Kaivopuiston rautatietunneli oli Helsingin satamarataan kuulunut rautatietunneli, joka alitti Kaivopuiston osuudella Merisataman ratapihalta Eteläsatamaan. Lyhyehkö tunneli alitti Ison Puistotien ja Itäisen Puistotien sekä niiden välissä sijaitsevan Marmoripalatsin tontin. Valmistuessaan vuonna 1893 siitä tuli Suomen ensimmäinen rautatietunneli, vaikka sitä onkin myös luonnehdittu katetuksi kallioleikkaukseksi; se rakennettiin betoniholvitekniikalla niin, että louhittu kallioleikkaus katettiin samaan tapaan kuin suurkaupunkien metrolinjoilla. Ensimmäinen juna Eteläsatamaan ajettiin joulukuussa 1893.
Tunneli oli aluksi 74-metrinen, mutta Olympialaiturin rakentamisen vaatimien raiteistomuutosten takia se rakennettiin lähes täysin uusiksi vuosina 1949–1952, ja samalla se piteni satametriseksi. Pituuseron ja muuttuneiden sisäänkäynti- ja raidejärjestelyiden vuoksi on puhuttu myös uudesta ja vanhasta Kaivopuiston tunnelista. Lehdistössä on käytetty nimiä Kaivopuisto I ja Kaivopuisto II. Tunneli on edelleen käytössä varastona, johon on kuitenkin kulkuyhteys vain Eteläsataman suunnasta.
Historia
Tunnelin eteläinen sisäänkäynti sijaitsi Puistokadun ja Ison Puistotien risteymäkohdassa. Pohjoinen sisäänkäynti sijaitsi aluksi Itäisen Puistotien ja Laivasillankadun kulmassa, josta rata jatkui harkkokivistä rakennetussa ratakuilussa aivan Laivasillankadun varressa.Makasiinirannan ja Olympiarannan ympäristöhistoriallinen selvitys, s. 67 Kuilun yli rakennettiin kivestä holvattu silta, joka toimi ajotienä silloiselle Ullanlinnan laivatelakalle. pienoiskuva|Harkkokivien rajaama alkuperäinen ratakuilu, jonka päässä näkyy tunnelin suu. Kuva 1800–1900-lukujen vaihteesta. Uutta pidempää tunnelia ja sen uutta pohjoista ratakuilua alettiin rakentaa keväällä 1949 noin 50 työntekijän voimin. Uudessa tunnelissa hyödynnettiin alkuperäistä tunnelia noin 20 metrin matkalta sen eteläpäästä. Alkuperäinen tunneli oli yksiraiteinen, mutta uudempaa tunnelia levennettiin vastaamaan radan suunniteltua kaksiraiteistamista.Makasiinirannan ja Olympiarannan ympäristöhistoriallinen selvitys, s. 289 Toista raidetta ei satamaradalle kuitenkaan koskaan rakennettu.
pienoiskuva|Alkuperäinen ratakuilu täytettiin 1960-luvulla. Se sijoittui kuvassa näkyvän aidan ja puurivistön väliselle vehreälle vyöhykkeelle. Kuva vuodelta 2016. Tunneli rakennettiin kallioleikkauksella sekä kolmella sienipilaririvillä, joiden varaan rakennettu paksu teräsbetonilaatta muodosti kannen. Kansi sovitettiin ympäristön topografiaan ja katuverkkoon. Rakennustöiden yhteydessä tunnelin ympäristöstä purettiin vuonna 1950 yksi puinen asuintalo. Vuonna 1952 valmistuneessa urakassa tunnelin pohjoinen sisäänkäynti siirtyi nykyiselle kohdalleen hieman kauemmaksi Laivasillankadusta ja samalla myös Itäisestä Puistotiestä, ja rata johti Eteläsatamaan uutta kaartuvampaa ja betoniseinäistä linjausta pitkin.Makasiinirannan ja Olympiarannan ympäristöhistoriallinen selvitys, s. 206 Samana vuonna alueelle valmistui Olympiaterminaali, ja sen edustalle rakennettu Ehrenströmintie toteutettiin siltana satamaradan yli.Makasiinirannan ja Olympiarannan ympäristöhistoriallinen selvitys, s. 321 Lisäksi Eteläsatamassa sijainnut vesiviskuri siirrettiin Katajanokalle, jossa se yhä sijaitsee satamaradan muistomerkkinä. Laivasillankadun reunassa ollutta vanhaa ratakuilua käytettiin aluksi rakennushiekan varastointiin, kunnes se trukkihallin rakennustöiden yhteydessä haudattiin kokonaan maan sisään 1960-luvulla.Makasiinirannan ja Olympiarannan ympäristöhistoriallinen selvitys, s. 291
Poistuminen käytöstä Liikennöinti Eteläsatamaan ja satamaradan päätepisteelle Katajanokalle päättyi 1. toukokuuta 1980. Kutsuvierasjuna kävi Kauppatorilla vielä kaksi viikkoa myöhemmin, mutta sen jälkeen tunneli ei ollut enää liikennekäytössä. Merisataman ratapihalta Eteläsatamaan johtaneet kiskot pysyivät useita vuosia käyttämättöminä paikoillaan ja purettiin vasta 1980-luvun lopulla. Eirasta ja Ullanlinnasta kiskot purettiin lopulta vuonna 2008 ja koko satamarata kokonaisuudessaan keväällä 2009.
Tunneli on sittemmin ollut käytössä varastona.Makasiinirannan ja Olympiarannan ympäristöhistoriallinen selvitys, s. 293 Jonkin aikaa ei-toivottu läpikulku oli estetty kolmimetrisellä panssariverkkoaidalla. Sittemmin eteläinen suuaukko suljettiin, eikä siitä ole enää näkyvissä merkkejä, sillä vanha ratalinjaus Puistokadun reunassa on muutettu jalankulun ja pyöräilyn väyläksi, joka tässä päässä nousee Puistokadun tavoin Ison Puistotien tasolle. Rataa suojanneet metalliaidat sekä Puistokadun että Laivasillankadun reunassa ovat kuitenkin säilyneet paikoillaan. Varastoon kuljetaan sataman puolelta eli Laivasillankadun viereistä ratakuilua pitkin: se alkaa Olympiaterminaalin luota Satamatalon edestä, alittaa Ehrenströmintien ja kaartuu kohti Itäistä Puistotietä. Syvennyksen ylittää 1990-luvulla rakennettu jalankulkusilta.Makasiinirannan ja Olympiarannan ympäristöhistoriallinen selvitys, s. 215, 231 Tunneli on suljettu ovella.
Katso myös Pasilan rautatietunneli, osa Sörnäisten satamarataa vuosina 1965–2008 Savion rautatietunneli, joka korvasi kantakaupungin satamaradat vuonna 2008 Luettelo Suomen rautatietunneleista
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
rautatietunneli Luokka:Suomen rautatietunnelit Luokka:Helsingin tunnelit Luokka:Helsingin liikennehistoria Luokka:Suomen raideliikenteen historia Luokka:Helsingin 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen satamaradat