Massalia (, ), roomalaisella kaudella Massilia (lat.), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Galliassa nykyisen Ranskan alueella. Se on kehittynyt nykyiseksi Marseillen kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.

Massalia oli alun perin kreikkalainen siirtokunta, joka perustettiin liguurien alueelle noin vuonna 600 eaa. Kaupunki liittoutui 200-luvulla eaa. Rooman kanssa liguureja ja Karthagoa vastaan, ja kehittyi ajan kuluessa tavalliseksi roomalaiseksi kaupungiksi. Massalia oli merkittävä kauppa- ja merenkulkukaupunki, joka perusti lukuisia omia siirtokuntia Gallian etelärannikolle ja Iberiaan.

Maantiede

Massalia sijaitsi Gallian etelärannikolla itään Rhodanos-joen (lat. Rhodanus, nyk. Rhône) suusta. Roomalaisella kaudella kaupunki sijaitsi Gallia Narbonensiissa. Antiikin aikainen kaupunki oli rakennettu niemelle, joka sijaitsi nimellä Lakydon tunnetun satamalahden eli nykyisen Marseillen vanhan sataman (Vieux Port) pohjoispuolella. Niemen kärki tunnetaan nykyisin nimellä Saint-Jean. Julius Caesar kuvaa teoksessaan Commentarii de Bello Civili, että meri ympäröi Massaliaa lähes kolmelta suunnalta. Neljäs oli niemen juuri, jonka kautta kaupunki yhdistyi mannermaahan, mutta myös tältä sivulta kaupunkia suojasivat paitsi kaupunginmuuri myös syvä laakso. Satamalahden suun edustalla sijaitsi kolme saarta.Julius Caesar: Commentarii de Bello Civili 2.1.

pienoiskuva|vasen|Pienoismalli hellenistisen kauden Massaliasta. Marseillen historiallinen museo (Musée d'histoire de Marseille‎). Alkuperäinen arkaaisen kauden kreikkalaissiirtokunta sijaitsi oletettavasti satamalahden pohjoisrannalla. Klassisella ja hellenistisellä kaudella se kasvoi kattamaan lähes koko niemen. Niemessä oli kolme kukkulaa, nykyisiltä nimiltään lännestä itään Butte Saint-Laurent samannimisen kirkon kohdalla, Butte des Moulins niemen keskellä nykyisen Place des Moulinsin kohdalla ja Butte des Carmes. Näistä keskimmäisen eli Butte des Moulinsin oletetaan korkeutensa ja keskeisen sijaintinsa vuoksi toimineen kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena. Neljäs kukkula eli nykyinen Butte St-Charles jäi kaupunginmuurien ulkopuolelle.

pienoiskuva|vasen|Ennallistus Massalian muureista ja portista. Marseillen historiallinen museo. Massalian kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Massaliotis (). Sen alueen kooksi arkaaisella ja klassissella kaudella on arvioitu noin 70 neliökilometriä. Hellenistisellä ja roomalaisella kaudella kaupunki sai lisää alueita. Kaupungin alueen sanotaan olleen maaperältään köyhää mutta tuottaneen hyvää viiniä ja oliiviöljyä, kun taas merestä saatiin kalaa. Seudun alkuperäiset asukkaat olivat liguureja tai mahdollisesti sekoitus liguureja ja kelttejä.

Historia Kaupungin perustaminen

Massalian perustivat Joonian Fokaiasta tulleet kreikkalaiset siirtokuntalaiset arkaaisella kaudella noin vuonna 600 eaa. Fokaialaiset olivat aikansa merkittävintä merenkulkukansaa, ja olivat ensimmäisiä kreikkalaisia, jotka asuttivat Adrianmeren ja Tyrrhenanmeren alueita sekä Iberiaa.Herodotos: Historiateos 1.163. Herodotos ei kuitenkaan sano mitään siitä, että he olisivat käyneet kelttien alueilla Galliassa. Kertomus Massalian perustamisesta on säilynyt Aristoteleen nimiin laitettuna katkelmana.Athenaios: Deipnosofistai 13.576; katkelma peräisin Massalian valtiomuodon historiasta, joka oli osa Aristoteleen koulukunnan teosta 158 kaupungin valtiomuodot. Kertomuksen mukaan fokaialainen Euksenos oli paikallisen liguurien kuninkaan Nannuksen (kreikkalaisittain Nannoksen) ystävä. Tämä oli naittamassa tytärtään, jonka nimi oli Petta, ja kutsui maassaan olleen Euksenoksen juhliin. Avioliitto järjestettiin niin, että neito saapui juhliin ja antoi maljan sille kosijalle, jonka katsoi mieluisimmaksi, ja tästä tulisi hänen aviomiehensä. Hän antoi maljan Euksenokselle, ja Nannus myöntyi avioliittoon ja katsoi sen olevan jumalten tahdon mukaista. Euksenos antoi vaimolleen uuden nimen Aristoksena. Kerrotaan, että vielä Aristoteleen aikana kaupungissa oli suku nimeltä Protiadai, sillä Euksenoksen ja Aristoksenan pojan nimi oli Protis.

