Itä-Ukrainan sotana tunnettu konflikti kärjistyi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Tämä artikkeli kuvaa sotatapahtumia päivittäin.

Tapahtumat Torstaina 24. helmikuuta pienoiskuva|Tuhoja Kiovassa hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä. Aamuyöllä paikalliseen aikaan 24. helmikuuta 2022 Venäjä aloitti laajat ilmaiskut ukrainalaisiin sotilaskohteisiin maan suurimpien kaupunkien lähistössä, kuten Kiovaan, Harkovaan sekä Dniproon. Venäjä ilmoitti ilmaiskujensa Ukrainan alueelle rajoittuvan vain sotilaskohteisiin.

Venäjän tukemien Itä-Ukrainassa sijaitsevien separatistialueiden lisäksi Ukrainaan hyökättiin myös Venäjän vuonna 2014 valtaamalta Krimiltä sekä Valko-Venäjältä. Valko-Venäjän mukaan sen omat joukot eivät osallistuneet hyökkäykseen. Ukrainan pääkaupungin Kiovan lähellä sijainneisiin sotilaskohteisiin ja lentokentille iskettiin New York Timesin mukaan risteilyohjuksilla. Ukrainan lounaisen satamakaupungin Odessan pormestarin apulaisen Sergei Nazarohvin mukaan venäläiset joukot olivat tehneet maihinnousun kaupungin lähistöön. Käärmesaaren taistelussa Venäjän laivasto valtasi Odessasta etelään Mustallamerellä sijaitsevan Käärmesaaren.

Hyökkäyksen alettua Ukraina julisti maahan sotatilan. Presidentti Zelenskyi ilmoitti myös Ukrainan katkaisseen diplomaattisuhteet Venäjään ja kutsui kaikki kansalaiset puolustamaan maataan. Hän lupasi kaikille halukkaille riittävän aseita.

Hyökkäyspäivän iltana raportoitiin Venäjän hyökänneen maahan koillisesta Harkovan suunnasta, idästä Luhanskista ja etelästä Krimiltä Hersonin alueelle. Lisäksi kahteen tärkeimpään satamakaupunkiin, Odessaan ja Mariupoliin oli tehty maihinnousut.

Pohjoisessa Valko-Venäjältä lähteneet joukot olivat pyrkimässä kohti Kiovaa. Iltaan mennessä ne olivat onnistuneet valtaamaan Pripetin länsirannalla sijaitsevan Tšernobylin entisen ydinvoimalaitoksen alueen. Ukrainan sisäministeriön mukaan Ukrainan maavoimat onnistuivat valtaamaan takaisin noin kymmenen kilometriä maan pääkaupungista Kiovasta sijaitsevan Hostomelin lentokentän, ja kentän aiemmin vallanneiden venäläisten maahanlaskujoukkojen operaatio epäonnistui.

Helmikuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikkeellepanosta.

Ukraina menetti Antonov An-26 -sotilaskuljetuslentokoneen Kiovan lounaispuolella. Koneessa olleista 14:stä viisi kuoli. Lisäksi Ukraina menetti ilmayliherruushävittäjä Suhoi Su-27:n lentokentällä.

Perjantaina 25. helmikuuta

Puolenyön tietämillä uutistoimisto AFP uutisoi läntiseen tiedustelulähteeseen vedoten, että Venäjä oli eliminoinut Ukrainan ilmatorjunnan ja saavuttanut täydellisen ilmaherruuden.

Aamupäivällä AFP ja Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoivat venäläisten edenneen Kiovan pohjoisiin esikaupunkeihin.

Ukrainan puolustusministeriö oli esittänyt aiheuttaneensa hyökkääjälle tappioita muun muassa 800 kaatunutta sotilasta, 30 panssarivaunua, seitsemän hävittäjää ja kuusi helikopteria. Helsingin Sanomien haastattelema Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Jarmo Lindberg piti lukuja "mahdollisesti suuntaa antavina."

