Havaijin tasavalta (, havaijiksi Lepupalika o Hawaiʻi) oli Polynesiassa sijainnut lyhytikäiseksi jäänyt tasavalta, joka kattoi nykyisen Havaijin osavaltion.
Tasavallan synty 1800-luvun lopulla Havaijin kuningaskunnasta tuli entistä enemmän riippuvainen kaupasta Yhdysvaltain kanssa etenkin sokerikaupan takia. Vuosisadan loppua kohden sokerinviljelijöitä ja liikemiehiä alkoi kiinnostaa sokerin myyminen Yhdysvaltoihin ilman tariffeja, mikä motivoi liittämään kuningaskunnan osaksi Yhdysvaltoja vallankaappauksen avulla.
Vuonna 1893 kuningatar Lili'uokalani yritti palauttaa vahvan monarkian, mikä johti amerikkalaisten liikemiesten johtamaan vallankaappaukseen. Liikemiehiä edustavan komitean johtajaksi oli noussut Sanford Dole, josta tuli vallankaappauksen jälkeen Havaijin tasavallan presidentti. Tasavallan perustuslaki allekirjoitettiin 3. heinäkuuta 1894 ja se astui voimaan seuraavana päivänä. Tasavalta perustettiin, koska Yhdysvaltain presidentti Grover Cleveland kieltäytyi allekirjoittamasta lakia, jolla Havaiji olisi liitetty Yhdysvaltoihin. Sen sijaan Cleveland pyrki, joskin tuloksetta, palauttamaan monarkian.
Hallinto ja politiikka Tasavallan perustuslaki oli kirjoitettu siten, että se piti poliittisen vallan vallankumoukseen osallistuneiden rikkaiden miesten käsissä. Sanford Dole nimitettiin perustuslaissa presidentiksi automaattisesti kuudeksi vuodeksi. Lisäksi tasavallan kaksikamarisen parlamentin edustajille asetettiin vaatimuksia, joilla suljettiin suurin osa väestöstä ulkopuolelle. Näihin vaatimuksiin kuuluivat:
Mies, joka oli tasavallan kansalainen Ikävaatimus (25 vuotta edustajainhuoneessa, 30 vuotta senaatissa) Kielitaitovaatimus: kykenee lukemaan, kirjoittamaan ja puhumaan joko englantia tai havaijia Asunut tasavallan alueella vähintään 3 vuotta Varallisuusvaatimus (1000 $ kiinteää omaisuutta TAI 600 $ vuositulot edustajainhuoneessa, 3000 $ kiinteää omaisuutta TAI 1200 $ vuositulot senaatissa)
Äänestysoikeuden saamiseksi ihmisiä pakotettiin vannomaan uskollisuutta tasavallalle. Myös muiden lakien avulla estettiin havaijilaisia ja aasialaisia äänestämästä.
Kapina
6. tammikuuta 1895 sadat havaijilaiset ja muut rojalistit aloittivat kapinan monarkian palauttamiseksi. Puutteellinen suunnittelu ja tasavallan hallituksen vakoojat kuitenkin onnistuivat tekemään vastavallankumouksen tyhjäksi. Sen suunnittelijoiden, kuten Robert Wilcox, lisäksi hallitus pidätti myös Lili'uokalanin syytettynä siitä, että hänellä olisi ollut tietoa vastavallankumouksen suunnittelusta. 24. tammikuuta Lili'uokalani luopui virallisesti kruunusta välttääkseen verenvuodatuksen. Hänet tuomittiin tämän jälkeen maanpetoksesta 'Iolanin palatsissa ja määrättiin istumaan vankeustuomionsa Washington Placessa.
Liittäminen osaksi Yhdysvaltoja William McKinleyn noustua presidentiksi tasavaltalaiset alkoivat jälleen neuvottelemaan Yhdysvaltoihin liittymisestä. Vuonna 1897 yli 21 000 havaijilaista lähetti Yhdysvaltain kongressille vetoomuksen, jossa vastustettiin alueen liittämistä osaksi Yhdysvaltoja. Kun Yhdysvaltojen ja Espanjan välille syttyi sota, Havaijin tasavallan johto julistautui vastentahtoisesti aluksi puolueettomaksi. Lopulta se antoi kuitenkin tukensa Yhdysvalloille vaatimatta kuitenkaan Yhdysvaltoihin liittymistä vastineeksi tästä. Havaijin Yhdysvaltain-lähettilään Lorrin Thurstonin aloitteesta Havaiji myi hiilivarantojaan Yhdysvaltojen laivaston käyttöön sodan aikana. Lisäksi tasavalta alkoi koota Kuubaan lähetettävää vapaaehtoispataljoonaa, mutta tästä luovuttiin, koska espanjalaisten sotalaivojen pelättiin tekevän isku Havaijille eikä Yhdysvaltojen tuesta tällaisessa mahdollisessa tilanteessa ollut vielä takuita.
Tasavalta lakkautettiin 7. heinäkuuta 1898, kun Havaijista tuli Yhdysvaltoihin kuuluva territorio. Presidentti McKinley nimitti Dolen uuden territorion kuvernööriksi. Osavaltio Havaijista tuli vasta 1959.
Lähteet
Aiheesta muualla
Havaijin tasavallan perustuslaki
tasavalta Luokka:Historialliset valtiot