Astrid on suomalainen puurakenteinen purjealus, joka on rakennettu Porvoon maalaiskunnassa vuonna 1947. Astrid on alustyypiltään kaljaasi.Matikka, 1994, s. 22 Se purjehtii Helsingin Purjelaivakonttorin lipun alla koulu- ja tilauspurjehduskäytössä.
Astrid hyväksyttiin Museoviraston perinnelaivarekisteriin ensimmäisten alusten joukossa vuonna 1994,Matikka, 1994, s. 23 ja sen kotisatama on Helsinki.
Kuvaus aluksesta Astrid on yksi vähän yli neljästäkymmenestä puisesta rahtilaivasta, joita rakennettiin Itä-Uudenmaan alueella toisen maailmansodan aikana ja jälkeen.Matikka, 1994, s. 1
Rakennusmateriaalina on mänty,Matikka, 1994, s. 10 lankutus mäntykaarilla. Aluksen rungon pituus on 25 metriä,Matikka, 1994, s. 24 kokonaispituus 32 metriä mukaan lukien keulapuomi, leveys 7,1 metriä ja syväys noin 2,3 metriä. Aluksen uppouma on 91 tonnia, ja apumoottorina on 330 hevosvoimainenm/aux Astrid Purjelaiva.fi. Viitattu 26.12.2022 Iveco,Astrid (1948–1970) Laivakortti #2846 Suomen kauppalaivastotietokanta. Viitattu 26.12.2022 jolla saavutetaan 7,5 solmun matkavauhti. Alustyypiltään Astrid on kaljaasi ja takilaltaan kaksimastoinen kahveliketsi,Astrid, Tall Ships Races, Turku. Viitattu 26.12.2022 jonka purjepinta-ala on 320 neliömetriä.
Historia
Astrid on rakennettu Valter Gustafssonin tekemän puolimallin mukaan Kardragissa, tulevan laivurin Hugo Eklundin rannassa. Yhtiökumppaniksi tuli Birger Björklund, joka toimisi masinistina ja jonka vaimon nimi Astrid tulisi myös laivan nimeksi. Kolmantena oli Hjalmar Lindholm. Kun laiva oli laskettu vesille vuonna 1947, he operoivat sitä kuljettaen pääosin puutavara ja propsilasteja aina vuoteen 1952.
Aluksessa oli 38 hevosvoimainen Björneborgs Mekaniska Werkstadin (B.M.W) valmistama Olympia-merkkinen hehkukuulamoottori.Matikka, 1994, s. 29
Vuonna 1952 Söderströmin veljekset Sipoosta, Ragnar ja Alvar ostivat Astridin ja jatkoivat rahdin ajamista aina vuoteen 1969. Lastit olivat alkuvaiheessa puutavara painoitteisia, usein halkolasteja, johon Astrid soveltui hyvin kokonsa ja muotonsa ansiosta. Rahtikauden loppuvaiheessa myös Astridin lastit, muiden porvoolaiskaljaasien tapaan, keskittyivät hiekan kuljettamiseen Porvoon maalaiskunnasta Helsinkiin.
Söderströmin veljekset asensivat Astridiin Callesenin dieselin, joka oli teholtaan 73 hevosvoimaa.
Rahtien kysynnän vähennettyä ja siirryttyä suuremmille teräksisille aluksille, Astrid myytiin nykyisille omistajille, suoraan rahdin ajosta koulupurjehduskäyttöön. Aluksen lastiruumaan rakennettiin asuintilat nuorille koulutettaville. Kasvavien ylläpito- ja kunnostuskustannuksien takia Astrid alkoi tehdä myös tilauspurjehduksia ja jatkoi koulupurjehduksien tekemistä muun muassa osallistumalla useisiin The Tall Ships’ Races -tapahtumiin Itämeren alueella.
Muuta Astridissa on poikkeuksellisesti ollut mastot pystyssä myös koko rahdinajon ajan. Usein muissa Porvoon kaljaaseissa ja hiekkajaaloissa rahdinajon aikana takila riisuttiin lähes kokonaan pois.Matikka, 1994, s. 28
Astrid valittiin ensimmäisten alusten joukossa Suomen Museoviraston ylläpitämään Perinnelaivarekisteriin vuonna 1994.
Astrid on esiintynyt useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa, kuten Onnellisten laiva.
Lähteet Hannu Matikka: Tutkielma porvoolaisista kaljaaseista Merihistoria.fi 1994 Astrid Laiva.fi m/aux Astrid Purjelaiva.fi Astrid (1948–1970) Laivakortti #2846 Suomen kauppalaivastotietokanta Per-Gustaf Wickholm: Skutor i Sibbo under 1900-talet. Omakustanne 2018 Hardy Gustafson: Seglation och Skutbygge i Östnyland. Skutbyggarna-Jaalanrakentajat r.f 1999
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset purjelaivat