Ketokeltto (Crepis tectorum) on asterikasvien heimoon ja kelttojen sukuun kuuluva kasvilaji.
Ulkonäkö ja koko Ketokeltto on 10–40 senttimetrin korkuiseksi kasvava yksi- tai kaksivuotinen ruoho, jolla on kalju, maitiaisnesteellinen varsi. Lehdet ovat tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti; lehtilapa on suikea tai lähes tasasoukka.
Ketokeltto kukkii kesä-syyskuussa; pölyttäjinä toimivat kärpäset, perhoset ja pistiäiset. Sen mykerömäisten kukintojen leveys on 1–2 senttimetriä. Kukat ovat kalvakankeltaisia ja kielimäisiä. Heteitä on viisi. Emiö on yhdislehtinen, yksivartaloinen ja kaksiluottinen. Litteän pähkylähedelmän kärjessä on valkoisia hapsihaivenia.
Levinneisyys Ketokelttoa kasvaa alkuperäisenä Euraasiassa. Se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan ja Grönlantiin.
Elinympäristö Alkuperäisenä ketokeltto kasvaa Suomessa avoimilla, ravinteisilla kallioilla, jyrkänteillä, kuivilla kedoilla ja lintuluodoilla. Se on kuitenkin huomattavasti yleisempi uutena tulokkaana ihmisen elinpiirissä pelloilla, kesannoilla, sorakuopissa, joutomailla, tienvarsilla ja ratapihoilla, minne se on todennäköisesti levinnyt heinänviljelyn myötä.
Luokittelu Ketokeltolla on Suomessa kaksi alalajia kallioketokeltto (subsp. tectorum) ja pahtaketokeltto eli pahtakeltto (subsp. nigrescens), joista jälkimmäinen on rauhoitettu koko Suomessa. Sen eroja nimialalajiin ovat muun muassa pienempi koko, leveätyvisemmät lehdet ja isommat mykeröt. Varsinainen pahtaketokeltto kasvaa Suomessa vain kahdessa paikassa Utsjoella ja Sallassa.
Lähteet LuontoPortti: Ketokeltto (Crepis tectorum)
Viitteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Ketokeltto (Crepis tectorum) Pohjolan kasvien pauloissa: Crepis tectorum subsp. tectorum – ketokeltto subsp. kallioketokeltto iNaturalist: Ketokeltto (Crepis tectorum) Luopioisten kasvisto: Ketokeltto (Crepis tectorum) Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Crepis tectorum (narrowleaf hawksbeard)
Luokka:Keltot