Vilaine on joki Bretagnessa, Länsi-Ranskassa. Se alkaa Mayennen departementista, kulkee Ille-et-Vilainen departementissa ensin idästä länteen ja kääntyy Rennesin kautta kuljettuaan etelään. Se laskee Atlanttiin Arzalin ja Pénestinin kuntien rajalla, jotka molemmat kuuluvat Morbihanin departementtiin.
Yhdessä sivujokensa Illen kanssa se on antanut nimensä Ille-et-Vilainen departementille.
Nimen alkuperä Vanhoja nimiä
Ranskan kielessä sana vilain, feminiinissä vilaine, tarkoittaa alun perin maalaista tai talonpoikaa, mutta nykyisin se merkitsee adjektiivina ilkeää, häijyä, rumaa tai kurjaa. Joen nimen on selitetty johtuvan sen ajoittain mutaisen veden väristä.
Vanhalla ja keskiajalla Vilainejoesta on käytetty muun muassa seuraavia nimiä: Ηεριος ποταμος (Herios potamos), kreikkalainen nimi, joka tarkoittaa "pimeää, sumuista jokea" (Klaudios Ptolemaioksen käyttämä nimi) Visnonia, 834, joka johtunee esikelttiläisestä virtaavaa vettä tarkoittavasta sanasta, johon on yhdistetty indoeurooppalainen aaltoa tarkoittava sana flot 843: Vitisnonia, 843 846: Visionum flumen, 846 ; 866: Visnonius,866 ; 869: Visnonicum flumen, 869 ; 1084: Vicenonia, 1084 ; 1120: Ester, joen Pénestinissä oleva osuus, 1120 1100-luvulla: Ster-Gavale tai Ster-Gaule; Gavele oli joen suulla sijainneen Camoëlin kunnan aikaisempi nimi 1296 : Vilaegna, 1296 1306 : Vinonia ; 1434: Villaingne 1444 : La ripviere de Villaigne ; 1458 : La Villaigne ; 1458 : Villaigne ; 1478 : Vislaigne ; 1577 : Vislaigne.
Joen bretoninkielinen nimi on Gwilen.
left|thumb|Latinankielinen piirtokirjoitus, jossa mainitaan Marti Vicinno.
Eräässä latinankielisessä piirtokirjoituksessa (CIL, XIII, 3150) joki mainitaan nimellä Marti Vicinno, joka osoittaa, että joki liitettiin gallialais-roomalaisen jumalan Marsin kulttiin. Mars on eri yhteyksissä samastettu gallialaisen Teutateksen, Esuksen tai Taraniin kanssa..
Maantiede
thumb|La Source Juvignéssä, Mayennen departementissa Vilaine alkaa pienenä purona Mayennen departementista Juvignén kukkuloilta 173 metrin korkeudesta alueelta, joka tunnetaan nimellä La Source ("lähde"). Se kulkee Juvignén eteläpuolitse La Croixilleen, jossa siihen liittyy pieni sivujoki, jota pitkin Mayennen ja Ille-et-Vilainen departementtien välinen raja kulkee useita kilometrejä. Vilaine saapuu Ille-et-Vilainen departementtiin Bourgonin eteläpuolella.
Vilaine virtaa yläjuoksullaan mutkitellen idästä länteen. Sivujoki Ille liittyy siihen pohjoisesta Rennesissä, Flûme hieman lännempänä, minkä jälkeen joki kääntyy etelään.
Vilaine on 218 kilometrin pituinen. Se on Ranskan kymmenenneksi pisin joki, jos otetaan huomioon vain jokien Ranskassa olevat osuudet, ja kahdenneksitoista pisin, jos joet lasketaan koko pituudeltaan.
Departementit ja kunnat thumb|Vilaine Rennesissä.
