Paavo Onni Petteri Kohonen (s. 31. tammikuuta 2003 Joensuu) on suomalainen jääkiekkomaalivahti, joka pelaa Mestis-joukkue Joensuun Kiekko-Pojissa.
Ura Seuraura Kohonen on Jokipoikien kasvatti. Hän siirtyi 16-vuotiaana Tapparan organisaatioon kaudeksi 2019–2020, jonka Kohonen pelasi seuran B-nuorissa. Kaudella 2020–2021 hän nousi Tapparan U20-joukkueen pääasialliseksi vastuunkantajaksi. Kohonen puki kauden aikana myös yhteen SM-liigaotteluun, mutta hän jäi kuitenkin ilman peliaikaa.
Toukokuussa 2021 Kohonen teki Tapparan kanssa kaksivuotisen SM-liigasopimuksen. Kaudella 2021–2022 hän pelasi U20 SM-sarjan runkosarjassa 38 ottelua torjuen 22 voittoa, mikä oli eniten koko sarjassa. Kohonen puki myös seitsemään SM-liigaotteluun, mutta hän jäi kuitenkin ilman peliaikaa.
Myös kauden 2022–2023 Kohonen aloitti Tapparan U20-joukkueessa. Hänet valittiin U20 SM-sarjan tammikuun kuukauden pelaajaksi. Kohonen voitti koko sarjan voittotilaston 24 voitollaan. Hänet palkittiin U20 SM-sarjan parhaana maalivahtina Jorma Valtonen -palkinnolla ja äänestettiin ensimmäiseen tähdistökentällinen. Kohonen voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden ja hänet palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Ville Peltonen -palkinnolla. Kohonen debytoi kauden aikana myös SM-liigassa. Hän teki liigadebyyttinsä runkosarjan kahdeksannella kierroksella 30. syyskuuta 2022 Porin Ässiä vastaan. Kohonen oli nostettu Tapparan kakkosmaalivahdiksi Vilho Heikkiselle, kun Christian Heljanko oli sivussa. Hänet vaihdettiin Tapparan maalinsuulle hieman ennen ottelun puoliväliä ajassa 29.10, kun Ässät siirtyi ottelussa 3–0-johtoon. Kohonen torjui ottelussa yhdeksän kertaa ja päästi yhden maalin, kun Tappara hävisi ottelun lopulta lukemin 1–4. Ensimmäisen ja kauden ainoaksi jääneen SM-liigaottelunsa aloittavana maalivahtina hän pelasi 6. helmikuuta 2023 Rauman Lukkoa vastaan, kun Tapparasta olivat sivussa sekä Heljanko että Heikkinen. Kohonen torjui joukkueen 2–5-tappioon päättyneessä ottelussa 11 kertaa ja hän päästi kolme maalia. Toukokuussa 2023 Kohonen teki Tapparan kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.
Elokuussa 2023 Tappara vuokrasi Kohosen marraskuun maajoukkuetaukoon asti ulottuvalla lainasopimuksella Mestis-joukkue Iisalmen Peli-Karhuihin, kun vastaavasti maalivahti Eetu Randelin siirtyi samanmittaisella lainasopimuksella Tapparaan. Lyhyen sopimuksensa päätyttyä Kohosen sopimusta IPK:n kanssa jatkui toistaiseksi voimassa olevana. Hän pelasi joukkueessa lopulta kauden loppuun ja torjui 37 runkosarjaottelussa 25 voittoa ja kolme nollapeliä. Kohonen loukkaantui neljännessä puolivälieräottelussa Rovaniemen Kiekkoa vastaan, mutta hän palasi kaukaloihin kauden viimeiseen otteluun, seitsemänteen finaaliotteluun 18. huhtikuuta 2024 vieraissa Imatran Ketterää vastaan. Kohonen torjui nollapelin ja IPK:n Mestiksen mestaruuteen lukemin 3–0. Hän torjui ottelussa 16 kertaa. Kohonen palkittiin kauden päätteeksi Mestiksen parhaana maalivahtina Pasi Nurminen -palkinnolla ja parhaana tulokkaana Petri Varis -palkinnolla sekä äänestettiin sarjan ensimmäiseen tähdistökentälliseen.
