Päsarträsket on Uudellamaalla Raaseporissa Mustion lähellä sijaitseva järvi. Etäisyys Tammisaaresta on 26 kilometriä koilliseen.
Maantietoa Päsarträsket on 3,1 kilometriä pitkä, 250 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 67 hehtaaria. Se on Mustionjoen läpivirtausjärvi, jonka ympärillä sijaitsevat Bällarbyn ja Romarsbyn pellot ja metsät. Mustionjoen viimeinen osuus sijaitsee Junkarsborgissa, jonka koski laskee suoraan järveen. Järvi on loivan S-kirjaimen muotoinen. Peltomaiden rinteet laskevat kohti järven rantoja. Vain Bråtabäcken laakso Bråtan on lähes järven vedenpinnan tasolla. Myös kallioisten mäkien metsäiset rinteet viettävät järveen. Näsebergenin huippu kohoaa 28 metrin korkeuteen vedenpinnasta, Finnängskogenin huippu 55 metrin ja Husnäseskogen 35 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Järvessä on kartan mukaan yksi saari, joka on 100 metriä pitkä ja 50 metriä leveä. Se sijaitsee eteläosan Gråströmmenissä maantiesillan eteläpuolella lahden pohjukassa. Joki alkaa heti saaren takana. Järvi on sillan kohdalla vain 20 metriä leveä. Tätä osaa voidaan tulkita olevan joki ja siinä käykin voimakas virtaus.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järvi on suurimmaksi osaksi vähintään metrin ja enintään kahden metrin syvyinen. Järven tilavuudeksi on määritetty 0,96 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 1,4 metriä. Järven syvyys on 8,0 metriä ja tämä kohta sijaitsee järven pohjoispäässä aivan rannan tuntumassa . Syvänteen pinta-ala on hyvin pieni järven kokoon verrattuna.
Järven rantaviivan pituus on 6,2 kilometriä. Sen rannoille viettävät lähinnä peltomaat, mutta esimerkiksi Husnäseskogenin ja Finnängskogenin rannat ovat metsää sekä Brasbyn länsirannat. Seudun asutus on lähinnä haja-asutusta ja rannoille on rakennettu noin 10 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdysteiltä 11073 ja 11071, jotka alkavat järven lounaispäästä ja seuraavat järveä kohti koillista.
Hydrologiaa Järven läpi virtaa Mustionjoki, joka tuo siihen lähes kaiken läpivirtaavasta vedestä. Sen valuma-alueen pinta-ala on . Vaikka järveen laskee ojia, ovat niiden vaikutus läpivirtaamaan vähäinen. Mustionjoen virtaamat mitataan Peltokosken voimalaitoksella ja sen ilmoittamia arvoja käytetään myös tässä yhteydessä. Vuonna 1976 julkaistussa koosteessa joen keskivirtaamaksi (MQ) ilmoitettiin 19,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Toisaalta, vesistöviranomaisen mukaan keskivirtaamaksi on saatu myöhemmin 17,1 m³/s (vuosina 1991–2020). Suomen ympäristökeskuksen julkaisun mukaan joen keskiylivirtaama (MHQ) on ollut 45,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 4,0 m³/s. Suurin virtaama (HQ) on mitattu 18. toukokuuta 1966 ja se oli 72,4 m³/s ja pienin virtaama (NQ) 12. heinäkuuta 1999 ja se oli 0,0 m³/s.
Luontoarvoja Mustionjoki ja sen neljä sivuhaaraa, Storängsbäcken, Krabbäcken, Gammelbäcken, Invalsbybäcken ja Mossabäcken sekä Kirkkojärvi, Päsarträsket ja Mustion patojärvi, sisältyvät yhteiseen Natura 2000-hankkeen suojelualueeseen (FI0100023, SAC, 277 hehtaaria ja 32 kilometriä jokivartta). Suojelun päätarkoitus on elvyttää vaeltavien kalalajien nousua vesistöön ja käynnistää uudelleen jokihelmisimpukan lisääntyminen, joka edellyttää lohikalojen esiintymistä ja elinympäristössään puhtaampaa vettä.
Järvi on runsaslajinen lintujärvi. Se rannassa sijaitsee lintulava (nimeltään ”Ruffe”), jolta voi tarkkailla järven lintuja.
