pienoiskuva|Miehistö virallisessa yhteiskuvassa. Artemis II oli Artemis-ohjelman toinen lento ja ensimmäinen miehitetty lento. Lennon tarkoituksena oli suorittaa 10 päivää kestävä vapaa lento Kuun ympäri. Lento laukaistiin 1. huhtikuuta 2026 kello 22.35 (UTC). 2. huhtikuuta kello 23.49 aloitettu TLI-poltto lähetti aluksen Maan kiertoradalta kohti Kuuta. Edellinen Kuuhun suuntautunut miehitetty lento eli Apollo 17 tehtiin yli 50 vuotta aikaisemmin.
Artemis II oli Orion-avaruusalustyypin (alus 003 Integrity) ja SLS-kantoraketin ensimmäinen miehitetty lento. Kyseessä oli yhdistelmän toinen laukaisu. Ensimmäinen laukaisu Artemis I oli miehittämätön Kuuta kiertänyt lento.
Artemis II vei sen miehistön Maasta kauemmaksi kuin mikään aiempi avaruuslento. Kauimmillaan miehistö oli noin 407 000 kilometrin päässä Maasta. Aiempi ennätys, noin 400 171 km tehtiin vuonna 1970 Apollo 13 -lennolla.
Historia
Artemis II -lentoa on lykättiin useaan kertaan. Sen ensimmäinen suunniteltu laukaisuajankohta oli vuoden 2024 lopulla, mutta lentoa siirrettiin syyskuulle 2025 teknisten ongelmien takia. Lentoa lykättiin, koska Orion-kapselin lämpösuoja kului ennakoimattomasti ensimmäisellä Artemis I -lennolla. Myös Artemis III -lentoa on siirretty samasta syystä.
Nasa siirsi lentoa uudestaan vain muutaman kuukauden päästä edellisestä siirrosta, sillä se jatkoi Orionin ongelmien korjaamista. Uusi laukaisuajankohta määriteltiin vuoden 2026 alkuun. Helmikuussa 2026 lentoa lykättiin maaliskuulle havaitusta nestevetyvuodoista johtuen.
Miehistö saapui laukaisupaikalle 27. maaliskuuta. Lähtölaskenta käynnistyi suunnitellusti 30. maaliskuuta. Artemis II laukaistiin matkaan 1. huhtikuuta kello 18.35.12 paikallista aikaa (EST), eli kello 22.35.12 UTC. Laukaisu tapahtui Nasan Kennedyn avaruuskeskuksen laukaisualustalta 39B.
Space Launch System -raketin keskiosan sivuraketit irtosivat kahden minuutin lennon jälkeen, ja vajaan kahden tunnin jälkeen Orion-alus saavutti huippukohtansa Maan korkealla kiertoradalla noin 71 656 kilometrin korkeudessa. Alus irtautui tällöin raketin yläosasta, ja miehistö otti aluksen ohjaukseensa. Miehistö teki tuolloin muutamia harjoitusmanöövereitä, joilla oli tarkoitus simuloida muihin aluksiin telakoitumista. Orion pysyi noin vuorokauden korkealla kiertoradalla ja aloitti sitten matkan kohti Kuuta.
Tehtävä pienoiskuva|vasen|Yhteenveto Artemis II -lennon suunnitelmasta. Ennen Maan kiertoradalta lähtöä miehistö testasi kykyä ohjata Orion-alusta käsin Space Launch System (SLS) -raketin ylemmän osan (interim cryogenic propulsion stage, ICPS) lähellä. Lennon aikana miehistö testasi aluksen elossapito-, kommunikaatio- ja navigointijärjestelmiä. Astronautit osallistuivat terveydentilaa seuraaviin kokeisiin, joita olivat terveydentilaa seuraava ARCHER-ranneke, ja kuivat sylkinäytteet stressihormonien seurantaan. AVATAR-koe () käyttää kudosnäytettä säteilyn ja mikropainovoiman vaikutuksien seurantaan. AVATAR käyttää miehistön jäsenien soluista kasvatettuja luuydinnäytteitä muistitikun kokoisessa laitteessa.
pienoiskuva|Miehistön ottama kuva auringonpimennyksestä. Kymmenen päivän lento ei jäänyt Kuun kiertoradalle eikä laskeutunut Kuuhun vaan kiersi sen vapaasti. Lennon aikana kerättävät kuvat ja videot välitettiin Deep Space Network -verkon kautta, jota käytetään Marsin tutkimuksessa käytettävien mönkijöiden tietojen välitykseen, sekä Aurinkoa ja muita planeettoja tutkivien aluksien tiedoille. Aluksessa oli mukana laser-viestintämenetelmä, mutta tietojen siirtoon oli käytettävä radioteleskooppeja kun päivänvalo häiritsi viestintää tai alus osoitti epäsopivaan suuntaan.
Kuun ohilennon aikana miehistö dokumentoi Kuun pinnanmuodostelmia ja teki muita havaintoja. Tuhansia otettuja kuvia käytetään Kuun geologian tutkimiseen ja tulevien tehtävien suunnitteluun. Lennon aikana Artemis II lensi myös Kuun pimeälle puolelle, jolloin yhteys Maahan katkesi noin 40 minuutiksi. Edellisen kerran ihmisiä on ollut Kuun toisella puolella vuonna 1972.
Paluumatka alkoi lennon seitsemäntenä päivänä 7. huhtikuuta. Artemis II:n paluunopeuden Maan ilmakehään oli noin 40 000 km/h, mikä rikkoi aiemmat ennätykset. Aluksen lämpökilpi altistuu noin 1 650 celsiusasteen lämpötilalle. Laskeutuminen ilmakehään saapumisen jälkeen kesti noin 13 minuuttia. Aluksen nopeutta hidastettiin jarruvarjoin.
Artemis II laskeutui Tyyneenmereen San Diegon rannikolle lauantaina 11. huhtikuuta 2026 kello 0.07 (UTC). Paluu avaruudesta Maahan sujui suunnitellusti. Miehistön poimi merestä Yhdysvaltain laivaston alus USS John P. Murtha. Miehistölle tehtiin terveystarkastukset heti laskeutumisen jälkeen.
Miehistö pienoiskuva|Miehistö yhteiskuvassa juuri ennen laukaisua 1. huhtikuuta. Lennolla olevien astronauttien nimet julkaistiin 3. huhtikuuta 2023. Lennon miehistössä ovat komentaja Reid Wiseman, lentäjä Victor Glover sekä tehtäväspesialistit Christina Koch ja Jeremy Hansen. Hansen on Kanadan avaruusjärjestön (CSA) astronautti ja ensimmäinen Yhdysvaltain ulkopuolinen, joka lentää Kuun ympäri.
Gloverista tuli ensimmäinen värillinen henkilö, Kochista ensimmäinen nainen, Wisemanista vanhin henkilö ja Hansenista ensimmäinen ei-amerikkalainen Kuun ympäri matkustanut. Artemis II rikkoi myös ennätyksen suurimmasta määrästä ihmisiä ulkoavaruudessa samanaikaisesti; aiempi ennätys, kolme henkilöä, syntyi vuonna 1968 Apollo 8 -lennolla.
Lähteet
Aiheesta muualla
Artemis II Nasan verkkosivuilla
Luokka:Artemis-ohjelma Luokka:Donald Trumpin presidenttikausi Luokka:Miehitetyt avaruuslennot