Sophie Friederike Dorothea Wilhelmine (27. tammikuuta 1805 München, Baijeri – 28. toukokuuta 1872 Wien, Itävalta-Unkari) oli Baijerin prinsessa, Itävallan arkkiherttuatar ja Itävallan keisarin Frans Joosefin äiti. Hän oli merkittävä vallankäyttäjä Itävallassa poikansa hallitsijakauden alkuvuosina.
Suku, avioliitto ja lapset Sophien vanhemmat olivat Baijerin kuningas Maksimilian I Joosef ja Badenin prinsessa Karoliina. Sophien kaksoissisar Maria Anna oli Saksin kuningatar. Hänen muita sisaruksiaan olivat Preussin kuningatar Elisabet Ludovika, Saksin kuningatar Amalia Augusta ja Baijerin prinsessa Ludovika. Baijerin kuningas Ludvig I oli Sophien velipuoli.
Sophie naitettiin vuonna 1824 Itävallan arkkiherttua Frans Kaarlelle, joka oli keisari Frans I:n nuorempi poika. Sophien sisarpuoli Karoliina Augusta oli avioitunut sulhasen leskeksi jääneen isän kanssa vuonna 1816.
Sophielle ja Frans Kaarlelle syntyi vuosina 1830–1842 kuusi lasta:
Frans Joosef (Franz Joseph), tuleva Itävallan keisari Maksimilian (Ferdinand Maximilian), Meksikon keisari Karl Ludwig, Itävallan arkkiherttua Maria Anna (1835–1840), Itävallan arkkiherttuatar, kuoli 4-vuotiaana Nimetön poika (1840), syntyi kuolleena
Ludvig Viktor (Ludwig Viktor, 1842–1919) Itävallan arkkiherttua, kuoli naimattomana.
Ennen näitä lapsia Sophie oli saanut viisi keskenmenoa.
Sophie oli nuoruudessaan läheisissä väleissä Itävallan hovissa eläneen Napoleon II:n kanssa, jonka huhuttiin jopa olleen Sophien pojan Maksimilianin todellinen isä. pienoiskuva|Baijerin prinsessat Louisa, Maria Anna ja Sophie vuonna 1815. pienoiskuva|Baijerin prinsessa Sophie vanhimman poikansa Frans Joosefin kanssa noin vuonna 1832.
Toiminta ja vaikutus Itävallassa Sophie oli aviomiestään huomattavasti määrätietoisempi ja kunnianhimoisempi. Hän oli vahvan monarkian kannattaja, harras katolilainen ja liberaalien uudistusten sekä vähemmistökansallisuuksien itsehallinnon vastustaja. Frans Kaarlen vähälahjaisen veljen Ferdinand I:n valtakaudella todellinen valta oli kansleri Klemens von Metternichillä, mutta Sophien on sanottu olleen hallitsijaperheen ainoa jäsen, joka uskalsi uhmata Metternichin valtaa.
Hovielämän ulkopuolella Sophie harrasti muun muassa kirjallisuutta, ratsastusta ja taidetta.
Kun lapseton Ferdinand joutui vuoden 1848 vallankumouksen aikana luopumaan kruunusta, Frans Kaarle luovutti sen edelleen 18-vuotiaalle pojalleen Frans Joosefille väitetysti juuri Sophien myötävaikutuksesta. Sophiesta ei näin tullut keisarinnaa, mutta hän pystyi vaikuttamaan kokemattoman poikansa päätöksentekoon kulissien takana. Kun Frans Joosef ryhtyi palauttamaan itsevaltiutta ja kumoamaan vallankumousvuoden uudistuksia, ”salaiseksi keisarinnaksi” kutsutusta Sophiesta tuli Itävallan liberaalien vihan kohde.
Sophie järjesti vuonna 1854 Frans Joosefin puolisoksi oman sisarentyttärensä, Baijerin prinsessa Elisabetin. Sophie ja voimakastahtoinen Elisabet ajautuivat kuitenkin valtataisteluun ja olivat kireissä väleissä. Keisarinna Elisabetin elämää kuvaavassa fiktiossa Sophie on yleensä kuvattu juonittelevana anoppina, joka oli osasyy keisariparin avio-ongelmiin. Kun Elisabetin ensimmäinen lapsi syntyi, Sophie antoi hänelle nimeksi Sophie Frederike ilman Elisabetin suostumusta. Sophie myös valikoi itse lastenhoitajat ja järjesti lastenhoidon oman huoneensa läheisyyteen. Tämä jatkui myös Elisabetin toisen lapsen Giselan syntymän jälkeen. Kun Elisabetin ensimmäinen lapsi kuoli vuonna 1857, Sophie syytti tästä Elisabetia, mikä painoi keisarinnan mieltä aina Sophien kuolemaan asti. pienoiskuva|Baijerin prinsessa Sophie noin vuonna 1866.
Viimeiset vuodet Sophie vetäytyi syrjään vallankäytöstä sen jälkeen, kun hänen nuorempi poikansa Maksimilian oli teloitettu Meksikon keisarikunnan romahdettua vuonna 1867. Lisäksi samana vuonna perustettu kaksoismonarkia ei miellyttänyt uusabsolutismia kannattanutta arkkiherttuatarta. Sophie piti suurimman osan elämästään aktiivisesti päiväkirjaa, joka on sittemmin ollut huomattava lähde hovielämän kulissien takaiseen elämään.
Sekä Frans Joosef että Elisabet pysyttelivät Sophien sängyn vierellä neljä päivää ennen kuin arkkiherttuatar kuoli. Frans Joosefin kerrotaan nyyhkyttäneen ja Elisabet piti kantaa ulos huoneesta. Sophie on haudattu Wienin Kapusiinikirkon Habsburgien keisarilliseen kryptaan.
Kunnianosoituksia
55x55px Tähtiristin ritarikunnan daami (Itävalta-Unkari)
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Sophie, Friederike Erzhgn. von Österreich. Österreichisches Biographisches Lexikon.
Luokka:Itävallan kuninkaalliset Luokka:Habsburgin hallitsijasuku Luokka:Vuonna 1805 syntyneet Luokka:Vuonna 1872 kuolleet