Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunta (, ) on ritarikunta, joka on perustettu vuonna 1858. Sen perustivat Alankomaiden kuningas Vilhelm III ja Luxemburgin suurherttua Aadolf Nassaun hallitsijasuvun kahtiajakautumisen 600-vuotispäivän muistoksi. Vilhelm III:n kuoltua hänen seuraajakseen nousi Vilhelmiina. Luxemburgin perimyslaki ei tuolloin sallinut naishallitsijoita, joten ritarikunta jätettiin pois Alankomaiden palkitsemisjärjestelmästä. Vuonna 1905 ritarikunta kuitenkin palautettiin molempien maiden järjestelmään.
Alkujaan ritarikunnassa oli vain yksi luokka, mutta tämä kasvatettiin neljään vuonna 1873 ja viiteen vuonna 1882. Nykyään ritarikunnassa on vain yksi luokka ja sen nauha on oranssi sinisillä reunoilla:
80x80px ritari
Nykyään ritarikunta kuuluu sekä Luxemburgin että Alankomaiden palkitsemisjärjestelmään, minkä vuoksi sillä on käytännössä kaksi suurmestaria: Luxemburgin suurherttua Guillaume V ja Alankomaiden kuningas Willem-Alexander. Suurmestarit keskustelevat keskenään ennen kuin ritarikuntaan nimetään uusia jäseniä.
Luxemburgissa ritarikunta on suurherttuakunnan korkein mahdollinen kunnianosoitus. Molemmissa maissa sitä jaetaan kunnianosoituksena kuninkaallisille ja valtionpäämiehille, jotka ovat tehneet jonkin ansiokkaan palveluksen Luxemburgin hyväksi. Alankomaissa sitä voidaan jakaa myös sellaisille ansioituneille henkilöille, jotka ovat arvoltaan vähintään arkkipiispoja, kenraaliluutnantteja, suurlähettiläitä, ministereitä tai korkea-arvoisia tuomareita. Syntyperäiset prinssit, jotka ovat suurmestareiden poikia tai veljiä, ovat ritareita heti syntyessään. Suurmestareiden tyttäret ja sisaret ovat voineet saada automaattisen nimityksen ritarikuntaan täyttäessään 18 vuodesta 1984.
Ritarikunnan jäsenen tulee palauttaa ritarikunnan tunnukset kuolemansa jälkeen.
Lähteet
Luokka:Alankomaalaiset ritarikunnat Luokka:Luxemburgilaiset ritarikunnat