Itävallan ensimmäinen tasavalta (), virallisesti Itävallan tasavalta (), oli Itävallan historiassa sen ensimmäinen demokraattinen valtiomuoto vuosina 1919–1934.
Historia pienoiskuva|Itävalta-Unkarin saksankieliset alueet. Tausta Itävallan ensimmäinen tasavalta syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen 10. syyskuuta 1919 allekirjoitetun Saint-Germainin rauhansopimuksen jälkeen. Tuolloin Habsburgien dynastia ja Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia päättyivät ja kaksoismonarkian jäljelle jääneistä saksankielisistä osista muodostettiin Itävallan tasavalta, vaikka moni itävaltalainen olisi tuolloin halunnut liittyä Saksaan.END OF THE MONARCHY, FOUNDING OF THE REPUBLIC OF AUSTRIA, AND THE TREATY OF SAINT-GERMAIN-EN-LAYE 1914–19 (PDF)
Ensimmäisen tasavallan aika Tasavallan demokraattinen perustuslaki hyväksyttiin 1. lokakuuta 1920. Ensimmäisestä tasavallasta tuli poliittisesti hyvin epävakaa ja se päättyi austrofasistien valtaantuloon vuonna 1934 ja autoritäärisen Itävallan liittovaltion perustamiseen, joka taas päättyi maan liittämiseen Saksaan vuonna 1938.
Ensimmäisen tasavallan jälkeen Itävallan toisen tasavallan ajan lasketaan alkaneen vuonna 1945, jolloin maa jaettiin liittoutuneiden miehitysvyöhykkeiksi. Miehityskausi päättyi vasta vuonna 1955 solmitun Itävallan valtiosopimuksen myötä. Ensimmäisen tasavallan perustuslaki lisäyksineen kuitenkin palautettiin myös toisen tasavallan perustuslaiksi ja on edelleen voimassa.
Katso myös Itävallan historia 1918–1945
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Euroopan entiset valtiot Luokka:Itävallan historia