Rodeopyörä on chopper-tyylisestä moottoripyörästä vaikutteita saanut polkupyörä, joka oli suosittu etenkin nuorten poikien keskuudessa 1960-luvulta 1970-luvulle. Rodeomallisen pyörän tunnistettavimpia osia ovat korkea ohjaustanko ja pienehköt pyörät (etupyörä joskus takapyörää pienempi) sekä pitkä, takapyörän ylle ulottuva pehmustettu speedway- eli ”banaanisatula”, johon mahtuu myös kyytiläinen. Satulan takaosasta nousee krominvärinen kaariputki, ”jappirauta”, joka toimii selkänojana.
Pitkän satulan ja korkean ohjaustangon ansiosta ajaja voi siirtää painopistettään taakse, mikä mahdollistaa helpon keulimisen eli ajon pelkän takapyörän varassa. Tämän takia pyörää kutsutaan englanniksi nimellä wheelie bike, ”keulimispyörä”.Wheelie Bike, Sheldon Brown's Bicycle Glossary, 1996, 2008. Viitattu 9.9.2020.
Rodeopyörä kehitettiin Yhdysvalloissa 1960-luvun keskivaiheilla, ja Suomessa se oli suosituimmillaan 1970-luvulla. Suomessa yleisiä rodeopyöriä olivat Anttila-postimyyntitavaratalon markkinoima saksalainen Bonanza Rodeo Sport, Helkama Jopo Rodeo ja Tunturipyörän valmistama Tunturi Ralli, mutta muillakin merkeillä oli rodeomalleja.Alastalo, Kirsi: Pyöräily ennen ja nyt, ISBN 978-952- 69091-1- 0 (PDF). Viitattu 9.9.2020
Liikenneturvallisuudesta huolestuneet pitivät lapsia temppuiluun innostavia rodeopyöriä vaarallisina. Vuonna 1977 Suomessa kehitettiin polkupyörien uudet turvallisuusnormit, joissa muun muassa pitkä satula yläkaarineen kiellettiin ja ohjaustanko määrättiin enintään 70 cm leveäksi ja ulottuvaksi enintään 40 cm matalimman istuintason yläpuolelle.
Vuonna 2013 Helkama toi vuosikymmenten jälkeen uudelleen markkinoille ”nostalgisen”, alkuperäistä pienemmän, 7–10-vuotiaille pojille suunnatun Jopo Rodeo -pyörän korkeine ohjaustankoineen ja pitkine satuloineenNostalginen jopo Rodeo tekee paluun, Helkama-Velox 16.4.2013. Viitattu 9.9.2020..
Lähteet
Luokka:Polkupyörät Luokka:1970-luvun kulttuuri