Sahajärvi eli myös Hautjärvi on Uudellamaalla Mäntsälässä Hautjärvellä sijaitseva järvi. Etäisyys Helsingistä on 67 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Mäntsälän keskustasta 12 kilometriä koilliseen.

Maantietoa Sahajärvi on pitkä, leveä, ja sen pinta-ala on eli . Se on kaarevan muotoinen järvi, joka on muodostunut kallioisen mäkimaaston reunalle harjanteen taakse. Järvellä ei ole merkittäviä erityispiirteitä. Rannikolla olevia pieniä niemiä ovat Pirttiniemi ja Ukuranranta itärannikolla ja Pikku-Saittaro länsirannikolla. Saittaron eteläpuolella on lisäksi Heponiemi. Saittaronkalliot kohoavat länsirannasta noin korkeuteen vedenpinnasta. Länsiranta on Hunttijärven välistä kannasta, jota kutsutaan Taipaleeksi. Järvellä on kartan mukaan viisi saarta. Suurin saari on länsirannan tuntumassa sijaitseva Lystisaari. Pikkusaari sijaitsee järvenselällä ja loput saaret järven eteläpäässä.

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järvessä on vain yksi laaja syvännealue. Järven tilavuudeksi on määritetty kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee (tai 4,1 metriä ). Järven syvyys on ja tämä kohta sijaitsee Heponiemen edustalla noin rannasta . Toinen kymmenmetrinen syvänne löytyy järvenselältä Pikku-Saittarin edustalta. Lähes kaikilla rannoilla rantavyöhyke on pitkästi alle metrin syvyinen. Näin on eteenkin järven eteläpäässä.

Järven rantaviivan pituus on 9,0 kilometriä. Järven rannikkoalue on enimmäkseen metsämaata, mutta pohjois- ja itäpuolella peltomaat yltävät rannikon lähelle. Eteläpuolella sijaitsee Hautjärven kylä, jonka asutus levittäytyy itä- ja pohjoispuolelle järveä. Vuonna 1991 järven rannoilla oli 70 kesämökkiä . Hautjärven kautta kulkevalta yhdystieltä 11770 haarautuu lähes järven ympäri kulkeva kylätie. Valtatie 4 ohittaa järven sen länsipuolelta Taipaleen kohdalta. Järvellä on kaksi uimarantaa, yksi on Heponiemessä ja toinen etelärannassa.

Säännöstely Sahajärveä on säännöstelty vesilain luvanvaraisella padolla.

Luontoarvoja Luonnonsuojelua Entisen kartanon maille on perustettu Hautjärven luonnonsuojelualue (YSA013742, 5,3 ha). Karttapaikkaan on merkitty länsirantaan ulottuva suuri luonnonsuojelualue, joka on uusi.

Vedenlaatu Sahajärvi rehevöitynyt järvi ja sen vesi savisamea. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 2003 32 mikrogrammaa litrassa vettä ja klorofylli-a pitoisuus oli 18 mikrogrammaa litrassa, mitkä ovat rehevälle järvelle tyypillisiä arvoja. Leväkukintoja on esiintynyt ainakin vuosina 1985, 1998, 2001 ja 2003. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Sahajärven vesi oli luokiteltu tyydyttäväksi vuosina 1989–1992, 1994–1997 ja 2000–2003. Sen valuma-alueesta 70 % on metsämaata ja 13 % peltomaata. Se kärsii eteenkin maatalouden aiheuttamasta kuormituksesta. Vesikasvillisuutta on vähän. Se painottuu rantavyöhykkeelle, jossa kasvaa järviruokoa, järvikortetta ja eri saralajit. Syvemmällä esiintyy ulpukkaa ja palpakkoa. Järvessä esiintyy ainakin särkeä, salakkaa, lahnaa, ahventa, kuhaa ja haukea. Istutettuja lajeja ovat made, peledsiika ja täplärapu. Koekalastuksen tulosten perusteella kalojen koko on pieni ja suuria kaloja on vain vähän.

Järven kunnostaminen Vuonna 2008 julkaistun järviselvityksen mukaan järven kunnostuksessa tulisi kiinnittää huomiota ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Ulkoinen kuormitus selittää 77 % järven vastaanottamasta kuormituksesta.

Vesistösuhteet Sahajärvi sijaitsee Porvoonjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 18) Savijoen valuma-alueella (18.07), jonka Savijoen-Rapuojan alueeseen (18.071) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on 25,6 neliökilometriä (, tai myös ). Siihen laskee Hanhioja, jonka valuma-alue on , ja samoin pohjoisesta tuleva oja Suojärvestä. Länsirantaan laskee puro Sammalsuolta. Samalla valuma-alueella sijaitsee pieni Kelmijärvi, jolla ei ole laskuojaa järveen. Järven laskuoja on Rapuoja, joka yhtyen Virenojaan, muodostaa alajuoksulla Savijoen. Järven vedenpinnan korkeus on mpy (N2000).

Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkalistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti. Järven rannassa oli kylä jo vuonna 1484, jolloin siitä tehtiin ensimmäinen säilynyt kirjallinen merkintä. Se kuului silloin Tennilän hallintopitäjään, mutta kuitenkin Hollolan seurakuntaan. Järven nimi vaihtui Sahajärveksi vuonna 1785 julkaistuun karttaan. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven karttanimi on edelleen ”Sahajärvi”. Tuohon aikaan pohjoisrannikolla sijaitsi Rantalan maatalo ja itärannassa Siversbergin kartano. Näiden niittymaat sijaitsivat Tapialeessa ja Hanhiojan varressa. Lasku-uoman alkuosuuden koskeen oli kartanon omistaja Kuhlefelt perustanut sahalaitoksen. Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehdellä (kuva oikealla) olevia karttanimiä ovat ”Saha-järvi”, ”Sarriluoto”, ”Rantala”, ”Hautjärven kartano” ja ”Hanhijärvi”, jota ei tuolloin oltu vielä laskettu. Vuonna 1912 julkaistussa Lahden seudun taloudellisessa kartassa on sekä peltomaita että niittymaita jonkin verran lisätty. Laskuojan alkuosuudella on edelleen vesivoimaa tarkoittava karttamerkki. Hanhijärvi on edelleen olemassa.

Vuoden 1956 peruskartassa on monet niityt raivattu peltomaaksi, vaikka vaikeat kohdat on jätetty kosteikoiksi. ”Hanhilampi” vaikuttaa lasketulta järveltä, sillä sen rantoja on merkitty suomaaksi. Läntinen saari on nimeltään ”Lyhtisaari”. Laskuoja alkuosuudella sijaitsee kartan mukaan sahalaitos. Läntinen saari on vuoden 1974 peruskartassa ”Lystisaari”. Järven rannoille on rakennettu yli 60 rantamökkiä entisille peltorannoille ja järven länsipään etelärannoille. Sahaa ei enää ole olemassa ja Hanhilampi on kartassa nyt kuivatettu.

Lähteet

Luokka:Mäntsälän järvet Luokka:Savijoen valuma-alue (Porvoonjoki)