thumb|right|150px|Metsätammi on Blekingen maakuntakukka. thumb|right|150px|Ukontulikukkaa voidaan myös pitää Blekingen maakuntakukkana. thumb|right|150px|Tamminkainen on Blekingen maakuntaeläin.
Blekinge on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Etelä-Ruotsissa Götanmaan pääalueella. Blekingen pinta-ala on 2 918,9 km². Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 152 979 asukasta, joten väestötiheys oli 52,4 asukasta neliökilometriä kohti.
Alueeltaan Blekinge vastaa samannimistä Blekingen lääniä. Etelässä ja idässä maakunta rajoittuu Itämereen. Blekingen naapurimaakunnat ovat lännessä Skåne ja pohjoisessa Småland. Blekinge kuului Tanskalle vuoteen 1658 asti, jolloin se liitettiin Ruotsiin Roskilden rauhassa.
Blekingessä on viisi kuntaa, jotka ovat: Karlshamnin kunta Karlskronan kunta Olofströmin kunta Ronnebyn kunta Sölvesborgin kunta Näiden kuntien keskustaajamista Karlshamn, Karlskrona, Ronneby ja Sölvesborg ovat entisiä kaupunkeja, ja Olofström on entinen kauppala.
Blekingessä on 950 järveä, 12 jokea ja 800 saarta.Länsfakta, Folkmängd 2009, Blekinge.se (Web archive) Suurin järvi on nimeltään Halen. Maakunnan korkein kohta on Boafallsbacke, joka kohoaa 180 metrin korkeuteen. Maakuntalintu on pähkinänakkeli.Blekingesymboler, Blekinge.se (Web archive)
Blekingessä on monipuolista teräs-, tekstiili- ja koneteollisuutta. Maataloudessa viljellään perunaa, sokerijuurikasta ja viljaa. Alue on tunnettua urheilukalastusseutua, jonka keskuksena toimii Mörruminjoki.
Väestönkehitys
Väestö lääneittäin Blekingessä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 152 979 asukasta, jotka kaikki asuivat Blekingen läänissä. Blekingen lääni kuuluu kokonaan Blekingen maakuntaan.
Historia Blekingestä Vångin kylän läheltä Västra Vångista on löytynyt maahan kaivettuja vanhoja roomalaisaikaisia kultaesineitä. Ensimmäiset löydöt tehtiin 1865Lillemor Birgersson, Västra Vång kan ha gömt vikingaskatt, Svt.se, viitattu 21.11.2013, jolloin lapioon osui harvinaisen suuri viikinkiajan koru- ja raha-aarre. Vuonna 2004 löytyi ojitustöissä kelttiläistyylinen pronssinaamio. Blekingen museo kiinnostui löydöistä, ja vuonna 2012 alettiin selvittää, löytyisikö metalliesineitä lisää, ja maatutkilla löytyi muun muassa litteitä kultaesineitä, joiden on tulkittu osoittavan että asukkaita on ollut Rooman armeijan palveluksessa, ja palkaksi saamiaan kultarahoja he ovat takoneet uuteen muotoon. Löytöihin kuuluu myös viisi pronssipatsasta ja pronssiesineiden katkelmia.
Alueen löydöt on ajoitettu ajanlaskun alun tienoilta varhaiskeskiajalle. Löytöpaikka Västra Vång on edullinen sijaintinsa vuoksi. Löydöt on kaivettu esiin kukkulalta, jonka arvioidaan olleen palvontapaikka. Esineet tulevat näytteille Blekingen museoon.
Suomalaisväestö Suomesta siirrettiin vuosina 1681–1682 Blekingen seudulle ja Smoolantiin tuhat suomalaista merisotilasta. Syynä oli Ruotsin laivaston väentarve ja toisaalta halu ruotsalaistaa Tanskalta vallattu alue.Agricolan kirja-arvostelut. Klaus Lindgrenin arvostelu kirjasta Itämaasta itsenäisyyteen.
Viestimet Seudun verkkopaikallislehti on BLT/Sydöstran,BLT/Sydöstran joka muodostui kun Blekinge läns tidning osti Sydöstran-lehden 2003 ja lehdet perustivat yhteisen verkkosivun 2011.
Lähteet
Aiheesta muualla
Blekinge teoksessa Nordisk familjebok ("Uggleupplagan", 1904–1926) VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto - Blekinge Blekinge- officiel besöksguide Blekingen teknillinen korkeakoulu Lääninhallitus Lääninmuseo
Luokka:Blekingen lääni Luokka:Ruotsin maakunnat