Vilaine kulkee neljän departementin ja 75 kunnan kautta: Mayennen departementissa: Juvigné La Croixille Bourgon ; Ille-et-Vilainen departementissa: Saint-M'Hervé, La Chapelle-Erbrée, Erbrée, Balazé, Vitré, Pocé-les-Bois, Saint-Aubin-des-Landes (les Lacs), Cornillé (les Lacs), Saint-Jean-sur-Vilaine, Saint-Didier, Châteaubourg Servon-sur-Vilaine, Brécé, Noyal-sur-Vilaine, Acigné, Thorigné-Fouillard, Cesson-Sévigné, Rennes, Vezin-le-Coquet, Le Rheu, Saint-Jacques-de-la-Lande, Chavagne, Bruz (Pont-Réan), Goven, Guichen (Pont-Réan, le Boël, Halte-de-Laillé, la Bouëxière), Laillé, Bourg-des-Comptes, Saint-Senoux, Pléchâtel, Saint-Malo-de-Phily, Guipry-Messac (le Port de Guipry), Sainte-Anne-sur-Vilaine (Port de Roche), Langon, La Chapelle-de-Brain, Renac Sainte-Marie (la Groussinais, les Essarts), Redon Loire-Atlantiquen departementissa: Pierric, Guémené-Penfao (Beslé), Massérac, Avessac (Painfaut), Saint-Nicolas-de-Redon, Fégréac Morbihanin departementissa: Rieux, Théhillac, Saint-Dolay (pont de Cran), Allaire (Bocquéreux), Béganne (Pellouan, Bringin, Trévineuc, Foleux) Nivillac (Cassan, la Ville Danet), Péaule (le Château), La Roche-Bernard, Marzan (Penhap), Férel (la Grée, Drézet, Trémorel, le Gastre), Arzal, jossa sijaisteva Arzalin pato estää nousuvesien pääsyn jokiuomaan ja suojaa täten jokilaaksoa niiden aiheuttamilta tulvilta Camoël (Ville Roche, la Grée, le Moustoir) Pénestin (Tréhudal, Tréhiguier).
Valuma-alue thumb|left|upright=2|Vilainen valuma-alueen kartta Vilainen valuma-alue jaetaan 31 hydrografiseen vyöhykkeeseen.
Hallinto Vilainen vesistöä hallinnoi vuonna 2007 perustettu EPTB Vilaine, jonka sosiaalinen osasto toimii Nantesissa, hallinnollinen ja tekninen osasto sen sijaan La Roche-Bernardissa.
Sivujoet thumb|Vilaine Pont-Rioussa, Saint-Didier'n kunnassa. thumb|Vilaine La Roche-Bernardissa. thumb|Vilaine à Nivillacissa. thumb|Vilaine helikopterista nähtynä Guipry-Messacissa thumb|Pont-Réan, silta Guichenin ja Bruzin välillä thumb|Le Boël Bruzissa. thumb|St-Cyrin ja Prévalayen rantakadut Rennesissä. thumb|Acignén mylly. thumb|Vihreä näkymä Châteaubourgissa. Vilainen sivujokia ovat: Nimetön 1,1 kilometrin pituinen puro, joka laskee Vilaineen vasemmalta l’Étang neufissä Villamellen puro, vasemmalta Vivainin puro, oikealta ; Malaquièren puro, 4,6, km, vasemmalta ; Épronnièresin puro, 11,4, km, oikealta ; Mainerien puro, 2,1 km, oikealta ; Ville Établen puro, vasemmalta Nétumièresin puro, 1,7 km, vasemmalta ; Vernouzet, 1,3 km, vasemmalta Valière, 27,8 km, vasemmalta ; Cantache, 35,4 km, oikealta ; Pérouse ; Corbanne ; Palet'n puro ; Bichetièren (Largèren) puro, 10,8 km, vasemmalta ; Landen puro, 2,9 km, vasemmalta ; Valléen (Gallardièren eli Gaillardièren) puro, 9,6 km, oikealta ; Pont de Pierren puro, 4,4 km, oikealta ; Maison