Euroopan metsät ovat puuvartisten kasvien vallitsema biotooppi, joka peittää varsinkin maanosan pohjoisia ja vuoristoisia osia.
Euroopan pinta-alasta (ilman Venäjää) 35 prosenttia eli 227 miljoonaa hehtaaria on metsää.
Metsätyypit ja puulajit Havumetsää kasvaa viileillä alueilla pohjoisessa ja vuoristoalueilla, missä on selvä talvi ja vuotuinen sademäärä 250–500 mm. Tyypillisiä valtapuulajeja ovat kuuset, männyt ja euroopanlehtikuusi. Lauhkeammilla alueilla on sekametsiä. Lehtipuuvaltaisia metsiä kasvaa alueilla, missä kuukauden keskilämpötila on yli 10 astetta kuuden kuukauden ajan ja sademäärä noin 400 mm. Siellä missä kasvukauden pituus on 100–200 vuorokautta, menestyvät tammet, jalavat, koivut, vaahterat, pyökit ja haavat.
Metsien käyttö Euroopan metsät ovat merkittävä elinkeinoelämän raaka-ainevara. Metsävaroja käytetään metsäteollisuuden ja siihen liittyvien teollisuuden alojen tarpeisiin. Suomen, Ruotsin ja Itävallan liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995 EU:n käytettävissä olevat metsävarat kaksinkertaistuivat. Lukuun ottamatta Venäjän Euroopan puoleista osaa Euroopan maapinta-alasta noin kolmasosa on metsää. Euroopan suurimmat metsäalat ovat Ruotsissa, Suomessa, Ranskassa ja Saksassa. Eteläisen ja keskisen Euroopan metsät ovat olleet yleensä lähinnä pieniä saarekkeita keskiajalta lähtien, koska metsät raivattiin asutuksen tieltä. Myös pohjoisen Euroopan metsät ovat olleet voimakkaasti ihmisen toiminnan vaikutuksen alaisia, vaikka se on kohdistunut yksittäiselle alueelle vain 300–400 vuotta. Pohjois-Euroopassa uudenajan enimpiä metsävarojen käyttömuotoja oli tervanpoltto 1600–1800-luvuilla. Lisäksi metsää kaadettiin kaskipeltoja raivattaessa. Nykyisin keskisessä Euroopassa on metsätalouskäytössä monin paikoin istutusmetsiä.
1990-luvun jälkeen Euroopan metsät ovat tihentyneet huomattavasti. Euroopan unionissa on pyrkimys metsäalan lisäämiseen. Tässä haasteina ovat rahavarojen puute ja muut tarpeet maankäytön suhteen.
Suojelu Viimeisten 20 vuoden aikana Euroopassa metsien luonnonsuojelualueet ovat lisääntyneet huomattavasti. Noin 15 prosenttia Euroopan metsäalasta on sellaisia suojelualueita, joiden suojeluperusteena on luonnon monimuotoisuus ja yhdeksän prosenttia metsäalasta on suojeltu maisemallisin perustein tai muun tarkoituksen vuoksi.
Luonnonmetsien määrän tilastointi on hankalaa, koska eri maat käyttävät eri kriteereitä. Esimerkiksi Ruotsissa metsä katsotaan luonnontilaiseksi, jos sitä ei ole käsitelty 25 vuoteen.
Białowieżan metsä on suurin vielä jäljellä oleva yhtenäinen alavan maan metsäalue Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä. Metsässä on kaksi kansallispuistoa kahden puolen Puolasn ja Valko-Venäjän rajaa.
Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät ovat Unescon maailmanperintökohde, johon kuuluu Kalkki-Alppien kansallispuisto.
Lähteet
Aiheesta muualla https://www.luke.fi/fi/uutiset/euroopan-metsat-2020-raportti-julkaistu-metsien-pintaala-ja-puuston-maara-ovat-kasvaneet-edelleen https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/8ff8740f-db02-58b7-9628-351e0f9d9b4d
*