Ruotsin kansanäänestys kieltolaista järjestettiin 27. elokuuta 1922. Se oli ensimmäinen koskaan Ruotsissa järjestetty kansanäänestys, ja myös tähän mennessä tasaisin: ei-äänet voittivat 51 prosentin osuudella kyllä-äänten jäädessä 49 prosenttiin. Äänestysprosentti oli 55.

Tausta ja kampanjointi Ennen kansanäänestyksen järjestämistä Ruotsissa säännösteltiin alkoholin ostoa niin sanotulla Brattin järjestelmällä, joka muistutti Suomen viinakorttijärjestelmää. Viinakortilla sai ostaa vain tietyn määrän alkoholia ja jokainen ostos kirjattiin korttiin. Järjestelmä oli käytössä Ruotissa aina vuoteen 1955 asti.

Kieltolain kannattajat pyrkivät kieltämään kaikki sellaiset alkoholijuomat, joiden vahvuus oli yli 2,25 tilavuusprosenttia. Naiset olivat saaneet äänioikeuden Ruotsissa vuonna 1919, eli kansanäänestyksessä hekin saivat äänestään. Äänioikeutettuja olivat kaikki sellaiset Ruotsin kansalaiset, jotka olivat vuoden 1921 aikana täyttäneet 23 vuotta. Äänioikeutettuja oli yhteensä noin 1,8 miljoonaa, joista pieni enemmistö miehiä.

Sekä kieltolain kannattajat että vastustajat kampanjoivat aktiivisesti. Kieltolain kannattajien puolella oli laajempi ja puoluepoliittisesti sitoutumaton raittiusliike. Poliittisten puolueiden merkitys kansanäänestyksessä jäi vähäiseksi eikä puolueilla ollut usein yhtenäistä kantaa kieltolain puolesta tai sitä vastaan. Erityisen kiivasta kampanjointia käytiin kesällä 1922.

Tulos ÄäniäOsuus (%)KaikkiMiehetNaisetKaikkiMiehetNaisetKyllä889 116401 969487 14749,040,9345 027Ei924 974579 94758,551,059,141,5Lähde: Huomionarvoista oli, että äänestyksessä miesten ja naisten antamat äänet laskettiin erikseen. Ajatuksena oli, että jos naiset olisivat innokkaampia kieltolain kannattajia (kuten tulosten perusteella olivatkin), jäisi mahdollisuus sille, että miesten antamien äänten ei-enemmistö estäisi kieltolain. Äänestys oli tosin vain neuvoa-antava eikä sitova, mutta kieltolaki jäi kuitenkin Ruotsissa toteutumatta. Tuloksessa näkyivät myös alueelliset erot: kieltolakia kannatettiin enemmän maan pohjoisosissa ja maaseudulla verrattuna maan eteläosiin ja isoihin kaupunkeihin. Myös sellaisilla alueilla, joissa oli vapaakirkkoisuutta, kannatettiin todennäköisemmin kieltolakia.

Galleria

Lähteet

Luokka:Kansanäänestykset kieltolaista Luokka:Vuoden 1922 vaalit Luokka:Ruotsin poliittinen historia