Neuven puro, 3,2 km, oikealta ; Olivet’n puro, 5,9 km, vasemmalta ; Étang de Forgesin (eli Feuilléen) puro, oikealta; Veuvre eli Chevré, 43,3 km, oikealta ; Alibartin eli Alibertin puro, 2,6 km ; Changeonin puro, 12,4 km ; Veillardièren puro, 2,1 km ; Barbotais’n puro, 13,4 km ; Ille, Vilainen suurin, kanavoitu ja purjehduskelpoinen sivujoki L'Illet, 48,7 km, oikealta Pont-Lagot’n puro, 7,1 km, oikealta ; Flûme, 33,9 km, oikealta ; Blosne, 18,7 km, vasemmalta ; Renel eli Reynel, 3,8 km, vasemmalta ; Mortais’n (Mortrais’n) puro, joka laskee Cicén kanavaan, 1,8 km, vasemmalta ; Meu, 84,1 km, oikealta ; Vaunoise, 32,6 km ; Garun, 30 km ; Croix Macén (Tournerais’n) puro, 4,9 km, oikealta ; Seiche, 97,3 km, vasemmalta ; Ardenne ; Ise ; Quincampoix ; Yaigne ; Tréhélu, 7,9 km, oikealta ; Désertin puro, 5 km, vasemmalta ; Hodeillé, 8,2 km, vasemmalta ; Les Caillons, 11,6 km, rive ; Canut (Saint-Senoux), 44,8 km, rive ; Semnon, 73,3 km, vasemmalta ; Brutz ; Frominetten puro, oikealta ; Aunaiesien puro, oikealta ; Vieil Étang de la Touchen puro, vasemmalta ; Éval, 10,9 km, oikealta ; Mélacin puro, oikealta ; Château du Plessis-Bardoultn puro ; Tréfineu, 8,6 km, oikealta ; Moulin Alain, 6 km, oikealta ; Pont David, 4 km, oikealta ; Les Riais, 8,5 km, vasemmalta ; Vionnais, 4 km, oikealta ; Gras Painel, 12,3 km, vasemmalta ; Belle Perche, 4,8 km, oikealta ; Chère, 65,1 km, vasemmalta ; Les Sauvers, 9,1 km, oikealta ; Don, 92,1 km, vasemmalta ; Cône, 28 km ; Canut de Renac ; Oust, 145 km, oikealta ; Kersaudyn puro, 12 km ; Bellièren puro, 19 km ; Lié, 60 km ; Sedon, 17 km ; Ninian, 58 km ; Yvel Doueff Claie, 62 km ; Aff, 65 km ; Oyon Rahun Arz, 67 km ; Isac, 68,5 km, vasemmalta ; Celan, 1,6 km, oikealta ; Rohon puro, 11,7 km, vasemmalta ; Kerbonnairen puro, 2,2 km, oikealta ; Trévelo eli Rivière de l’Étier, 20,5 km, oikealta ; Étier eli Mazanin puro, 9,6 km, oikealta ; Rodoir, 10,8 km, vasemmalta ; Rancöet’n kaivanto, 2,7 km, vasemmalta.
Tohon ja Kervvilly laskevat Pen-Murin lampeen ja sieltä edelleen Vilainen estuaariin, joka päättyy Biskajanlahteen.
Hydrologia
Vilainen virtaama Rieux’ssä
Vilainen Rieux’n kautta kulkevan osuuden valuma-alue on 10 100 neliökilometrin laajuinen. Joen kesimääräinen virtaama on 71,7 kuutiometriä sekunnissa, mutta se vaihtelee hyvin epäsäännöllisesti. Eri kuukausien keskivirtaamat vaihtelevat 8,17 kuutiometristä sekunnissa elokuussa aina 180 kuutiometriin sekunnissa helmikuussa.
Kun äärimmäiset arvot otetaan huomioon, Vilainen virtaama vaihtelee vielä enemmän kuin edellä olevasta taulukosta ilmenee. Suurin mitattu virtaama on ollut 1 430 kuutiometriä sekunnissa 24. tammikuuta 1995 sattuneen tulvan aikana, kun taas kolmen peräkkäisen päivän pienin keskiarvo, 27.–29. syyskuuta 2003, oi 1,96 kuutiometriä sekunnissa.