Reutersin Yhdysvaltain puolustushallinnosta saaman tiedon mukaan yli puolet Venäjän joukoista ei ollut alkuillasta vielä osallistunut taisteluihin.

Ukrainalainen ilmayliherruushävittäjä Suhoi Su-27 ammuttiin alas Kiovan yllä Venäjän federaation asevoimien S-400-alueilmatorjuntaohjuksella. Se putosi asutusalueella ja sitä ohjannut ilmavoimien eversti menehtyi.

Lauantaina 26. helmikuuta

Venäläisjoukot olivat edenneet Dneprin länsipuolella kohti pääkaupunki Kiovaa. Varhain lauantaiaamuna Ukrainan sodanjohto kertoi raskaista taisteluista Kiovan pohjoisen kaupunginosan Obolonin lisäksi eteläisen esikaupungin Vasylkivin alueella. Taisteluiden jälkeen Kiova oli yhä ukrainalaisten hallinnassa. Yöllisen sabotoinnin ja tiedustelutoiminnan estämiseksi Kiovaan on julistettu ulkonaliikkumiskielto päivittäin kello 17–08.

Britannian puolustusministeriön mukaan venäläisjoukot pyrkivät saartamaan Kiovan. Iltapäivällä venäläisjoukot olivat jatkaneet etenemistään kohti pääkaupunkia, ja iso osa joukoista oli noin 30 kilometrin päässä siitä. Britannian mukaan Venäjä ei ollut saanut Ukrainan ilmatilaa hallintaansa ja ukrainalaisjoukot olivat jatkaneet voimakasta vastarintaa ympäri maan.

Helsingin Sanomat raportoi, että uutistoimisto Unianin mukaan venäläiset ovat jatkaneet ilmaiskujen keskityksiä satamakaupunki Odessaan. Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä on tehnyt uusia ilmaiskuja Pultavan, Mariupolin ja Sumyn alueilla.

Sunnuntaina 27. helmikuuta Taisteluja käytiin Harkovassa, jonne venäläiset olivat yön aikana hyökänneet. Iltapäivällä Ukraina kertoi saaneensa kaupungin takaisin hallintaansa.

Suurin osa Euroopasta sulki ilmatilansa venäläisiltä lentoyhtiöiltä. Myös Kanada sulki ilmatilansa. Myöhemmin EU sanoi sulkevansa ilmatilansa venäläisomisteisilta koneilta. Suomessa ilmatilan sulkemiseen varaudutaan.

Vladimir Putin määräsi myös maansa ydinasejoukot korkeaan valmiustilaan. Putin sanoi, että syynä valmiustilan nostolle olivat Naton ja EU:n aggressiiviset lausunnot.

Kaksi rynnäkköhävittäjä Suhoi Su-25:ä. mistä toisen tunnus oli 19, ammuttiin alas. Lentäjien uskotaan menehtyneen. Lisäksi venäläisten ohjusiskussa Ivano-Frankivskin sotilaslentoasemalle tuhoutui kuusi MiG-29 -torjuntahävittäjää. Hostomelin lentokentän taisteluissa tuhoutui lentokentälle maailman suurin kuljetuskone, Antonov An-225.

Maanantaina 28. helmikuuta Muun muassa The Washington Post ja Daily Mail uutisoivat Valko-Venäjän valmistautuvan liittymään hyökkäykseen Venäjän rinnalle.

Useiden kilometrien mittainen venäläiskolonna lähestyi koillisesta Ivankivin suunnasta Kiovaa. Harkovan ja Tšernihivin lähistöillä käytiin edelleen taisteluita, ja molemmat kaupungit ovat edelleen Ukrainan hallinnassa.

Latvian parlamentti hyväksyi lakimuutoksen, joka antaa Latvian kansalaisille oikeuden osallistua vapaaehtoisena taisteluihin Ukrainan puolella. Suomessa osallistuminen vierastaistelijana toisen valtion asevoimien palveluksessa ei ole rangaistavaa, kunhan ei syyllisty sota- tai muihin rikoksiin.

