Valaanpääkalat (Cetomimiformes) on viuhkaeväisiin kuuluva kalalahko. Lahkon lajeja tavataan syvistä vesistä kaikista valtameristä. Valaanpääkalojen taksonominen asema on osittain epäselvä. Eräät lähteet lukevat ne kuuluviksi okakalojen (Stephanoberyciformes) tai limapääkalojen (Beryciformes) lahkoihin.
Heimot ja anatomia Valaanpääkaloihin luetaan kuuluviksi kolme heimoa, jotka ovat samettikalat (Barbourisiidae), valaanpäät (Cetomimidae) ja punasuut (Rondeletiidae). Aiemmin heimoikseen katsottiin myös vihikalat (Megalomycteridae) ja karvakalat (Mirapinnidae), mutta ne luetaan nykyisin kuuluviksi valaanpäihin. Kaiken kaikkiaan lahkoon kuuluu noin 30 lajia. Ruumiinrakenteeltaan valaanpääkalat ovat pitkänomaisia tai pyöreähköjä. Kalojen suu ja kita ovat hyvin suuret ja vatsalaukku kykenee venymään. Silmät ovat useimmiten pienet ja alkeelliset. Selkä- ja peräevät sijaitsevat ruumiin takaosassa. Valaanpääkaloilla ei ole uimarakkoa ja kylkiviiva on alkeellinen. Väriltään lajit ovat usein punaisia tai oransseja. Ruumiissa voi olla valoelimiä.
Levinneisyys ja elintavat Valaanpääkalalajeja tavataan Atlantista, Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Ne elävät lauhkeilla ja lämpimillä alueilla useimmiten 1 000–5 000 metrin syvyydessä. Eräiden arvioiden mukaan ne ovat yksiä yleisimpiä syvänveden kaloja.
Lähteet
*