pienoiskuva|Viron vapaakiväärijoukkue Luzernin vuoden 1939 MM-kilpailuissa. Voittajajoukkue kuvassa palanneena takaisin Viroon, jossa heille järjestettiin heinäkuussa 1939 juhlat Kadrioru staadionilla Tallinnassa. Ampujien edessä Argentiina-pokaali, jonka he saivat haltuunsa seuraaviin MM-kisoihin asti. Joukkueen jäsenet vasemmalta: joukkueen johtaja Otto Sternbeck, August Liivik, Elmar Kivistik, Harald Kivioja, Kaarel Kübar ja Gustav Lokotar.
Harald Kivioja (7. heinäkuuta 1908 Nursi, Võrumaa, Liivinmaan kuvernementti – 7. maaliskuuta 1978 Borås, Ruotsi) oli virolainen ampuja, joka menestyi 1930-luvulla MM-kisoissa. Hänen aseinaan oli vapaa - ja pienoiskivääri. Kivioja asui Viron neuvostomiehityksen jälkeen loppuelämänsä Ruotsissa.
Harald Kivioja syntyi kalastajaperheeseen, joka eli Vagula järven rannalla. Hän sai kansakoulun jälkeen lukkoseppäkoulutuksen Võrun teknillisessä koulussa. Hän aloitti ampumisharjoittelun vuonna 1928 palvellessaan ratsuväkirykmentissä Tartossa. Hän kuului sen jälkeen vuosina 1936–1939 Viron ampumamaajoukkueeseen. Hän sai kaikkiaan 11 MM-mitalia vuosina 1937–1939 henkilökohtaisissa ja joukkuekilpailuissa. Niistä oli 10 kultaa ja yksi hopea.
Mitalit MM-kisoissa
Henkilökohtainen kilpailu
Kultaa 50 m pienoiskivääri, polvi (1937 Helsinki) Hopeaa 300 m vapaakivääri, polvi (1937 Helsinki)
Joukkuekilpailu
Kultaa 300 m vapaakivääri, asennot (1937 Helsinki) 300 m vapaakivääri, makuu (1937 Helsinki) 300 m vapaakivääri, polvi (1937 Helsinki) 300 m vapaakivääri, pysty (1937 Helsinki) 50 m pienoiskivääri, polvi (1937 Helsinki) 50 m pienoiskivääri, pysty (1937 Helsinki) 300 m vapaakivääri, asennot (1939 Luzern) 50 m pienoiskivääri, makuu (1939 Luzern) 50 m pienoiskivääri, polvi (1939 Luzern)
Ennätykset ja tunnustukset Vuosina 1933–39 hän voitti Viron mestaruuden kaksi kertaa henkilökohtaisissa ja neljä joukkueissa. Henkilökohtaiset ennätykset: 560 pistettä vapaakivääri 3 x 20 laukausta, asennot (1937), 1157 pistettä pienoiskivääri 3 x 40 laukausta (1939), 580 pistettä pienoiskivääri 3 × 20 laukausta (1938), 394 pistettä pienoiskivääri 40 laukausta, makuu (1936).
Hän sai vuoden 1935 urheilusuorituksistaan palkinnon Viron vuoden parhaasta urheilusuorituksesta. Vuonna 1938 hänelle myönnettiin Maanpuolustusjärjestö Kaitseliitin Valkoisen Ristin III luokan ansiomerkki.
Urheilu-uran ulkopuolinen elämä
Kivioja toimi vuodesta 1927 ratsuväkirykmentissä osa-aikaisena upseerina. Hän oli perustamissa rykmenttinsä ampumaurheiluseuraa ja oli myöhemmin sen puheenjohtaja. Ensimmäisen neuvostomiehityksen loppuvaiheessa kesällä 1941 Kivioja painui maan alle, ja saksalaisten miehitettyä Viron hänestä tuli kyläpoliisi. Tässä tehtävässä hän toimi syksyyn 1944, jolloin hän pakeni saksalaisjoukkojen mukana Saksaan ja sieltä edelleen kaksi vuotta myöhemmin Ruotsiin, jossa hän eli loppuelämänsä.
Viitteet
Luokka:Virolaiset ampujat Luokka:Ruotsin virolaiset Luokka:Vuonna 1908 syntyneet Luokka:Vuonna 1978 kuolleet