thumb|Kristian Albrekt, Jürgen Ovensin maalaama muotokuva. Kristian Albrekt (; 13. helmikuuta (J: 3. helmikuuta) 1641 Schleswig – 6. tammikuuta 1695 (J: 27. joulukuuta 1694) Schleswig)Nordisk familjebok (1911), s. 1386 Runeberg.org. Viitattu 14.9.2023.Hermann Kellenbenz: Christian Albrecht Neue Deutsche Biographie (1957), Deutsche Biographie. Viitattu 14.9.2023. oli Holstein-Gottorpin herttua vuosina 1659–1695.
Kristian Albrektin vanhemmat olivat Holstein-Gottorpin herttua Fredrik III ja Saksin prinsessa Maria Elisabet. Kristian Albrekt oli Lyypekin ruhtinaspiispa vuosina 1655–1666. Hänestä tuli Holstein-Gottorpin herttua isänsä kuoltua Pohjan sodan aikana vuonna 1659, jolloin Tanska miehitti herttuakuntaa Tönningiä lukuun ottamatta. Vuoden 1660 Kööpenhaminan rauhassa Tanska joutui tunnustamaan uudelleen Holstein-Gottorpin herttuan suvereenin aseman hänelle kuuluneessa osassa Schleswigiä, minkä se oli tunnustanut aiemmin vuoden 1658 Roskilden rauhassa. Tanska kyseenalaisti sen pian uudelleen, mutta sovinto saatiin aikaan vuonna 1667 Glückstadtissa. Maiden suhteiden parantamiseksi Kristian Albrekt nai samana vuonna Tanskan kuninkaan Fredrik III:n tyttären Fredrika Amalian.
Vuonna 1670 Tanskan ja Holstein-Gottorpin välille syntyi uusi kiista Oldenburgista, jota kumpikin oli tavoitellut. Kristian Albrekt suuntautui tämän jälkeen Ruotsiin, jonka kuningas Kaarle XI oli hänen sisarenpoikansa. Hieman ennen Skoonen sodan puhkeamista Tanskan kuningas Kristian V kutsui Kristian Albrektin kesäkuussa 1675 tapaamiseen Rendsburgiin. Kristian Albrektin kieltäydyttyä liittoutumisesta siellä hänet vangittiin ja pakotettiin luopumaan linnoituksistaan ja suvereniteetistaan. Vapauduttuaan hän pakeni Hampuriin. Tanska valtasi hänen maansa Schleswigissä mutta joutui vuoden 1679 Fontainebleaun rauhassa palauttamaan ne sekä hänen aiemmat oikeutensa. Tanska valtasi hänen maansa Schleswigissä vielä kerran vuonna 1684 ja yritti taivutella hänet vaihtamaan ne Oldenburgiin. Tanska joutui palauttamaan maat uudelleen Ruotsin ja Englannin painostuksesta vuoden 1689 Altonan sopimuksella. Vasta tuolloin Kristian Albrekt palasi Hampurista Gottorpin linnaan.
Kristian Albrekt perusti vuonna 1665 Kielin yliopiston, joka kantaa hänen mukaansa nimeä Christian-Albrechts-Universität.
Kristian Albrektin seuraajaksi tuli hänen poikansa Fredrik IV. Nuorempi poika Kristian August toimi myöhemmin sijaishallitsijana. Kristian Albrektin tytär Marie Elisabeth oli Quedlinburgin luostarin abbedissa. Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik oli Kristian Albrektin pojanpoika ja Venäjän keisari Pietari III hänen pojanpojanpoikansa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Holstein-Gottorpin herttuat Luokka:Luterilaiset piispat Luokka:Vuonna 1641 syntyneet Luokka:Vuonna 1695 kuolleet