Massalian perustamiseen liittyen tunnetaan myös lukuisia muita kertomuksia. Gallialaista tai liguarialaista alkuperää olleen Pompeius Troguksen teoksesta lyhennelmän kirjoittanut Junianus Justinus kertoo tarinan hieman eri tavalla. Hän ajoitti fokaialaisten tulon Galliaan Rooman kuningas Tarquinius Priscuksen aikaan. Fokaialaiset saapuivat ensin Tiberille, ja tekivät sopimuksen kuninkaan kanssa. Tämän jälkeen he jatkoivat matkaansa Gallian rannikolle ja Rhodanos-joen suulle. He mieltyivät alueeseen, ja Fokaiaan palattuaan saivat monet mukaansa lähtemään asuttamaan Galliaa. Tässä versiossa siirtokuntalaisten johtajiksi mainitaan Simos ja Protis. He esittelivät itsensä Nannukselle, Segobrigii-heimon kuninkaalle, joiden alueelle he halusivat perustaa kaupungin. Nannus oli kuitenkin juuri järjestämässä tyttärensä Cyptiksen (tai Gyptiksen) häitä, ja vieraat kutsuttiin hääjuhlaan vieraanvaraisuuden osoituksena. Neito valitsi Protiksen puolisokseen.Justinus, 43.3–4. Plutarkhos mainitsee Massalian perustajaksi pelkästään Protiksen.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Solon 100.2.

pienoiskuva|upright|Efesoksen Artemiin patsaan torso Massaliasta. Strabon tunsi kertomuksen, jonka mukaan oraakkeli olisi kehottanut fokaialaisia ennen Galliaan purjehtimista pyytämään neuvos Efesoksen Artemiilta. Näin me menivät Efesokseen kysymään jumalattarelta, kuinka heidän tulisi toteuttaa oraakkelin käsky. Jumalatar ilmestyi unessa Aristarkhelle, eräälle Efesoksen ylhäisönaisista, ja kehotti tätä liittymään mukaan matkalle ja ottamaan mukaan Artemiin patsaan temppelistä. Niin Aristarkhe lähti Galliaan, ja siirtokuntalaiset rakensivat uuteen kaupunkiinsa Artemiin temppelin, ja tekivät Aristarkhesta sen papittaren. Massalialaiset perustivat myös omiin siirtokuntiinsa samanlaisen Artemiin kultin, ja pystyttivät niihin samanlaisen puisen patsaan. Näin kaupunki sai asukkaansa Fokaiasta mutta kulttinsa Efesoksesta.

Kaupungin perustamisen perinteinen ajoitus on peräisin siitä, että antiikin lähteet ajoittavat sen 120 vuotta ennen vuoden 480 eaa. Salamiin taistelua, eli 600 eaa. Myös arkeologia vahvistaa perustamisajaksi noin vuoden 600–580 eaa. Livius kertoo, että fokaialaiset olisivat tulleet Massalian paikalle samoihin aikoihin kuin Bellovesus ja hänen kelttinsä olivat matkalla valloittamaan Italiaa. Tämä ajoittuu suunnilleen samoihin aikoihin, mutta muuten hänen kertomustaan ei ole pidetty uskottavana.Titus Livius: Rooman synty 5.34.

Myöhempi arkaainen ja klassinen kausi

Massalialaisten kerrotaan joutuneen usein liguurien hyökkäysten kohteeksi. He kuitenkin voittivat nämä, valloittivat lisää alueita ja perustivat niille uusia kaupunkeja. Justinus kertoo eräästä liguurien hyökkäysyrityksestä seuraavasti. Nannuksen kuoltua häntä seurasi liguurien kuninkaana Comanus. Joku liguureista sai hänet omaksumaan ajatuksen, jonka mukaan massalialaiset ennen pitkää tuottaisivat tuhon kaikille ympäröiville kansoille, ja siksi uusi kaupunki piti tuhota heti alkuunsa. Kuningas käytti hyväkseen Massaliassa vietettyjä Anthesteria-juhlia, joista Justinus käyttää roomalaista nimeä Floralia, ja lähetti kaupunkiin miehiä, jotka pääsivät nauttimaan massalialaisten vieraanvaraisuudesta. Lisää miehiä hän lähetti piiloutuneina kärryihin tavaroiden sekaan. Sitten hän odotti joukkoineen läheisillä vuorilla sitä, että kaupunkiin päässeet avaisivat sen portit yöllä, kun massalialaiset nukkuisivat viinistä juopuneena. Juonen pilasi kuitenkin kuninkaan sukulaisiin kuulunut nainen, joka oli rakastunut kreikkalaiseen. Hän kertoi miehelle petoksesta ja kehotti tätä pelastamaan itsensä. Mies kertoi asiasta kaupungin hallintovirkamiehille. Kaupungissa olleet ligurialaiset surmattiin, samoin kuin ulkopuolella odottaneet joukot. Tämän jälkeen massalialaisten kerrotaan juhlien aikaan sulkeneen porttinsa ja olleen muutoinkin valppaana.

