SARS-CoV-2-rokotteen kehittely alkoi vuoden 2020 kevättalvella. Ensimmäisistä rokoteaihioista tuli suppean koeryhmän testituloksia jo toukokuuhun 2020 mennessä. Venäjä ja Kiina hyväksyivät heinä-elokuussa 2020 ensimmäiset rokotteet hätäkäyttöön. Näitä rokotteita ei ollut vielä kokeiltu laajoilla ihmisjoukoilla. Länsimaat hyväksyivät ensimmäiset rokotteet joulukuussa 2020. Tällöin jotkut valtiot aloittivat massarokotukset. Eri rokotteiden kehittely jatkui edelleen. Syynä oli se, että rokotteista oli huutava pula. Myös haluttiin vastata virusmutaatioiden uhkaan.

Kehittelyn vaiheet Uuden rokotteen kehittelyn vaiheet ovat:

Prekliininen vaihe, jossa rokotetta testataan eläinkokeilla ja laboratoriossa I-vaihe, jossa rokotetta testataan noin 20-80 ihmisellä, normaaleissa olosuhteissa noin vuoden ajan. Kokeen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin se suojaa taudilta. II-vaihe, jossa rokotetta testataan sadasta tuhanteen ihmisellä vuodesta kahteen III-vaihe, jossa rokotteen hyötyjä ja haittavaikutuksia testataan 1,5-3 vuotta jopa 60 000 ihmisellä. Tämä on viimeinen vaihe. Kun rokote on todettu turvalliseksi ja hyödylliseksi se voidaan rekisteröidä. Myyntiluvan jälkeen rokoteen hyötyjä ja haittoja testataan suurilla ihmisjoukoilla 1,5-3 vuoden ajan.

Historia Maailmassa kehitettiin syyskuussa 2020 noin kahta-kolmeasataa SARS-CoV-2-rokotetta. 10. joulukuuta 2020 ainakin 86 rokotetta oli esikliinisissä tutkimuksissa, eläinkokeissa. Tällöin myös 39 rokotetta vaiheessa oli 1 (pienen mittakaavan turvallisuustutkimus), 17 vaiheessa 2 (laajempi turvallisuustutkimus) ja 14 vaiheessa 3 (laaja testaus: tehokkuus ja turvallisuus). Viisi rokotetta oli rajatussa käytössä. Kaksi rokotetta oli hyväksytty yleiseen käyttöön. Yksi rokoteaihio oli hylätty. Vasta kolmannen vaiheen kokeet ovat laajoja kokeita turvallisuudesta, mutta niissäkään eivät näy kaikki mahdolliset haittavaikutukset.

Kolme rokotetta hyväksyttiin rajoitettuun käyttöön Venäjällä ja Kiinassa ilman riittäviä kokeita. Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi Pfizerin ja Biontechin rokotteen 2. joulukuuta.

Monia rokoteaihioita alettiin testata Yhdysvalloissa laajoilla ihmisjoukoilla vuoden 2020 loppukesällä ja syksyllä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa rokotteen suojavaikutusta testataan vuoden 2021 alussa suppealla vapaaehtoisten joukolla, jotka rokotetaan ensin, ja sitten heille tartutetaan SARS-CoV-2.

Kiinassa ja Venäjällä on hyväksytty aiemmin vuonna 2020 rokotteita. Kriitikoiden mielestä kolmen ensimmäisen rokotteen hyväksyminen oli liian nopeaa, koska kaikkia testejä ei ole tehty.

Länsimaissa ensimmäinen hyväksytty rokote oli Pfizerin RNA-rokote joka sai Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselta käyttöluvat 2. joulukuuta 2020. Ihmisiä alettiin 9. joulukuuta rokottaa järjestyksessä, joissa etusijalla ovat vanhukset, sairaat ja terveydenhuollon henkilökunta.

Lääkeyhtiöt aloittivat joulukuussa 2020 tutkimuksia, joissa haluttiin ottaa selville erilaisten rokotteiden yhdistämisen vaikutuksia. Tarkoituksena oli yrittää parantaa rokotteen antamaa immuniteettia. Näitä olivat esimerkiksi kahden adenovirisvektorin, Astra Zenecan rokotteen ja Sputnik V:n yhdistäminen. Britanniassa tutkittiin adenovirusvektorin ja RNA-rokotteen yhdistämistä.

Rokotekehitys Suomessa Suomessa oli vuoden 2021 syksyllä kehitteillä kaksi rokotetta: Toinen on adenovirusvektoriin perustuvaa FINCoVac, joka annetaan nenäsumutteena. Toinen, Tampereella kehitettävä rokote perustuu SARS-CoV-2:ta muistuttavaan partikkeliin.

Rokotteen kehittämistä on vaivannut Suomessa rahoituksen puute. Rokote Laboratories Finlandin FINCoVac ei pystynyt aloittamaan testauksia rahapuutteen vuoksi. Rokotteen testausta on hidastanut myös se, että maailmalla yhä useammat ihmiset ovat jo rokotettu, eikä tautia esiinny enää riittävästi rokotteen toimivuuden varmistamiseksi.

