Aforismit (; ) on Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmaan Corpus Hippocraticumiin kuuluva lääketieteellinen teos, joka kokoaa yhteen lääkärille neuvoja antavia aforismeja.Ahonen, Marke: ”Johdanto” & ”Aforismit: Johdanto”, teoksessa Hippokrates 2021, s. s. 38, 42, 269–272.
Historia
Aforismien kirjoittajaa ei tunneta varmuudella. Se laitettiin jo varhain Hippokrateen nimiin, mutta toisaalta joitakin sen osia on jo varhain pidetty epäperäisinä. Antiikin aikana katsottiin, että kokoelman alku olisi Hippokrateen myöhemmällä iällään omista teoksistaan otetuista lainauksista koostama, ja myöhemmin siihen olisi liitetty mukaan epäperäistä aineistoa. Toisen ehdotuksen mukaan kokoelma olisi tehty Hippokrateen kuoleman jälkeen kokoamalla siihen lainauksia eri lääkäreiltä, ja se olisi laitettu Hippokrateen nimiin siksi, että sen ensimmäiset ja arvokkaimmat aforismit olivat peräisin häneltä. Nykyisin katsotaan, että teoksen aineisto on peräisin useista lähteistä, eikä sen alkuperästä osata sanoa mitään varmaa.
pienoiskuva|vasen|Hippokrateen Aforismien kansilehti englanninkielisestä käännöksestä vuodelta 1655. Aforismit on ollut tunnetuin Hippokrateen nimiin laitetuista teoksista Valan ohella. Se oli suosittu myöhemmästä antiikista aina 1800-luvulle saakka, ja lääketieteen historiassa se on ollut koko hippokraattisen korpuksen käytetyin teos. Sitä on käytetty lääketieteen oppi- ja käsikirjana, ja siihen kirjoitettiin paljon kommentaareja sekä kreikkalaisessa että myöhemmin arabialaisessa maailmassa. Galenos kirjoitti Aforismien selitysteoksen In Hippocratis aphorismos commentarii. Hippokraattiset Aforismit käännettiin varhain muun muassa latinaksi, syyriaksi, hepreaksi ja arabiaksi. Myöhemmin ne on käännetty lukuisille nykykielille.
Hippokraattisten aforismien kokoelma on alkuperä koko aforismi -sanan käytölle nykyisessä merkityksessään, jossa se tarkoittaa ytimekästä mietelausetta. Nykymerkitys on muotoutunut renessanssiajalta lähtien. Alkuperäinen muinaiskreikan sana aforismos () on johdettu verbistä aforizō (), ’rajata’, ’jakaa’, ’erottaa’. Hippokraattisessa korpuksessa aforistista muotoa hyödyntävät myös muun muassa teokset Koslaiset ennusteet (Coacae praenotiones), Ennusteen tekeminen (Prorrhetica) ja Ravinnosta (De alimento).
Sisältö
Aforismit on jo antiikin ajalla jaettu seitsemään osioon. Siihen kuuluu yhteensä 412 aforismia, tosin aforismien jaottelussa on eroja eri tekstilaitoksissa.Suomennoksessa: Osio 1: 25 aforismia. Osio 2: 54 aforismia. Osio 3: 31 aforismia. Osio 4: 83 aforismia. Osio 5: 72 aforismia. Osio 6: 60 aforismia. Osio 7: 87 aforismia. Aforismit ovat luonteeltaan käytännöllisiä, eivät teoreettisia. Ne pyrkivät ohjaamaan lääkäriä diagnoosin ja prognoosin tekemisessä oireiden perusteella, sekä hoitokeinojen valitsemisessa. Peräkkäiset aforismit liittyvät usein samaan aiheeseen, mutta muutoin kokonaisuus ei hahmotu selkeästi aiheittain.
Teoksen kuuluisa ensimmäinen aforismi kuuluu:
Aforismi on runollinen ja monitulkintainen, ja toimii johtantona koko teokseen, mutta toisaalta poikkeaa huomattavasti kokoelman muista varsin käytännönläheisistä aforismeista. Ensimmäisen aforismin alku tunnetaan nykyisin yleensä latinankielisenä lentävänä lauseena ars longa, vita brevis, ”taide/taito pitkä, elämä lyhyt”.
Lähteet
Kirjallisuutta Suomennos
Hippokrates: Aforismit. Teoksessa
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
Hippocrates: Aphorisms. Teoksessa
Muuta kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Hippocrates: Ἀφορισμοί. Perseus. Hippocrates: Aphorismi. Perseus. Hippocrates: Aphorisms. The Internet Classics Archive.
Luokka:Aforismit Luokka:Hippokrateen teokset