Matti Erkki Olavi Murto (9. helmikuuta 1949 Helsinki – 19. elokuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä.
HIFK-vaikuttaja Frank Moberg nimesi Murron vuonna 2011 ”ylivoimaiseksi kahden suunnan sentteriksi” ja seuran historian neljänneksi suurimmaksi legendaksi, joka pelasi parhaat kautensa yhdessä Harri Linnonmaan ja Hannu Kapasen kanssa.
Ura Seurajoukkue Murto edusti Suomessa HIFK:ta 18 kauden ajan 1964–1983 eli lähes koko peliuransa. Yksi vuosi vierähti välissä Itävallassa HC Feldkirchin joukkueessa. Murto tunnettiin urallaan kovasti töitä tekevänä herrasmiespelaajana: hän sai 450 ottelussaan vain 98 jäähyminuuttia. Pisteitä Murto teki 177+158. Murto voitti urallaan viisi Suomen mestaruutta ja yhteensä yhdeksän SM-mitalia. HIFK jäädytti Murron pelinumeron 17 heti peliuran jälkeen.
Maajoukkue Murto pelasi Suomen maajoukkueessa yhteensä 158 A-maaottelua tehoin 36+21. MM-kisoissa hän kiekkoili kuusi ja olympialaisissa kaksi kertaa.
Kuolema
Murto kuoli ruokatorven syöpään 19. elokuuta 2013, 64-vuotiaana.http://www.iltasanomat.fi/jaakiekko/art-1288591360896.html
Saavutukset ja palkinnot 5 Suomen mestaruutta (1969, 1970, 1974, 1980, 1983) 2 SM-hopeaa ja 2 -pronssia Herrasmiespelaaja (1971) Suomen Jääkiekkoleijona #77 HIFK on jäädyttänyt Murron pelinumeron 17
Lähteet
Matti Murto Bio, Stats and Results Olympics at Sports-Reference.com
Viitteet
Aiheesta muualla
Matti Murron muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. Murron tiedot Jääkiekkomuseon sivuilla.
Luokka:Suomalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Raimo Kilpiö -palkinnon voittajat Luokka:Vuonna 1949 syntyneet Luokka:Vuonna 2013 kuolleet