Vilainen valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 225 millimetriä, mikä vastaa 7,1 litraa vettä sekunnissa neliökilometriä kohti. Tämä on melko vähän verrattuna lähellä Blavet'n valuma-alueella sijaitsevaan Languidiciin ja varsinkin Odet'n valuma-alueella sijaitsevaan Quimperiin, joista edellisessä sataa keskimäärin 434, jälkimmäisessä 758 millimetriä vuodessa.
Vilaine on lähinnä tasangolla virtaava joki. Suurimman osan sen valuma-alueesta muodostaa nimellä Rennesin allas tunnettu alue, jossa korkeuserot ovat vähäiset.
Redonin alapuolella Vilainen virtaaman vaihtelut eivät ole enää luonnonmukaisia, vaan niihin vaikuttaa suuresti Arzalin säännöstelypato. Ennen padon rakentamista nousuvesi työntyi usein pitkälle Vilainen jokiuomaan.
Vesiliikenneyhteydet thumb|Ille-et-Rancen kanava Saint-Martinin kaupunginosassa Rennesissä. Vilainen yhdistää Rancejokeen Rennesistä alkava Ille-et-Rancen kanava, joka johtaa Évraniin, Côtes-d'Armorin departementtiin. Tämän kanavan sekä Vilaine- ja Rance-jokien kautta pienet alukset voivat kulkea Bretagnen etelärannikolta suoraan sen pohjoisrannikolle, Kanaalin rannalle tarvitsematta kietää Finistèren edustalla olevien vaarallisten vesien kautta. Aikoinaan Vilainella ja kanavalla olikin vilkas vesiliikenne. Sitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita, viljaa ja karjanrehua. Nykyisin reitillä ja varsinkin sen pohjoisosalla, Redonista alkaen, liikennöivät pääasiassa huvi- ja turistialukset. Kanava ja Rance sopivat vesiliikenteelle erityisen hyvin, koska niiden vesimääriä on onnistuttu säännöstelemään. Sitä vastoin Vilainen yläjuoksun virtaama vaihtelee hyvin epäsäännöllisesti.
Vilainen alajuoksulla kulkee kuitenkin vielä jonkin verran rahtialuksia, jotka kuljettavat hiekkaa, soraa, sementtiä, puuta ja rakennusaineita, toisinaan myös betonia ja pitkiä metallirakenteita kuten ratakiskoja, harvemmin lisäksi polttonesteitä. Niitä kuljetetaan varsinkin Camoëlissa sijaitsevan Moustoirin sataman ja Rennesin länsipuolella olevan teollisuusalueen välillä. Tällä välillä sekä varsikin Vilainen alueen ja Nantesin-Saint-Nazairen satama-alueen välillä jokialusten kilpailijoina toimivat maantie- ja rautatiekuljetukset.
Historia Vilaine on aikaisemmin muodostanut luonnollisen rajan kahden alueen välillä. Antiikin aikana se erotti toisistaan Armorikan veneettien ja namnettien asuma-alueet. Namnetit asuivat Loiren suun tienoilla, ja heistä on saanut nimensä Nantes, kun taas Vannes on saanut nimensä veneeteistä. Myöhemmin joki on ollut rajana Vannesin ja Nantesin hiippakuntien välillä.
Vanhan ajan lopulla ja keskiajan alkupuolella Vilaine oli tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kulkivat toisinaan valloittajatkin, kuten Armorikaan muuttaneet bretonit ja myöhemmin Ranskaan saapuneet viikingit. Keskiajalla joen varteen rakennettiin useita linnoja ja luostareita, ja sitä nimitettiin "Bretagnen herttuoiden joeksi." Renessanssiaikana, vuosien 1571 ja 1585 välillä Vilainesta tehtiin Ranskan ensimmäinen kanavoitu joki, johon rakennettiin 12 sulkua, joiden idean Leonardo da Vinci oli tehnyt Ranskassa tunnetuksi. Joki tosin oli vuolaasta virtauksestaan