Vesistösuhteet Päsarträsket sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Karjaanjoen alaosan alueella (23.01), jonka Billnäsin alueeseen (23.012) järvi kuuluu. Uudessa vesistöaluejaossa järven lähialue katkeaa sillan kohdalla . Lähes kaikki järven kautta virtaavasta vedestä on peräisin Mustionjoesta. Järveen lähialueelta tulee vain pieniä ojia ja puroja. Suurin niistä on Bråtabäcken, joka alkaa Maihuntista ja jossa jossa sijaitsee kaksi pientä lampea. Bråtabäcken laskee järven luoteisrantaan. Toinen vastaavan kokoinen oja tulee Stridenängenin suunnalta ja laskee järven itärantaan. Sen valuma-alueella on Finnängsskogenilla pieni umpilampi 54 metriä merenpinnan yläpuolella. Päsarträsketiin laskee Mustionjoki idästä Peltokosken (Åkerfors) kautta ja se jatkuu Mustionjokena etelään Kirkkojärveen, jonka korkeustaso on vain 0,1 metriä Päsarträsketia alempi. Päsarträsketin vedenpinnan korkeus on 11,8 metriä mpy (N2000). Mustionjoki jatkaa Kirkkojärven jälkeen vielä yhdeksän kilometriä laskien Pohjanpitäjänlahteen.
Historiaa pienoiskuva|Senaatin kartaston Karjaan koillinen karttalehti (vuosilta 1870–1907) järvestä, joka sijaitsee kartan keskiosassa. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on järven karttanimi ”Manngård träsk”. Sekä Mustionjoki että Päsarträsket olivat kartan mukaan leveämpiä kuin mykyään. Tämä johtui järven vedenpinnasta, jonka on täytynyt olla korkeammalla kuin nykyään. Järvi on alkanut kartassa Kvarnbackan kohdalta, mutta sen päättymiskohtaa on kartasta vaikea määrittää. Järven lähiympäristön kyliä ovat kartassa pohjoisessa ”Jätts by”, ”Romsar by”, eteläpuolella ”Manngård by” ja eteläisimmän järvenosan itäpuolella on ”Mjölbollslad by” ja länsipuolella ”Päsar by”. Niittyjä on kartassa enemmän kuin peltoja. Osa rannoista on metsämaata. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso karttaa oikealla) erottuu Junkarsborgin saari ja kosket. Pohjoisosa on ainakin tässä kartassa eri järveä kuin eteläpuolinen Päsarträsket (kartassa lukee ”Svartå”). Järven ja joen alavimmat alueet olivat niittymaita. Vuonna 1947 julkaistussa Karjaan seudun taloudellisessa kartassa suuret alueet niittymaita on raivattu peltomaaksi. Tämä on ensimmäinen kartta, jossa Gråströmmenin yli kulkee maantiesilta. Junkarsborgin yläpuolinen leveä jokiosuus on edelleen olemassa, mutta se tulee myöhemmin laskemaan ja kapenemaan, koska Junkarsborgin koski perataan . Myös alapuolinen Kirkkojärvi lasketaan 1950-luvulla, jolloin myös Päsarträsketin vedenpinta alenee.
Vuoden 1966 peruskartassa on Junkarsborgin yläpuolinen jokiosuuden vedenpintaa laskettu, jolloin kosken perkaus on täytynyt tapahtua . Päsarträsketin rannoille on muodostunut kapea ja eteläosaan leveämpi suoreunus, mikä voi tarkoittaa vedenpinnan laskua. Useimmat niittymaat on raivattu pelloiksi, mutta Bråtanilla raivaustyö on vielä kesken. Järven rannoilla ei ole vielä kesämökkejä. Vuonna 1982 peruskartoissa rantojen umpeenkasvu on kasvattanut soistunutta rantavyöhykettä. Kesämökkejä on viisi. Vuoden 1990 kartoissa niitä on kuusi ja vuoden 1997 kartoissa seitsemän. Junkarsborgin saaren kautta on piirretty vuoden 1966 jälkeisiin karttoihin koskien uomat ylittävät yksityiset sillat.
Lähteet
Luokka:Raaseporin järvet Luokka:Billnäsin alue