Julia Concordia tai vain Concordia () oli antiikin aikainen kaupunki Venetiassa Italiassa. Se on kehittynyt nykyiseksi Concordia Sagittarian kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.
Maantiede
Concordia sijaitsi kahden merkittävän tien, Via Annian ja Via Postumian, risteyskohdassa noin kymmenen roomalaista mailia eli noin 15 kilometriä sisämaahan Adrianmeren rannasta. Concordiasta Via Anniaa lounaaseen sijaitsi Altinum ja Via Postumiaa itään Aquileia. Etäisyys näihin kumpaankin kaupunkiin oli itinerariumeiden mukaan 31 mailia eli noin 46 kilometriä.Itinerarium Antonini Augusti.
pienoiskuva|vasen|Julia Concordia ja lähistön roomalaiskaupungit kartalla. Kaupunki oli rakennettu pienen joen varrelle. Se tunnetaan nykyisin nimellä Lemene, ja vaikuttaa olleen purjehduskelpoinen antiikin aikana mereltä ainakin kaupungille saakka.Strabon: Geografiika V s. 214. Plinius vanhempi mainitsee ilmeisesti saman joen nimellä ”flumen Romatinum”, ja sijoittaa sen Liquentia (nyk. Livenza) ja Tilavemptus (nyk. Tagliamento) -jokien välille. Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.18 s. 22. Joen suussa oli satama nimeltä Portus Reatinus.
Historia
Concordian paikalle syntyi alun perin kylä, joka kasvoi nopeasti kaupungiksi, koska sijaitsi edullisella paikalla teiden risteyksessä joen varrella. Concordian kaupunki perustettiin roomalaisena coloniana eli sotilassiirtokuntana vuonna 42 eaa. nimellä Colonia Julia Concordia, joka tunnetaan piirtokirjoituksista. Sen perusti Augustus, ja sen nimen Concordia, ’Sopimus’ tai ’Harmonia’, liittyy Augustuksen ja muiden triumvirien tekemään sopimukseen, ja Julia puolestaan Julius Caesarin muistoon.
pienoiskuva|vasen|Via Annian kiveystä Concordiassa. pienoiskuva|vasen|Kolmea liktoria esittävä reliefi Concordiasta. Concordian mainitsevat coloniana sekä Plinius että Klaudios Ptolemaios.Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.29; Pomponius Mela: De situ orbis 2.4; on Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 4082. Kaupungin asukkaat kuuluivat Claudian tribukseen, ja heistä käytettiin etnonyymiä Concordiensis. Heillä oli täydet poliittiset oikeudet. Strabon luki Concordian vielä Venetian pienempien kaupunkien joukkoon. Se vaikuttaa kuitenkin nopeasti nousseen merkittäväksi, ja se mainitaan usein Rooman valtakunnan myöhempinä vuosisatoina seudun tärkeimpien kaupunkien joukossa.Eutropius: Breviarium historiae Romanae 8.10; Zosimos: Uusi historia (Nea historia) 5.37; Aurelius Victor: Epitome de Caesaribus 16.
Kaupunki kärsi barbaarien hyökkäyksistä vuosina 167 ja 180. Myöhäisellä roomalaisella kaudella kaupungissa oli suuri varuskunta, jonka sotilaina oli germaaneja ja galleja. Hunnit tuhosivat Concordian Attilan jodolla vuonna 452,Historia miscella XV s. 549. mutta se vaikuttaa olleen ainakin osittain asuttu myöhemminkin. Viimeistään 300-luvulta lähtien kaupunki oli piispanistuin.Cassiodorus: Variae epistolae 12.26.
Rakennukset ja löydökset
Antiikin ajan Concordiasta on säilynyt vain vähän jäänteitä. Nykyisen kaupungin katedraalin läheltä on löydetty 300-luvulla rakennetun trichoran sekä 400-luvulla siihen lisätyn basilikakirkon jäänteet. Läheltä joenrantaa on löydetty sotilashautausmaa, jonka haudat ajoittuvat 300–400-luvuille. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa sarkofageja, hautakiviä, mosaiikkeja ja piirtokirjoituksia. Kaupungista tehtyjä löytöjä on Concordian arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Nazionale Concordiese) Portogruarossa.
Lähteet
Luokka:Arkeologiset kohteet Italiassa Luokka:Regio X Venetia et Histrian kaupungit Luokka:Venetsian metropolikaupunki