Riimikronikka keskiajalla varsin tavallinen runomuotoon puettu esitys, kronikka, jostakin historiallisesta ajanjaksosta. Suomalaiselle historiantutkimukselle tärkeitä ovat Ruotsin keskiaikaiset riimikronikat: Eerikinkronikka, Kaarlenkronikka ja Pieni riimikronikka. Itämerenmaakuntien, myös virolaisten ja liiviläisten, vanhinta historiaa valaisee 1200-luvun lopussa sepitetty Liivinmaan riimikronikka.Riimikronikka, Tietosanakirja. Osa 6, palsta 2425. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1916

Suuri riimikronikka () on Eerikin-, Kaarlen- ja Sturenkronikoiden aiemmin käytetty yhteisnimitys.Suuri riimikronikka, Tietosanakirja. Osa 9, palsta 656. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917

Förbindelsedikten on osa suurta riimikronikkaa ja yhdistää Eerikinkronikan ja Kaarlenkronikan.Erikskrönikan och Förbindelsedikten, SO-rummet. Viitattu 14.12.2023

Pieni riimikronikka () on suppeassa koossa riimein tehty esitys Ruotsin historiasta alkaen vanhimmista taruajoista 1400-luvun keskivaiheille asti, jolloin se on sepitetty. Kunkin hallitsijan kertomaksi pannaan siinä lyhyt kuvaus maan tilasta hänen aikanaan. Sillä ei katsota olevan historiallista tai runollista arvoa. Sen on toisintoineen painattanut G. E. Klemming julkaisussaan Svenska medeltidens rimkrönikor.Pieni riimikronikka, Tietosanakirja. Osa 7, palsta 545. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1915

Lähteet

Luokka:Kronikat Luokka:Ruotsin keskiaika