Kanopos (, tai Canobus) eli Pekuat () tai Genp () oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä eli Niilin suistossa ja kuului Gynaikopoliteen nomokseen.Quintilianus: Puhujan kasvatus (Institutio oratoria) 1.5.13; Herodotos: Historiateos 2.15, 97, 113; Strabon: Geografika 16 s. 666, 17 s. 800–; Pseudo-Skylaks: Periplus s. 44, 51; Pomponius Mela: De situ orbis 2.7.6; Eustathios: Ad Dionysium periegetem 5.13; Aiskhylos: Turvananojat (Supplices) 312; Aulus Hirtius: (”Julius Caesar”): De bello Alexandrino 25; Vergilius: Georgica 4.287; Juvenalis: Satiirit 6.84, 15.46; Seneca: Kirjeet (Epist.) 51; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 2.60; Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.41.
Maantiede
Kanopoksen kaupunki sijaitsi Niilin läntisimmän suuhaaran suussa. Suuhaara sai tästä nimen Kanopoksen suuhaara. Lähellä sijaitsi myös Kanopoksen kanava. Aleksandrian perustamisen jälkeen Kanopos sijaitsi siitä noin 120 stadioninmittaa eli noin 21 kilometriä itään.
Antiikin aikaiset maantieteilijät sijoittivat Aasian ja Afrikan rajan Kanopoksen kohdalle, siinä missä nykyisin se sijoitetaan idemmäksi Suezin kanavan kohdalle.Pseudo-Skylaks: Periplus; Konon: Diegeseis (Narrationes) 8; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.34; Schol. in Dict. Cretens. 6.4.
Historia
Kanopos oli aina Aleksandrian perustamiseen saakka Niilin suiston tärkein satama. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä Menelaoksen perämiehestä Kanopoksesta, joka kuoli ja haudattiin kaupungin paikalle kreikkalaisten palatessa Troijan sodasta. Todennäköisemmin nimi oli kuitenkin peräisin egyptiläisestä Kanopos (Kanobos) -jumalasta.<ref>Vrt. Nikandros: Theriaka 312.</ref>
Kanopos kuului Gynaikopoliteen nomokseen, tosin se mainitaan myös Meteliteen/Menelaiteen nomoksen pääkaupunkina. Satamakaupunkina Kanopoksessa oli paljon merimiehiä ja ulkomaalaisia, ja sen väestö oli sekoitus egyptiläisiä ja kreikkalaisia. Se tunnettiin lukuisista erilaisista uskonnollisista juhlistaan, löyhästä moraalistaan sekä punaisesta hennaväristään, joka oli suosittua itämaiden naisten parissa kynsien maalaamiseen. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Kanōbitēs ().
Kanopos taantui Aleksandrian perustamisen jälkeen, ja esiintyy historiassa vain harvoin enää kristillisen ajan koitettua. Se oli kuitenkin varhaisella kristillisellä kaudella Aleksandrian metropoliitan alainen piispanistuin. Nykyisin se on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin (Canopus, Canopitanus'').
Rakennukset ja löydökset
Kanopoksesta on löydetty joitakin jäänteitä. Kirjallisten lähteiden perusteella kaupungissa oli Zeus-Kanopokselle omistettu temppeli, jota kunnioittivat yhtä lailla egyptiläiset kuin kreikkalaisetkin. Siellä oli myös Serapeion eli Serapiksen pyhäkkö, jossa toimi tämän oraakkeli.Plutarkhos: Isikisestä ja Osiriksesta 27.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Muinaisen Egyptin kaupungit