Saukonpää on Uudellamaalla Lohjalla Sahankulman lähellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Saukonpää on 1,0 kilometriä pitkä, 800 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 30 hehtaaria . Se on muodostunut moreenipeitteisessä mäkimaastossa mäkien välisiin laaksoihin niin, että etelässä olevat harjanteet patoavat sen vesialtaaseensa. Järven koillispuolella sitä reunustaa Hyttyisnummen kapea harjannejakso, joka yhteydessä sijaitsee laaja niemi nimeltään Lammassaari. Järven itärannassa on vain yksi saari, jonka pinta-ala on 2,0 aaria . Järvessä on ollut kaksi muuta saarta, jotka ovat maatuneet mantereeseen kiinni. Ne ovat Lammassaari ja Puttisaari, jotka esiintyvät paikanniminä edelleen. Järven tilavuudeksi on määritetty 1,03 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 3,5 metriä. Järven syvyys on 9,3 metriä ja tämä kohta sijaitsee itäosassa noin 75 metriä kaakkoisrannasta .
Järven rantaviivan pituus on 4,0 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 50 metriä . Järven rannat ovat pääosin metsämaata, jonka yhtenäisyyttä rikkoo viisi metsittynyttä suota. Ranta-asutus muodostuu kahdesta entisestä maatilasta ja noin 30 vapaa-ajan asunnosta. Niille pääsee Sahankulman ja Karkkilan väliseltä tieltä tai siitä haarautuvilta metsäautoteiltä.
Luontoarvoja Vedenlaatu Saukonpäähän kohdistuva ravinnekuormitus on vähäistä. Järvestä otettuja vesinäytteitä on tutkittu alkujaan vuosina 1988, 1997, 1999, 2003, 2007 ja 2013. Tutkimusten perusteella järven vesi voi lämpötilakerrostua, jolloin pohjan läheisyyteen alusveteen muodostuu erilainen tila kuin pinnan päällysveteen. Alusveden happipitoisuus on pysytellyt talvikausina yleensä parempana kuin 25 %, mutta kesäkausina se on voinut laskea alle 10 %. Veden ravinnepitoisuuksien perusteella järvi luokitellaan lievästi rehevöityneeksi, mutta levätaksonomian perusteella mesotrofiseksi. Järven tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Virkistyskäyttöä Järvi on sijainniltaan keskeisellä paikalla järvimelontaa ajatellen.
Vesistösuhteet Saukonpää sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Pusulanjoen alueella (23.06), jonka Tarkeelanjärven alueeseen (23.063) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on 41,66 neliökilometriä . Järveen tulee Jäljänjärvestä (54 ha) alkava lyhyt uoma, jonka valuma-alue on 40,3 neliökilometriä. Muut Saukonpään tulouomat ovat lyhyitä ojia. Muita järviä tai lampia ei lähialueella esiinny. Järven laskujoki on Saukonpäänjoki, joka laskee Antiaiseen (88 ha). Järven vedenpinnan korkeus on 116,1 metriä mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehti, johon on merkitty ”Saukonpää”. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on järven muoto piirretty melko suurpiirteisesti. Sen rannoille ei ole merkitty asutustakaan. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehdessä (katso oikealla) on järven vedenpinta piirretty nykyistä korkeammalle. Se johtunee ”Ahtiaistensahasta” Antiaisen länsipäässä. Nykykarttojen Lammassaari ja Puttisaari ovat kartassa saaria ja Jäljänjärvestä erottava kannas on piirretty kapeaksi. Kannaksella sijaitsee nykyinen tulouoma. Kauempana sijaitsevien Rajalan ja Akilammen maatalojen länsipuolella sijaitsee kolme torppaa. Myös kaakkoispuolella on yksi torppa. Vuonna 1922 julkaistussa Tammelan seudun taloudellisessa kartassa on Jäljänjärven ja Saukonpään vedenpinnat lähes samalla korkeudella ja Lammassaari ja Puttipää näkyvät saarina. Järven maatiloja ovat Umpiperä, Akinen ja Saukkola.
Vuoden 1958 peruskartassa on järven vedenpinta alentunut edelliseen karttaan verrattuna. Sen tietää siitä, että Lammassaari ja Puttisaari ovat maatuneet kiinni mantereeseen. Rannoille ulottuvat Saukkolan, Jokiniemen ja Umpiperän maatilojen peltomaita. Erityisesti Saukonpäänjoen rannoilla on peltomaata. Rannoille on myös rakennettu kolme kesämökkiä. Vuoden 1965 kartassa on rannoilta lohkottu kesämökkitontteja, jotka ovat vielä silloin rakentamatta, mutta jo vuonna 1979 on niitä jo 30. Umpiperän pellot on metsitetty ja Saukkolan ja Jokiniemen pelloista on jäljellä viisi palstaa. Sellaisena on tilanne säilynyt vuoteen 1987 asti.
Lähteet
Luokka:Lohjan järvet Luokka:Tarkeelanjärven alue