FINCoVac FINCoVac on nenäsuihkeena annettava koronavirusrokote, jota kehittää suomalainen Rokote Laboratories Finland Oy. Rokotekehittelyn rahoituksen saamisessa oli ongelmia alkuvaiheessa. Yhtiö vetosi mediassa Suomen huoltovarmuuteen ja koronan aiheuttamien kustannusten suuruuteen verrattuna vaadittavaan tutkimusrahoitukseen. Rokote on kehitetty tekijänoikeuksista vapaalla periaatteella, joka on tutkijoiden mukaan vähentänyt sijoittajien halua rahoittamiseen.

Heinäkuussa 2021 Rokote Laboratories Finland Oy sai 3,5 miljoonan euron pääomarahoituksen nenäsuihkeena annettavalle koronarokotteelle. Rahoittajina oli muun muassa Suomen kulttuurirahasto. Lisäksi yhtiö sai 5,5 miljoonan euron lainan Business Finlandilta tuotekehittelyyn. Rahoituksella on tarkoitus toteuttaa rokotteen I- ja II-vaiheen kokeet.

FINCoVac pohjautuu adenoviruskuljettimeen. Se perustuu Itä-Suomen yliopiston professorin Seppo Ylä-Herttualan työryhmän tutkimaan geeninsiirtoteknologiaan. Rokote ei sisällä virusta ja on helposti muunneltavissa. Sen tavoitteena on erityisesti toimia erityisesti virusmuunnoksia vastaan. Yrityksen mukaan Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston tiloissa toimiva Finvector-yritys olisi kykenevä valmistamaan rokotetta.

Rokote oli onnistunut eläinkokeissa. Rokotteen testaaminen on määrä aloittaa vuodenvaihteessa 2021–2022.

Tampereen yliopiston rokote Rokote perustuu proteiiniin. Näiden rokotteiden kehittäminen on hitaampaa kuin RNA-pohjaisten rokotteiden, mutta ne ovat olleet perinteisesti turvallisempia käyttää. Rokotteesta puuttuu viruksen RNA, jonka vuoksi se ei kykene aiheuttamaan tautia.

Rokote antaisi ns. steriloivan immuniteetin, joka estäisi taudin saamisen ja tartuttamisen eteenpäin. Yksi ryhmän aihioista on päätynyt eläinkokeisiin asti tällä hetkellä, mutta tutkimustuloksia vaikuttavuudesta ei vielä ollut 2021 tammikuussa. Tutkimusryhmän päämääränä on tulevat epidemiat, eikä se tähtää nykyisen tautitilanteen hoitoon.

Tunnettuja rokotteita

Sputnik V pienoiskuva|Venäläinen Sputnik V -rokote on hyväksytty Venäjällä ilman kolmosvaiheen rokotetestausta. Rokotteen turvallisuudesta ja tehosta kiistellään. Venäjä julkisti elokuussa maailman ensimmäisenä hyväksyneensä käyttöön Gamaleja-instituutin rokotteen. Gam-Covid-Vac-kehitysnimellä kulkeneen rokotteen kaupalliseksi nimeksi annettiin Sputnik V. Alustavien, ensimmäisen vaiheen tutkimusten mukaan rokote tuottaa vastustuskyvyn SARS-CoV-2:ta vastaan ja on turvallinen. Rokote pohjautuu adenovirusvektoriin. Se ei sovi lapsille, eikä sitä saa antaa vanhuksille, jotka ovat COVID-19-riskiryhmää. Sputnik V -rokotteella suunniteltiin aloitettavan rokotukset jo lokakuussa 2020, mutta rokotteen tehosta ja turvallisuudesta ei vieläkään ole täyttä varmuutta. Rokote herätti kritiikkiä myös Venäjällä. Ensimmäisiä kokeita johtaneen Vadim Tarasovin mukaan rokote on turvallinen, mutta sen tehosta ei ole varmuutta.

Rokotetta ei ollut 1. syyskuuta mennessä testattu kolmanteen vaiheeseen asti. Rokote on aiheuttanut merkittäviä sivuvaikutuksia, kuten voimattomuutta, huonovointisuutta, kuumeilua, kurkkukipua, päänsärkyä ja ripulia.Teppo Tiilikainen, Venäläisrokote aiheutti koehenkilöille merkittäviä sivuvaikutuksia Suomen Kuvalehti 3.9.2020, viitattu 4.9.2020 Arvostettu lääketieteen lehti The Lancet julkaisi 4. syyskuuta kriittisen tutkimuksen, jonka mukaan rokotetutkimusten koetulokset olisivat osin väärennettyjä.

Syyskuussa rokotetta alettiin testata yli 35 000 vapaaehtoisella. Marraskuussa saapui ensimmäinen, 70 000 rokotteen erä jakeluun. Sillä oli määrä alkaa rokottaa vain riskiryhmiä, ei väestöä yleisesti. Rokotteen tuotanto on vuonna 2020 hidasta. Venäjä alkoi joulukuussa 2020 rokottaa riskiryhmiä, terveydenhuollon henkilöstöä ja opettajia ensin Moskovassa, sitten muualla Venäjällä.

