Vilhelmin sotilasritarikunta () on alankomaalainen ritarikunta, joka on perustettu vuonna 1815 pian Waterloon taistelun jälkeen. Kuningas Vilhelm II (tuolloin vielä prinssi) oli ensimmäinen, jolle ritarikunta myönnettiin. Se on ollut perustamisestaan asti Alankomaiden korkein mahdollinen kunnianosoitus. Ritarikuntaa myönnetään tunnustuksena rohkeudesta taisteluissa sekä muista poikkeuksellisista ansioista. Saajan ei tarvitse olla Alankomaiden kansalainen ja kunnianosoitus voidaan myöntää myös postuumisti.
Ritarikunnan jäsenyys tuo mukanaan muutamia erityisoikeuksia: kaikkien Alankomaan sotilashenkilöiden tulee tervehtiä ritarikunnan jäseniä myös niissä tapauksissa, joissa ritarikunnan jäsen on sotilasarvoltaan alempi. Lisäksi ritarikuntaan nimitetyt saavat valtioneläkettä ja sotilashautajaiset. Ritarikunnan tunnukset tulee palauttaa saajan kuoleman jälkeen.
Kunnianosoitusta jaetaan neljässä luokassa:
80x80px Suurristi 80x80px Komentaja 80x80px III luokan ritari 80x80px IV luokan ritari
Alankomaiden hallitsija, joka on ritarikunnan suurmestari, vastaa uusista nimityksistä. Ritarikuntaan nimitettyjen Alankomaiden kansalaisten tulee vannoa vala, joka on muodoltaan seuraavanlainen:Ik zweer mij als een getrouw en wakker ridder te zullen gedragen, mijn leven altoos te zullen veil hebben voor Koning en Vaderland en door al mijn vermogen mij steeds trachten waardig te maken de onderscheiding, mij door den Koning toegestaan. Zoo waarlijk helpe mij God almachtig. ()Vuonna 2025 ritarikuntaan nimitettyjä henkilöitä oli elossa kolme.
Lähteet
Luokka:Alankomaalaiset ritarikunnat Luokka:Alankomaiden sotilasansiomitalit