Ukrainan ja Venäjän neuvottelut alkoivat Valko-Venäjän rajalla kello 12.15 paikallista aikaa. Neuvottelut päättyivät myöhemmin samana päivänä. Valko-Venäjän ulkoministeri Vladimir Makei toivoi niiden jatkuvan parin päivän sisällä samassa paikassa.

Presidentti Zelenskyi allekirjoitti Ukrainan jäsenhakemuksen Euroopan unioniin.

Tiistaina 1. maaliskuuta

Sumyn alueen kuvernöörin Dmytro Žyvytskyin mukaan ainakin 70 ukrainalaista sotilasta sai surmansa Oh’tyrkan sotilastukikohtaan kohdistuneessa tykistötulessa.

Harkovan alueen johtaja Oleh Synjehubov raportoi aluehallinnon rakennukseen osuneen ohjuksen noin kello 8.00 paikallista aikaa. Myös asuinalueille kerrottiin osuneen ohjuksia. Ainakin kymmenen ihmisen sanottiin kuolleen.

Noin 60–64 kilometrin pituisen sotilaskolonnan kerrottiin lähestyvän Kiovaa. Avaruusteknologiayritys Maxarin mukaan sotilaskolonnan alku oli noin 29 kilometriä Kiovasta pohjoiseen.

Tiistaina Ukraina syytti, että Valko-Venäjän asevoimat olivat liittyneet Venäjän hyökkäykseen ja saapuneet Tšernihivin alueelle Pohjois-Ukrainaan. Valko-Venäjä kiisti tiedon.

Myöhemmin samana päivänä venäläinen ohjus osui Kiovan televisiotorniin. Iskussa kerrottiin saaneensa surmansa viisi ihmistä.

Iltapäivällä Venäjä varoitti alkavansa kohdistaa iskuja täsmäasein Kiovassa sijaitseviin "kyberkeskuksiin" ja kehotti viereisten talojen asukkaita hakeutumaan turvaan.

Keskiviikkona 2. maaliskuuta Varhain aamuyöllä paikallista aikaa Ukrainan armeija ilmoitti, että Venäjän armeijan laskuvarjojääkärit olisivat hyökänneet Luoteis-Harkovassa sijainneeseen sotasairaalaan. Žyvytskyi ilmoitti, että Venäjän armeijan joukot olivat valloittaneet Trostjanetsin kaupungin noin kello yhdeltä yöllä.

Varhain aamulla uutisointiin, että venäläiset olisivat saaneet Ukrainan eteläosassa sijainneen H’ersonin kaupungin hallintaansa. Myöhemmin uutisointiin, että H’erson olisi vain piiritetty. Myöhemmin Venäjän puolustusministeriö ilmoitti sen joukkojen valloittaneen kaupungin. Venäjän armeija oli myös jatkanut Mariupolin kaupungin piirittämistä. Kiovan pormestari sanoi Venäjän armeijan edenneen entistä lähemmäs Kiovaa.

Venäjä ilmoitti, että se oli valmiina jatkamaan neuvotteluja Valko-Venäjän rajalla. Presidentti Zelenskyin mukaan Ukraina jatkaisi neuvotteluja vasta sitten, kun Venäjän on lakannut pommittamasta Ukrainan kaupunkeja. Myöhemmin keskiviikkona ilmoitettiin, että maiden väliset neuvottelut jatkuisivat keskiviikkoiltana.

Ukrainan presidentin kansliapäällikön neuvonantaja Aleksei Arsetovitš ilmoitti, että Ukrainan asevoimat olivat hyökänneet ensimmäistä kertaa sitten Venäjän hyökkäyksen alun ja että asevoimat olivat edenneet Horlivkaa kohti.