Epi-Vac-Corona Venäjä hyväksyi peptidipohjaisen Eip-Vac-Corona-rokotteen 14. lokakuuta ilman kolmannen vaiheen testejä.

Comirnaty (Biontech ja Pfizer) thumb|Biontechin ja Pfizerin lähetti-RNA:ta hyödyntävä rokote Hyväksyttyään rokotteen ensimmäisenä maana Yhdistynyt kuningaskunta alkoi rokottaa terveydenhuollon henkilöstöä ja riskiryhmiä 8. joulukuuta 2020. Ensimmäisessä erässä oli 800 000 annosta Biontechin ja Pfizerin rokotetta. Se riittää 400 000 ihmisen rokottamiseen, koska yksi henkilö tarvitsee kaksi annosta. Ensimmäisen rokoteannoksen sai 90-vuotias Margaret Keenan. Tämän jälkeen myönnettiin käyttölupa neljässä muussa maassa.

Yhdysvallat hyväksyi Pfizerin rokotteen 12. joulukuuta 2020. Maa aloitti rokotukset 14. joulukuuta rokottamalla terveydenhuollon työntekijöitä ja hoitokotien asukkaita. Kanada hyväksyi rokotteen 9. joulukuuta ja alkoi rokottaa muutama päivä Yhdysvaltain jälkeen.

Saksa pyrki samaan EU:n hyväksymään rokotteen käytön jo ennen joulua 2020. Euroopan lääkevirasto ja komissio hyväksyivät rokotteen 21. joulukuuta 2020.

Haittavaikutukset

Tavallisimmat haittavaikutukset ovat pistosalueen paikallisoireet, kuten punoitus ja turvotus, sekä yleisoireet, kuten kuumereaktiot ja erilaiset säryt. Ne ovat tyypillisiä rokotettaessa ja häviävät yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Vuoden 2020 aikana vakavia haittavaikutuksia ei ole havaittu. 11.1.2021 mennessä 30 000:sta rokotetusta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle oli tullut kahdeksan haittavaikutusilmoitusta, joista kolme oli vakavia.

Rokotteen sisältämän polyetyleeniglykolin epäillään voivan aiheuttavan kyseiselle ainesosalle allergisille vakavan allergisen reaktion. Vuoden 2020 loppuun mennessä epäiltyjä tapauksia oli havaittu kuudella henkilöllä 272 000 rokotetusta Yhdysvalloissa. Iso-Britannia oli raportoinut kahdesta tapauksesta.

Kiinan ensimmäiset rokotteet (SinoVac) Syyskuun 2020 alussa käyttöön oli alustavasti hyväksytty myös vielä kehitteillä olevat Cansino Biologicsin adenovirusvektoriin ja Sinovac Biotechin inaktivoituun SARS-CoV-2:teen perustuva rokote.

Modernan rokote Yhdysvaltain lääkevirasto totesi 15. joulukuuta 2020 Modernan RNA-rokotteen turvalliseksi. Se hyväksyi rokotteen 18. joulukuuta. Modernan rokote ei vaadi Pfizerin rokotteen tavoin erittäin kylmiä säilytys- ja kuljetusolosuhteita, vaikka onkin myös RNA-rokote. Euroopan unioni hyväksyi Modernan rokotteen myyntiluvan 6. tammikuuta 2021.

Oxfordin ja Astra Zenecan rokote Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi Astra Zenecan adenovirusvektorirokotteen SARS-CoV-2:ta vastaan. Rokotukset alkoivat tammikuun 2021 alussa. EU saattaa hyväksyä rokotteen tammikuussa tai helmikuussa 2021. Astra Zeneca ja Saksan terveysministeriö kiistivät tammikuussa 2021 lehdistössä esitetyt väitteet, joiden mukaan rokote olisi yli 65-vuotaille lähes tehoton. Ne pohjautuivat väärinkäsitykseen.

Testeihin edenneitä rokoteaihioita Tunnetuimpia kliinisiin testeihin edenneitä COVID-19-rokote-ehdokkaita on mainittu alla olevassa taulukossa.

Rokoteaihio Kehitysvaihe 1.9.2020Yritys Maa Tyyppi MuutaSputnik V (Gam-COVID-Vac, Gam-COVID-Vac Lyo)III, käytössä Venäjällä ja muutamissa muissa maissaGamaleya Research InstituteAdenovirusvektori, ei-jakautuvaEnsimmäisten kokeiden mukaan rokote on turvallinen. Aiheuttaa vuorokauden kestävät flunssaoireet. Venäjä hyväksyi rokotteen massatuotantoon elokuussa 2020.

Rokotteella aletaan rokottaa jo lokakuussa, vaikka sen suojaustehosta ei ole varmuutta. III-vaiheen kokeet vielä tekemättä. Rokote herättänyt laajaa arvostelua myös Venäjällä.