti alkaisi aikaa myöten sammuttaa epidemiaa. Tartunnan saaneita väitettiin olevan 75 kertaa enemmän kuin testein oli todettu. Arviot tartunnan saaneiden todellisesta luvusta olivat kuitenkin suurelta osin vain oletuksia.
Ruotsalaiseen malliin vaikutti maan perustuslain soveltumattomuus koronatilanteeseen. Ruotsissa ei valtiota voida asettaa poikkeustilaan muuten kuin sodan takia. Ruotsissa tosin muutettiin maaliskuussa 2020 tartuntatautilakia. Lisäksi Ruotsissa hallitus ei voi lain mukaan ohjata taudin vastaista taistelua suoraan, vaan se kuuluu virkamiehille jollainen valtionepidemiologi Anders Tegnell oli.
Tegnell sanoi, ettei tekisi asioita toisin, vaikka maalla olisi käytössä samanlainen kriisilainsäädäntö kuin Suomella on. Ruotsin strategian mukaan lyhyempi ja rajumpi epidemia aiheuttaa loppujen lopuksi vähemmän häiriötä yhteiskunnalle. Ruotsissa uskottiin muiden Pohjoismaiden ajan myötä saavuttavan Ruotsin kuolleisuudessa. Niinpä alkuvaiheen kalliista suluista ei ruotsalaisten mielestä ollut suurta hyötyä.
Kritiikki Ruotsin strategia herätti väittelyä, jossa todettiin, että vanhuksia ei maassa kyetty suojelemaan virukselta. Selvitysten mukaan vanhuksia hoidettiin yleensä normaalisti, mutta monissa tapauksissa hoivakotien vanhuksille annettiin mieluummin kuolinapua, kuin yritettiin hoitaa kuntoon. Tätä perusteltiin sillä, että koronaviruspotilaat ovat parantumattomasti sairaita. Noin 40 kunnassa oli vakavia puutteita koronan toteamisessa ja hoidossa, ja kevään 2020 vanhuskuolemista 70 prosenttia tapahtui näissä.
Hoitajat olivat väsyneitä, kun joutuivat tekemään ylitöitä. Tehohoitajille maksettiin kriisilisää.
Ruotsin talous supistui, vaikka yhteiskunta pysyi auki. Tämä johtui siitä, että pandemian torjuntatoimia tehtiin niissä maissa, joihin Ruotsi vei tuotteita.
Mielipidemittausten mukaan kansalaisten luottamus maan koronastrategiaan heikkeni huhti–toukokuussa 2020, jolloin kuolemien luvut nousivat muutamaan tuhanteen. Toukokuun lopussa myös hallitusta tukevia puolueita näkyi arvostelijoiden joukossa.
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell sanoi 3. kesäkuuta 2020, että Ruotsin olisi pitänyt asettaa tiukempia rajoituksia epidemian alkuvaiheessa. Seuraavana päivänä hän kuitenkin puolusti Ruotsin strategiaa, mutta sanoi, että sitä olisi tarvittu aikaisemmin ja että se vaatii pientä korjailua.
Oppositio arvosteli 6. kesäkuuta maan koronaviruksen torjuntastrategiaa. Ruotsidemokraatit vaativat Tegnellin eroa.