YK:n yleiskokous äänesti ja vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta. Päätöslauselmaa kannatti 143 jäsenmaata, viiden äänestäessä vastaan: Venäjä, Valko-Venäjä, Syyria, Eritrea ja Pohjois-Korea. 35 maata pidättäytyi äänestämästä, niiden joukossa Kiina, Intia, Armenia ja Kazakstan.

Yksi MiG-29-torjuntahävittäjä tuhoutui ilmtaistelussa venäläistä Suhoi Su-34:ää vastaan.

Torstaina 3. maaliskuuta Ukrainan viranomaiset vahvistavat, että etelässä sijaitseva H’ersonin kaupunki oli joutunut Venäjän haltuun. Kaupungin pormestari Ihor Kolyhaijev kertoi ukrainalaisten joukkojen jättäneen kaupungin. Hän myös sanoi, että venäläisiä joukkoja oli kaduilla ja ne olivat päässeet aluehallintorakennukseen.

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) käynnisti tutkinnan mahdollisista sotarikoksista Ukrainassa. Ennakkoryhmä on lähtenyt Ukrainaan tutkimaan mahdollisia sotarikoksia. Aamulla Ukrainassa ilmoitettiin ilmaiskuista Izjumin ja Harkovan kaupungeissa. Izjumin pormestari ilmoitti, että venäläiset yrittävät hyökätä kaupunkiin. Myös Mariupolin piiritys jatkuu.

Noin kello 16 paikallista aikaa ilmoitettiin neuvotteluiden jatkuvan Valko-Venäjällä.

Iltapäivällä ainakin 22 ihmistä kuoli Venäjän tehtyä ilmaiskuja Tšernihivin kaupunkiin Pohjois-Ukrainassa. Muun muassa koteja ja kahta koulua kohti tehtiin ilmaiskuja.

Ukraina menetti yhden ilmayliherruushävittäjä Suhoi Su-27:n, ja sitä lentänyt majuri kuoli.

Perjantaina 4. maaliskuuta pienoiskuva|Žytomyr 4. maaliskuuta

Kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA oli edellisenä päivänä tiedottanut jatkavansa yhteydenpitoa kaikkiin osapuoliin Tšernobylin ja Ukrainan toiminnassa olevien neljän ydinvoimalaitoksen osalta. Tshernobylissä oli kaikki hyvin, mutta pääsihteeri Rafael Grossi esitti huolensa etenkin Enerhodarin vieressä olevasta Zaporižžjan ydinvoimalaitoksesta, jota taistelut taas lähestyivät. Grossi vetosi pidättäytymään taisteluista voimalan läheisyydessä. Taistelut voimala-alueella aiheuttivat tulipalon aamuyöllä 4. maaliskuuta. Myöhemmin ilmoitettiin, että tuli oli saatu sammutettua.

Aamulla ilmoitettiin, että ainakin 47 ihmistä on kuollut sen jälkeen kun Venäjä on tehnyt ilmaiskuja Tšernihivin kaupunkiin. Asiasta ilmoitti Tšernihivin paikallisviranomaiset.

Mariupolin kaupungin kerrottiin edelleen olevan Ukrainan hallussa Venäjän piirityksestä huolimatta.

Ukrainan merivoimien kerrottiin myös upottaneensa tarkoituksella lippulaivansa fregatti Hetman Sahaidatšnyin siinä pelossa, että se joutuisi Venäjän mustanmeren laivaston haltuun.

Aamupäivällä paikallisviranomaiset sanoivat, että venäläiset joukot yrittävät tunkeutua Mykolajivin satamakaupunkiin Etelä-Ukrainassa.

Useista räjähdyksiä ilmoitettiin tapahtuvan Kiovassa aamun ja päivän mittaan.

Ukrainan presidentti Zelenskyi tuomitsi puolustusliitto Naton päätöksen olla julistamatta Ukrainan ilmatilaa lentokieltoalueeksi.

Lauantaina 5. maaliskuuta Aamulla venäläiset helikopterit nähtiin tulittamassa Mariupolin kaupunkia.