Pieksämäen rautatieasema () on Suomen rataverkon rautatieasema Pieksämäen kaupungissa. Asemalla risteävät rataosat , sekä
Aseman lipunmyynti lakkautettiin vuonna 2014, mutta asemalla on lippuautomaatti.
Historia Rautatien tulo Pieksämäelle Asema on ollut käytössä Savon radan valmistumisesta vuodesta 1889 alkaen. Pieksämäen kirkonkylä sijaitsi 1880-luvulla nykyisen kaupungin länsipuolella Tienristin eli nykyisen Yläristin kohdalla, ja niinpä kuntalaiset olisivat halunneet radan kulkevan Pieksänjärven länsipuolta. Rata rakennettiin kuitenkin edullisemman linjauksen vuoksi vuoden 1885 valtiopäivien päätöksellä järven itäpuolelle, jolloin Pieksämäen asema tuli keskelle asumatonta suota pari kilometriä kylän itäpuolelle. Ensimmäinen asemarakennus olikin varsin vaatimaton, samoin asemaluokitus. Rautatieasemat jaettiin tärkeytensä mukaan viiteen luokkaan, joista ensimmäinen oli kaikkein korkein; Pieksämäki oli alkuvaiheessa vain 4. luokan asema. Pieksämäen seudulla myös Haapakosken kylä sai oman rautatieaseman. Ensi alkuun tavaraliikenne oli tärkeämpää, ja matkustajaliikennettä kulki enemmälti vain Mikkeliin ja Kuopioon. Aseman seudulle alkoi silti rautatien houkuttamana muodostua asutusta.
Poikkirata pienoiskuva|vasen|Pieksämäen rautatieasema v.1927 Pieksämäen seudun valtiopäiväedustajat, tunnetuimpana Aapeli Häyrinen, olivat olleet tarmokkaasti ajamassa Savon rataa, ja olivat jälleen mukana, kun 1900-luvun alussa keskusteltiin poikkiradan tarpeellisuudesta. Rata yhdistäisi Pohjanmaan, Savon ja Karjalan pitkittäisradat eli emäradat, mutta jälleen linjauksesta oli kiistaa. Kun Savonlinna sai ratayhteyden idästä käsin 1908 tilanne selkeni ja yhdysrata Savonlinna–Pieksämäki valmistui 1914. Samassa yhteydessä valmistui myös sivuraide Huutokoskelta Varkauteen ja Pieksämäki muuttui merkittävämmäksi 3. luokan asemaksi. Jo tätä ennen oli päästy sopuun parhaasta läntisestä linjauksesta poikkiradalle (Suonenjoki–Suolahti-suunta oli kilpaillut Pieksämäen kanssa) ja niinpä rataa päästiin jatkamaan Pieksämäeltä suoraan Jyväskylän suuntaan, jonne se saatiin valmiiksi Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan aikoihin 1918. Pieksämäen näin muututtua rataverkon solmukohdaksi korotettiin se 2. luokan asemaksi.
Risteysasema kasvaa pienoiskuva|vasen|Pieksämäen liikenteenohjauskeskus Poikkiradan valmistuminen merkitsi Pieksämäen aseman muuttumista aiempaa tärkeämmäksi, ja se saikin pian asemaravintolan. Radan läheisyys oli synnyttänyt myös toisen asutuskeskuksen aseman ympäristöön, ja 1920-luvun kuluessa se kasvoi vanhaa Tienristiä isommaksi, muuttuen näin pitäjän keskustaksi. Pitäjästä erotetusta Pieksämäen kylästä tuli kauppala 1930 Pieksämä-nimellä, mutta rautatiehallitus ei muuttanut aseman nimeä. Myöhemmin kaupunginhallituskin muutti mielensä ja Pieksämästä tuli jälleen Pieksämäki 1948. Talvi- ja jatkosotien aikana tärkeä risteysasema oli useiden pommitusten kohteena ja asemaravintolakin paloi. Liikennemäärät jatkoivat kuitenkin kasvuaan niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Osansa tähän toi myös Varkaudesta Joensuuhun vuonna 1940 valmistunut rata.
Pieksämäestä tuli Valtionrautateille keskeinen paikka, sillä sinne tuli muun muassa konepaja ja varikko. Ratapiha on yksi Suomen suurimmista. Se on yli kuusi kilometriä pitkä ja rataa on lähes 100 kilometriä. Nykyinen Pieksämäen keskusliikenneaseman rakennus valmistui 1981. Pieksämäki on useiden henkilöjunien pääteasema ja myös kaikki ohikulkevat junat pysähtyvät asemalla. Siellä on myös ohjauskeskus, josta hoidetaan rataosien Pieksämäki–Jyväskylä, Pieksämäki–Iisalmi, Pieksämäki–Joensuu ja Siilinjärvi–Viinijärvi liikenteenohjaustoiminnot. Lisäksi linja-autoliikenne toimii rautatieasemalta käsin.
Junien lähtöraiteet https://www.vr.fi/cs/vr/doc/20191215_PM_70x100_PEUS.pdf viitattu 1.1.2020.
Raiteelta 1 aamun kaksi ensimmäistä junaa Kouvolan suuntaan ja kuusi junaa Kuopion suuntaan. Raiteelta 3 liikennöidään Jyväskylän kautta Helsinkiin. Raiteelta 4 liikennöidään viisi junaa Kouvolan kautta Helsinkiin sekä kolme junaa Kuopion suuntaan. Raiteelta 6 liikennöivät Joensuun taajamajunat.
Katso myös Rautatieliikenne Suomessa Salonkivaunu A100 Bluesia Pieksämäen asemalla
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Etelä-Savon henkilöliikenteen rautatieliikennepaikat Luokka:Pieksämäen rautatieliikennepaikat