Kotojärvi on Uudellamaalla Pornaisissa Laukkoskella sijaitseva järvi.
Maantietoa Kotojärvi on 2,4 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 144 hehtaaria eli 1,4 neliökilometriä. Se on muodostunut metsäisten mäkien väliseen painaumaan. Laukkosken puolella sijaitsee kuusi pikkumäkeä ja järven pohjoispuolella on laajempi mäkialue. Etelärannan Kivisniemessä mäki kohoaa 40 metriä ja kaakkoisrannassa Kyrönmäki kohoaa 35 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Muut mäet ovat noin 20-metrisiä. Järvessä on kartan mukaan yksi saari nimeltään Kotojärvensaari. Saaressa mäki kohoaa 18 metrin korkeuteen.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järvessä on kaksi yli kolmenmetristä syvännettä, joiden vesialat ovat 81 hehtaaria ja 6 hehtaaria (Koulunlahti), sekä toisessa syvänteessä sijaitseva yli kuuteen metriin painuva syvänteen osa, jonka vesiala on 25 hehtaaria . Järven tilavuudeksi on määritetty 4,8 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 3,3 metriä. Järven syvyys on 8,0 metriä ja tämä kohta sijaitsee saaren ja Kivisniemen välissä .
Järven rantaviivan pituus on 9,4 kilometriä. Järven eteläpuolella sijaitsee Laukkosken kylä, jonka asutus yltää rantaan asti. Luoteispuolella on Kotojärven ja Kartanonrinteen asuinalueet ja golfrata. Itäpuolella sijaitsee Vähä Laukkoski. Järven rannassa on vähintään kymmenen kiinteästi asuttua tilaa ja lähes 40 vapaa-ajan asuntoa. Myös saaressa on toistakymmentä mökkiä. Länsipuolisen golfkentän ympäristössä on lisäksi rakennuksia, jotka voivat olla kiinteästi asuttuja. Niille tulee tiet Kirveskosken ja Hinthaaran väliseltä yhdystieltä 1492 ja siitä haarautuvilta yhdysteitä 11755 ja 11757. Sekä etelärannassa Koululahdella että pohjoisrannassa Hietasenrannassa on uimarannat.
Luontoarvoja Hietasen ranta Kotojärven pohjoisrannassa sijaitsee Hietasen ranta, jossa on uimaranta, laiturit, käymälä, nuotiopaikka, laavu ja leikkikenttä. Alueen pohjoispuolella on kuntoratojen polkuverkosto ja siellä sijaitsee myös kuntoportaat. Kuntoradalla on myös esteetön osuus.
Järven tila Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Kotojärven tilaa. Järven tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2009. Silloin sen ekologinen tila ei oltu määritetty ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka ei oltu määritetty, biologinen tila, joka ei oltu määritetty, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka ei oltu määritetty. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä, mitkä ovat huonoja tuloksia. Järven tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli hyvä, biologinen tila, joka oli tyydyttävä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli tyydyttävä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä, mitkä ovat vastaavasti välttäviä ja tyydyttäviä tuloksia.
Kunnostaminen Järvellä esiintyy vuosittain sinileväkukintaa sekä kesällä että talvella lämpötilakerrostuneisuuden aikana alusveden hapettomuutta. Valuma-alueella on peltoa 23 % pinta-alasta ja sen valunta Kalkinojaan muodostaa järven ulkoisesta kuormituksesta 70 %. Vuonna 2023 uutisoitiin, että Ruokijärven ja Kotojärven kunnostamiseksi käynnistyy ensimmäinen vaihe. Siinä kerätään pohjatietoja kunnostuksen suunnittelemiseksi. Pornaisten kunta päätti osallistua kunnostamiseen.
Vuonna 2024 suoritettiin järvessä koeverkkokalastus kymmenellä verkolla ja kolmella pyyntikerralla. Koeverkkokalastuksen saaliina oli seitsemän kalalajia: ahven, hauki, kiiski, kuha, pasuri, salakka ja särki. Salakkaa saatiin 42 %, särkeä 26 % sekä ahventa ja haukea yhteensä 17 % osuus biomassasta. Salakkaa saatiin 58 %, ja särkeä 27 % osuus yksilömäärästä.
Vesistösuhteet Kotojärvi sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Isonniitynojan valuma-alueella (19.008). Järven valuma-alueen pinta-ala on 21,03 neliökilometriä . Järveen tulee idästä virtaava Pahanaronoja ja pohjoisesta Kalkinoja, jonka valuma-alueella sijaitsee Ruokijärvi. Sen laskuoja on Isoniitynoja, joka laskee kuuden kilometrin päässä Mustijokeen. Järven vedenpinnan korkeus on 24,7 metriä mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Pornaisten karttalehti. Järvi sijaitsee keskellä karttaa. Kartta on vuodelta 1873. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on huomioitava, että kaikki ”Laukkoski” nimiöt ovat ”Löfkoskea”. Laukkoski on kartassa ”Stor Löfkoski by”, jossa on 27 maataloa ja niillä on yhteensä 95 manttaalia. Vähä Laukkoski on kartassa ”Lill Löfkoski by” ja länsirannalla on vain kaksi torppaa. Laukkoskelta pohjoiseen johtava tie kulkee järven länsipuolella. Kylän peltomaista vain kolme palstaa ulottuu rantaan asti, mutta rannassa on muutama niitty. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso oikealla) on kylän nimi ”Iso Laukkoski” ja koillinen kulmakunta ”Wähä Laukkoski”. Kalkinojan alajuoksulla on vesimylly. Vuonna 1936 julkaistussa Helsingin seudun taloudellisessa kartassa on silmämääräisesti yli puolet järven rannoista viljeltynä tai niittynä. Asutus on selkeästi kasvanut järven ympärillä ja saaressa. Vuoden 1954 peruskartassa on saaren karttanimi viimeisen kerran ”Kotosaari”. Saaren peltomaat on nyt niittyä tai metsämaata. Koulunlahden nimi on peräisin kansakoulusta, joka sijaitsi lahden rannikolla. Vuoden 1969 kartassa on koulunlahdella yksi peltopalsta metsitetty. Vuoden 1991 kartassa on Kivisniemen ja vastarannan niemen peltomaat molemmat metsitetty. Järven rannoista on silmämääräisesti enää neljäsosa rantaan ulottuvaa peltoa.
Lähteet
Luokka:Pornaisten järvet Luokka:Isonniitynojan valuma-alue