Massalia kasvoi kaupankäynnin ansiosta nopeasti kukoistavaksi, ja alkoi jo varhain perustaa omia siirtokuntiaan. Massalian perustamiksi tai myöhemmin uudelleen asuttamiksi mainitaan usein monet Iberian kreikkalaiskaupungeista, kuten Emporion ja Rhode. Joskus niiden perustajaksi mainitaan kuitenkin myös Massalian emäkaupunki Fokaia. Ajan kuluessa massalialaisilla oli suuri vaikutus myös kreikkalaisen sivistyksen leviämisessä kaupungin ympäristöön gallien keskuuteen. He oppivat kreikkalaisilta viljelemään viiniä ja oliiveja, säätämään lakeja sekä rakentamaan muurit kaupunkiensa ympärille.

Kun Kyyros valtasi Joonian vuonna 546 eaa., osa Fokaian asukkaista jätti kaupunkinsa ja siirtyi Korsikan Alalieen, jonka fokaialaiset olivat perustaneet parikymmentä vuotta aiemmin. Herodotos, joka kertoo fokaialaisten seikkailuista pitkälti, ei sano mitään siitä, että heitä olisi muuttanut myös Massaliaan tässä vaiheessa.Herodotos: Historiateos 1.163–167. Strabon sen sijaan sanoo, että kotimaastaan paenneita fokaialaisia muutti sekä Alalieen että Massaliaan, ja heidän johtajanaan toimi Kreontiades. Kun heidät ajettiin pois mainituista kaupungeista, he siirtyivät Italiaan ja perustivat sinne Elean kaupungin.Strabon: Geografika VI s. 252.

Antiikin aikana vaikuttaa todella olleen yleinen käsitys, että osa Fokaiasta persialaisia paenneista olisi asettunut Massaliaan ikään kuin toisena siirtokuntalaisten joukkona, ja tästä seurasi myös sekaannusta sen suhteen, mitkä asiat olivat tapahtuneet jo kaupunkia alun perin perustettaessa ja mitkä vasta tässä toisessa vaiheessa. Varsinainen todistusaineisto toista siirtokuntavaihetta koskien on kuitenkin vähäistä. Thukydides sanoo, että fokaialaiset olisivat Massalian perustaessaan voittaneet karthagolaiset meritaistelussa, mikä voi periaatteessa viitata kumpaan tahansa vaiheeseen.Thukydides: Peloponnesolaissota 1.13. Pausanias sanoo massalialaisten olleen Fokaian siirtokuntalaisia ja osaksi niitä, jotka pakenivat persialaisia; ja että he saivat maansa haltuunsa voitettuaan karthagolaiset. Voittonsa jälkeen he omistivat Delfoihin Apollonin pronssipatsaan.Pausanias: Kreikan kuvaus 10.8.6.

Justinus sotkee asiaa vielä enemmän kertoessaan massalialaisten sodista galleja ja liguureja vastaan sekä heidän karthagolaisia vastaan saamistaan voitoista. Hän nimittäin sanoo massalialaisten olleen liitossa Rooman kanssa jo heti Massalian perustamisesta lähtien ellei jo ennen sitä. Hän kertoo massalialaisten myös antaneen kultaa ja hopeaa maksaakseen lunnaat gallien vallattua Rooman, mistä kiitoksena Massalia olisi saanut Roomalta verovapauden ja muita etuoikeuksia, mikä on selvä virhe vielä tähän aikaan sijoitettuna; todellisuudessa Massalian ja Rooman suhde kuuluu selvästi myöhempään aikaan.

pienoiskuva|Massalian lyömä raha, n. 470/460–390/386 eaa. Kuvituksessa miehen pää sekä nelipuolainen pyörä. Massalia löi omaa hopearahaa noin vuodesta 525/520 eaa. lähtien. Kaupungin merkittävyydestä jo arkaaisella kaudella kertoo, että se pystytti 500-luvun eaa. lopulla Delfoihin oman aarrekammion, Massalialaisten aarrekammion.

Massalian vaiheista klassisella kaudella tiedetään antiikin lähteistä vähemmän. Viimeistään 400-luvulla eaa. kaupunki alkoi perustaa Gallian etelärannikolle linnoitettuja siirtokuntia suojellakseen rannikkoa sisämaan barbaareilta. Näitä siirtokuntia olivat Agathe 400-luvun eaa. lopulla, Olbia 300-luvun eaa. alussa, Tauroeis saman vuosisadan lopulla ja Nikaia 200- tai 100-luvulla eaa. Ne luetaan Massalian alaisiksi linnoituksiksi, joskin osa niistä on saattanut olla sen alaisia poliksia.

Massalian valtiomuoto oli oligarkinen, joskin jossakin vaiheessa se muutettiin lähemmäksi politeiaaAristoteles: Politiikka 1305b1–4, 1305b10, 1320b18, 1321a29–31. (katso alla: Yhteiskunta, politiikka ja väestö). Kaupungin valtiomuodon kuvaus oli osana Aristoteleen koulukunnan kokoelmaa 158 kaupungin valtiomuodot.