Myyräkuume eli epideeminen nefropatia (nephropathia epidemica, NE) on munuaisoireisiin verenvuotokuumeisiin kuuluva sairaus. Myyräkuumetta aiheuttaa Bunyaviricetes-luokan hantaviruksiin kuuluva Puumala-virus (Orthohantavirus puumalaense). Virus leviää ihmiseen useimmiten hengitysteitse, kun metsämyyrän ulostetta joutuu hengitysilmaan aerosolina pölyn kautta. Usein näin tapahtuu esimerkiksi puuliitereissä tai ladoissa.Henttonen, H. 1997. Myyräkuume. Teoksessa Kuosmanen, R., Lokki, J., Miettinen, K., Neuvonen, V. & Nummi, P. (toim.) Suomen luonto. Nisäkkäät. 1997. Porvoo: Weilin-Göös, 40.
Myyräkuumeessa itämisaika on noin kolme viikkoa mutta voi vaihdella viikosta kahdeksaankin viikkoon. 80 %:lle tartunnan saaneista ei tule oireita lainkaan tai ne ovat vain lieviä. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen. Myyräkuumeeseen tulee elinikäinen vastustuskyky sairauden jälkeen, joten sen voi sairastaa vain kerran.
Puolet sairastuneista potilaista on iältään 30–49-vuotiaita. Myyräkuumetta esiintyy myös lapsilla.
Tauti johtaa harvoin kuolemaan. Suomessa kuolemaanjohtaneet tapaukset ovat harvinaisia. Israelilainen myyrätutkija kuoli siihen elokuussa 2014.
Etelä-Savossa kuoli yksi henkilö myyräkuumeen aiheuttamaan jälkitautiin syksyllä 2008. Oireet
Taudin oireita ovat:
Äkillisesti alkava kuume Pahoinvointi ja/tai oksentelu Päänsärky Selkäkivut Vatsakivut Virtsan erityksen väheneminen tai lakkaaminen
Useimmat eivät saa taudista oireita. Yle, 2020
Harvemmin esiintyviä oireita (alle 30 prosentilla) ovat ohimenevät näköhäiriöt, huimaus, yskä, ripuli, kurkkukipu, nivelkipu, nenäverenvuoto, verivirtsaisuus, turvotukset ja verenpurkaumat iholla. Oireet vaihtelevat tapauskohtaisesti paljonkin, joten myyräkuumetta epäiltäessä on syytä käydä verikokeessa. Tällöin määritetään veressä olevat vasta-aineet ja selvitetään, onko kyseessä todella myyräkuume.
On myös esitetty epäilyä siitä, että myyräkuume saattaisi altistaa jossain määrin lymfoomalle, mutta näyttö ei ole ainakaan toistaiseksi kovin vakuuttava.
Hoito Myyräkuume on virustauti, joten siihen ei ole erityistä hoitoa tai lääkettä. Useimmiten myyräkuumeeseen sairastunut henkilö joutuu sairaalahoitoon, mutta lievemmissä tapauksissa kotihoitokin onnistuu. Sairaalassa potilaan olo tehdään mukavammaksi, hänen vointiansa seurataan, häntä nesteytetään ja hänelle annetaan kivunlievitystä. Noin viisi prosenttia sairastuneista joutuu taudin vakavuuden johdosta turvautumaan keinomunuaishoitoon.
Levinneisyys Suomessa Suomessa myyräkuumetta esiintyy eniten Kaakkois- ja Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla, mutta se on levinnyt koko maahan. Tautia levittää metsämyyrä (Myodes glareolus), ja myyräkuumetapausten määrä vaihtelee myyräkannan mukaan 3–4 vuoden jaksoissa. Myyräkuumetta esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla. Eniten tapauksia todetaan vuoden syyspuolella, noin 2000 vuodessa Yle, 2020. Suomessa taudilla on maailman suurin esiintyvyys suhteessa väestömäärään.
Lähteet
Aiheesta muualla Myyräkuume Terveysportti.fi Metsäntutkimuslaitos (Metla): Perustiedot myyräkuumeesta
Luokka:Virustaudit Luokka:Zoonoosit