Toukokuussa 2024 Tappara tiedotti tehneen Kohosen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen. Hän lähti kauteen 2024–2025 joukkueen toisena maalivahtina Juha Metsolalle. Runkosarjan toisella kierroksella ja uransa kolmanessa ottelussaan 17. syyskuuta 2024 SaiPaa vastaan Kohonen torjui liigauransa ensimmäisen nollapelin, kun Tappara voitti ottelun lukemin 3–0. Hän torjui ottelussa 20 kertaa. Petri Koskinen valitsi Kohosen ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi. Hän pelasi 14 runkosarjaottelua torjuen kolme nollapeliä. Kohosen peliaika jäi kuitenkin odotettua vähäisemmäksi. Kun Tapparan maalivahtiosasto täydentyi Filip Lindbergillä siirtotakarajalla helmikuussa 2025, Kohoselle ei löytynyt paikkaa joukkueen kokoonpanosta ja hänen sopimuksensa purettiin yhteisymmärryksessä. Kohonen siirtyi loppukaudeksi Slovakian Extraligan HK Dukla Trenčíniin. Hän pelasi siellä loppukaudella kolme runkosarja- ja kaksi pudotuspeliottelua.
Kaudeksi 2025–2026 Kohonen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Helsingin IFK:hon. Hän lähti kauteen niin ikään HIFK:n kakkosmaalivahtina Niko Hoviselle. Kohonen kuitenkin loukkaantui syyskuussa 2025 ja oli sivussa tammikuulle 2026 saakka. HIFK:n maalivahtiosasto oli täydentynyt Hugo Alnefeltillä, joten Kohonen jäi pääasiassa joukkueen kolmosmaalivahdiksi, kunnes Hovisen kausi päättyi helmikuussa. Kohonen pelasi kauden aikana 14 runkosarjaottelua.
Kohonen siirtyi kaudeksi 2026–2027 1+1-vuotisella sopimuksella kasvattajaseuransa Joensuun Kiekko-Poikien (ent. Jokipojat) Mestis-joukkueeseen.
Maajoukkueura Kohonen pelasi World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2019. Hänet valittiin myös Suomen alle 18-vuotiaiden MM-ehdokkaaksi vuoden 2021 turnaukseen, mutta Kohonen kuitenkin putosi lopullisesta kisajoukkueesta. Yhteensä hän on pelannut yhden nuorten ja 12 poikien maaottelua.
Muuta Kohosen isoveli Kalle pelaa puolustajana III-divisioonajoukkue Joensuun Peli-Tovereissa. Myös heidän siskonsa Iida on pelannut jääkiekkoa. Iidalla on myös yksi peli alle 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueessa.
Paavo Kohonen valmistui merkonomiksi Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta keväällä 2022.
Tilastot Runkosarja Pudotuspelit Palkinnot Kausi Joukkue Liiga O V H T MIN PM NP PMK TP% O V H MIN PM NP PMK TP% 2020–2021 Tappara U20-SM 27 76 90,4 – – – – – – – – 2021–2022 Tappara U20-SM 38 22 13 0 2307 99 1 2.58 89,6 2 0 2 124 5 0 2.43 87,8 2022–2023 Tappara U20-SM 31 24 4 0 1872 59 3 1.89 92,5 11 8 3 674 22 2 1.96 91,8 Tappara SM-liiga 2 0 1 0 89 4 0 2.69 82,6 – – – – – – – – 2023–2024 IPK Mestis 37 25 4 7 2188 81 3 2.22 91,7 5 3 1 297 12 1 2.42 91,4 2024–2025 Tappara SM-liiga 14 7 6 0 812 38 3 2.81 86,7 – – – – – – – – HK Dukla Trenčín SloEL 3 2 1 0 179 9 0 3.02 87,1 2 0 2 60 3 0 3.00 89,3 2025–2026 HIFK SM-liiga 14 5 5 1 759 32 0 2.53 88,4 – – – – – – – –
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset jääkiekkomaalivahdit Luokka:Vuonna 2003 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt