Dora () eli Dor (‎) oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Sen arkeologinen alue sijaitsee lähellä nykyistä Nahsholimin kibbutsia, noin 30 kilometriä etelään Haifasta.

Maantiede

Dora sijaitsi Palestiinan länsirannikon pohjoisosassa. Siitä etelään sijaitsi Caesarea Maritima ja pohjoiseen Sykamina, Ake ja Tyros. Doran koillispuolella sijaitsi Karmelvuori. Kaupungilla oli kaksiosainen satama. Sen sanotaan kuitenkin olleen huono, sillä se oli alttiina lounaistuulille, ja siksi alukset joutuivat ankkuroimaan merelle.Josephus: Juutalaisten muinaisajat 15.9.6. Doran tell eli rauniokumpu tunnetaan nimellä Tel Dor (myös Tell el-Burj, Khirbet el-Burj).

pienoiskuva|vasen|Doran arkeologista aluetta. Historia

Doran paikka on ollut asuttu viimeistään keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa. Israelilaisten historiassa kaupunki sijaitsi Manassen heimon alueella, mutta jäi kanaanilaisille asukkaille. Pseudo-Skylaks, joka käyttää kaupungista nimimuotoa Doros, sanoo sen olleen foinikialainen kaupunki.Pseudo-Skylaks: Periplus s. 42; Josephus: Flavius Josephuksen elämä 8; Apionia vastaan 2.9. Egyptiläisissä lähteissä kaupunki esiintyy nimellä D-jr ja Vanhassa testamentissa nimellä Dor (vanhassa raamatunsuomennoksessa Door).

Persialaisella kaudella Dora oli yhden satraappikunnan pääkaupunki. Antiikin ajalla Dora hellenisoitui vähitellen, ja tämä alkoi jo ennen varsinaista hellenististä kautta. 200-luvulla eaa. Dorassa oli seleukidien kuninkaallinen linnoitus.1. Makk. 15:11–14. Kaupunki esiintyy vahvana linnoituksena muun muassa, kun Diodotos Tryfon piti sitä hallussaan Antiokhos VII:ttä vastaan.Josephus: Juutalaisten muinaisajat 13.7.2. Myöhemmällä ajalla Doraa samoin kuin myöhemmän Caesarean paikalla sijainnutta Stratonos Pyrgosta hallinnut tyranni Zoilos luovutti Doran Aleksanteri Jannaiokselle.Josephus: Juutalaisten muinaisajat 13.324–335.

pienoiskuva|vasen|Doran raunioita. Roomalaisten vallattua Palestiinan vuonna 64 eaa. Dora sai itsehallinnon. Aulus Gabinius rakennutti kaupungin uudelleen. Roomalaisella kaudella kaupunki oli edelleen merkittävä linnoituspaikka.Josephus: Juutalaisten muinaisajat 13.223–24.324; 14.76; 15.333; Josephus: Juutalaissodan historia 1.156, 1.409. Myöhemmällä roomalaisella kaudella Dora kuului ensin Syria Phoenicen provinssiin ja sitten Phoenice priman provinssiin.

Eusebios Kesarealainen kuvaa kaupungin olleen aikanaan merkittävä, mutta hänen aikanaan 300-luvun alussa raunioina.Hieronymus: Onomasticon 78.9. Saman vahvistaa pyhiinvaeltaja Paula 300- ja 400-lukujen vaihteessa.Hieronymus: Pyhän Paulan pyhiinvaellus (Peregrinatio s. Paulae) 5.

Rakennukset ja löydökset

Kaupungin paikalla on rauniokumpu, joka on arkeologisten tutkimusten perusteella ollut asuttu myöhäiseltä pronssikaudelta lähtien. Löytöjä on tehty persialaiselta, hellenistiseltä, roomalaiselta ja bysanttilaiselta kaudelta. Läheltä merenrantaa on löydetty roomalaisaikaisen, joonialaista tyyliä edustaneen temppelin sekä roomalaisen teatterin rauniot. Bysanttilaista kautta edustavat muun muassa suurikokoisen kirkon rauniot.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tel Dor Excavation Project

Luokka:Antiikin Palestiinan kaupungit Luokka:Arkeologiset kohteet Israelissa Luokka:Judaean provinssin kaupungit